Korkeajännitys

[Curtvile]

Löysää nyt kerrankin kravattia, minusta on vain hupaisaa että nämä lapsuuden arvottomat divariläpyskät ovat nyt kirjakaupoissa.

.....Willerit sentään olivat jo 1980-luvulla monen lukijan huolella vaalimia, mutta samaa lämmintä suhdetta en muista kenelläkään olleen Korkkareihin, joten nostalgialisänä minä tämän ostajan motiivit tulkitsen.

sinä et lauseesta päätellen tunne Korkkareita harrastavaa kansanosaa lain.
Yleensä heidän hyllyistään löytyy korkkarit, Texit, Hexit, Blueberryt ja otoksia mm. Charley's Warista.
Nostalgia ei ole motiivi. Se että asuntolainan lyhennykset on saatu palkkatöillä säälliselle tasolle on.

Ja ei, en löysää kravattia.
en silloinkaan jos se on korrekti, eli ainoa vaatekappale naisella.

[Jarkko Sikiö]

sinä et lauseesta päätellen tunne Korkkareita harrastavaa kansanosaa lain.

Äläs nyt, punastuttaa jo sinunkin puolestasi lukea tällaista hömppää...

Pysytään mieluummin lapsuusmuistoissa: Sama lapsikatras, joka hamstrasi aikanaan Willerit luki kyllä Korkkaritkin, mutta sillä erotuksella että Willereitä todella kerättiin, kun Korkkarit laitettiin kiertoon.

Sivumäärissä olen kai itsekin molempia yhtä lailla lukenut, mutta sen läheisempää suhdetta niihin ei syntynyt, syynä lienee kai jatkuvuuden puute. En oikein täysin niiden arvonnousua ymmärrä, hauska kuitenkin että näin on käynyt!

[Asko AA]

Kahdentoista seikkailun Korkeajännitys-jättikirja on ensimmäinen parhaiden Commando-seikkailujen kooste, joka Britanniassa julkaistiin muutama vuosi sitten nimellä "Dirty Dozen".  Seikkailut valitsi pätevästi George Low, joka todella tiesi mitä teki päätellen suorasta yhteistyöstäni hänen ja Commandon Dundeen toimiston kanssa. Carltonille koottu kirja oli niin suuri menestys, että uusi painos ja vastaavien opusten vyöry seurasi perässä.

Myös Fleetwayn Picture Library -kauden lehtiä alettiin lyödä vastaaviin puolipehmeisiin kansiin (Rick Random ehkä ilahduttavin!) ja myös normaaliin trade-muotoon 6 seikkailun paketteina. Sivukoko on kaikissa isompi, niin kuin tuossa meidänkin kirjassamme. Kansikuvaa emme saaneet käyttöön, joten etsimme sopivan Korkkari-arkistosta sekä eteen että taakse.

Aiemminkin kehumani piirtäjät Gordon Livingstone ja Jorge ovat mukana kirjassa. Se, ettei heidän nimiään ole tiedetty ennen kuin viime vuosina, ei tarkoita sitä, etteikö heitä olisi arvostettu jo aiemmin siinä missä Tex Willerinkin tekijöitä. Nostalgia on tietysti vahva osatekijä molemmissa. Itse kusen hunajaa, kun saan laittaa Ian Kennedyn Air Ace Picture Library -lehden (Siivet) seikkailuja omaksi pokkarikseen tuonnempana.

Korkkari ja tuo kirjahan ovat nykyään Antti Marttisen toimittamat.

[Curtvile]

Äläs nyt, punastuttaa jo sinunkin puolestasi lukea tällaista hömppää...

.... mutta sillä erotuksella että Willereitä todella kerättiin, kun Korkkarit laitettiin kiertoon.

Okei, sinä et vaan ymmärrä.
Etkä myöskään sitä mitä niille kiertoon viedyille korkkareille kävi 2000-luvun alussa divareissa.
Willerit voivat antaa vinkin.

Voit toki selittää asian lapsuusmuistoilla jos sillä saat nukuttua yösi ja selitettyä oman maailmankuvasi.
Tyydytään olemaan eri mieltä aiheesta

[Jarkko Sikiö]

Kiitos Askolle taustatiedoista, pitää tämä hieno opus varmaan hankkia ihan vain hienojen kovien kansien takia.

Korkkareita en ole lukenut sitten 1980-luvun puolivälin, mutta Kersantti Rock -opukset maistuivat hyviltä, joten mikseivät nämäkin.

Etkä myöskään sitä mitä niille kiertoon viedyille korkkareille kävi 2000-luvun alussa divareissa.

Ääh, yritän hieroa ohimoitani lukien mitä aiemmin kirjoitin, mutta en minä onneton vaan älyä... kokivatko ne kentis arvonlaskun? Ei odota, anna minä vielä yritän!

[Curtvile]

Ääh, yritän hieroa ohimoitani lukien mitä aiemmin kirjoitin, mutta en minä onneton vaan älyä... kokivatko ne kentis arvonlaskun? Ei odota, anna minä vielä yritän!

Totta kai annan vielä yrittää. Sinähän olet insinööri.

[Jarkko Sikiö]

Totta kai annan vielä yrittää. Sinähän olet insinööri.

No, itse asiassa diplom... no joo, varsinainen pointti oli siinä että tällainen erikoisjulkaisu herättää kiinnostusta niidenkin keskuudessa, jotka eivät aikohin ole Korkkareita lukenut. Se ikään kuin herättää uteliaisuuden, että kun niitä peräti tällaisessa muodossa julkaistaan, olisiko niissä sittenkin jotain. Kyllä minä ostan toisinaan sarjakuvia vain nähdäkseni, onko niissä jäljellä lapsuuden lumoa.

Itse olen lukenut Korkkareita – herranen aika – neljännesvuosisata sitten, tietenkin lukuun ottamatta satunnaisia julkaisuja kuten Suomi-Korkkareita, Avaruuden korkeajännityksiä jne.

Lapsuusmuistoihin liittyen olisi vertailun vuoksi ollut lysti kuulla, ovatko ne yleispäteviä ts. onko stereotypinen harrastaja se kolmekymppinen jannu, joka lapsena näitä on lukenut ja myöhemmin arvostuksen nousuun vaikuttanut.

[Janne]

No johan nyt sentään, onpa Korkeajännitys todella kokenut arvonnousun, kun sitä julkaistaan jo kovakantisena kirjakaupoissa.

Vai on tämäkin sitten jo julkaistu. Voisiko joku kertoa painojäljestä? Nimittäin noissa Askon mainitsemissa Fleetwayn Picture Library -koosteissa on aika tuhruinen jälki.

Ja vaikka lähes kaikki Victor de la Fuenten ja Livingstonen Suomessa julkaistut tarinat alkavat kokoelmistanin  löytyä, niin vaikuttaahan tämä etukäteen ajatellen ehdottomalta pakkohankinnalta. Ja kyllä, onhan näissä ainakin minulle pieni nostalgialisä. Mutta se, että olen joidenkin suosikkipiirtäjieni tarinoita alkanut systemaattisesti keräämään johtuu pelkästään siitä, että kuvitus on huimaavan hienoa ja tarinakin useimmiten vähintään kohtuullisen hyvä. Kovakantinen julkaisu saa ehkä monet muutkin huomaamaan, että korkkareista löytyy helevatan hienoja sotaseikkailuja. Ja nyt ei puhuta mitään siitä, että on sielä niitä surkeitakin kyhäelmiä ihan riittämiin...

[Asko AA]

Vai on tämäkin sitten jo julkaistu. Voisiko joku kertoa painojäljestä?

Painojälki on parempi kuin Fleetway-stuffissa, joka on skannattu ilmeisesti suoraan ja hienostelematta lehdistä ja painettu tuhdimmalle ja aavistuksen ruskehtavalle pulp-paperille.

Commando-stuffi on  hiukan uudempaa, mutta myös tarkemmin skannattua, mutta ohuimman viivan taiteilijoiden piirrosjäljessä on lievää "valokopiomaisuutta" eli viiva korostuu tai hiipuu eri tavalla kuin se on piirretty. Joissakin tarinoissa käytetyt rasterit ovat lievästi kuvioituneet, mutta eivät mene tukkoon. kiitos suurennetun sivukoon.

Carltonin kirjassa on myös käytetty paksumpaa, pulpimpaa ja ruskeampaa paperia. Hiukan hienompaa kuin Fleetwaylla, mutta selvästi karkeampaa kuin meidän vitivalkoisempi vaihtoehtomme. Ohuuden vuoksi paperi on hiukan läpikuultavaa.

Pistänpä tähän nyt listan seikkailujen ja tekijöiden alkuperästä.
Kirjassa ne ovat eri järjestyksessä kuin lehtien ilmestymisen mukaan kootussa luettelossa.

• GLIDER ACE Artist: Gordon Livingstone
Comm.#132 First published: September 1964 (KJ – ei suom.)
• TROUBLE SPOT Artist: Eustaguio Segrelles
Comm.#327 First published: April 1968 (KJ 13/71)
• MAN OF IRON Artist: Eustaguio Segrelles
Comm.#358 First published: September 1968 (KJ 13/69)
• DEATH PATROL Artist: Sanches Cortes
Comm.#404 First published: May 1969 (KJ 22/78)
• BATTLE WAGON Artist: Matias Alonso
Comm.#422 First published: August 1969 (KJ 21/71)
• ACES WILD Artist: Jose Maria Jorge
Comm.#489 First published: July 1970 (KJ 5/73)
• THE SHIP BUSTERS Artist: Jose Maria Jorge
Comm.#657 First published: June 1972 (KJ 1/74)
• MUSTANG PATROL Artist: John Ridgway
Comm.#700 First published: December 1972 (KJ 4/74)
• INLAND NAVY Artist: Arthur Fleming
Comm.#882 First published: October 1974 (KJ 2/76)
• MARCH OF THE MONSTERS Artist: Gordon Livingstone
Comm.#885 First published: November 1974 (KJ 6/76)
• THREE... TWO... ONE... ZERO! Artist: Gordon Livingstone
Comm.#974 First published: October 1975 (KJ 12/76)
• RILEY’S RIFLE Artist: Galindo
Comm.#994 First published: December 1975 (5/77)

John Ridgwayn tuolloinen piirrosjälki muistuttaa suuresti Jorgen tyyliä.
Arthur Fleming puolestaan on sitä pseudo-Fuentea - ei kaikkein huonointa onneksi.

[tmielone]

Selailin tuota paksua uutuutta kirjakaupassa ja kyllä se houkuttelevalta näytti. Sanokaahan nyt viisaampina, että ovatko nuo tarinat oikeasti tasokkaita vai onko se vain myyntipuhetta? Peruskorkkaritarinoihin en viitsisi kolmekymppiä uhrata, mutta jos tarinoissa on imua, niin sitten se voisi olla hintansa väärti.

[Janne]

Kyllä minulla on luulo, että keskitasoa parempiahan nämä ovat, jos ovat kerran asiantuntijan valitsemat 12 kaikkein parasta stooria.

Askon esittämä tekijälista saa kuolan valumaan, vaikka De la Fuentea ei olekaan tekijätiimisä. Oppiipahan taas tietämään oikein nimeltä joitakin huippupiirtäjiä ja ties, vaikka keräilyinnostus jatkuisi entistä innokkaampana.

[K.I.P]

Taitaa olla pakko-ostos jo pelkästään nonstalgiamielessä !
Täytyypä viikonloppuna vilkaista kaupassa.
Vuosiluvut lupailevat hyvää.....

[K.I.P]

No niin.
Tiiliskivi on ostettu ja vähän selailtukin.
Ei siinä nyt tietenkään omasta mielestäni läheskään12 parasta ole.
Toisaalta ainakin 2 sellaista, mitkä on itsellänkin tallessa löytyy...
Suomennos on jostain syystä tehty uudestaan.

Mukava lisä on nuo Commandon alkuperäiset kansikuvat, valitettavasti vain mustavalkoisina.
Onko niin, että nuo suomalaisissa olevat kansitekstit ovat lisätty suomessa ?
"Natsit virnistivät. Pommi menisi kirkkaasti ohi.
 Mutta äkkiä se muutti suuntaa...! "

Yllättävää oli, että piirtäjien nimiä ei kirjassa ollut, suomentajat oli kyllä mainittu.
Onneksi on tuo Askon lista tuossa yläpuolella.
Täytyy kopioida ja tulostaa lapulle kirjan väliin.

Oma suosikkini tuossa kokoelmassa oli "Merkilliset Mörssärit"
(Alunperin suomessa "Hassut Hirviöt")
eli March of the Monsters.

[Petteri Oja]

Kiitos Askolle taustatiedoista, pitää tämä hieno opus varmaan hankkia ihan vain hienojen kovien kansien takia.

Kuten Asko ylempänä sivumennen totesi, kirjassa ei ole kovia kansia vaan puolipehmeät tai -kovat. Hyvä ratkaisu noin paksuun kirjaan.

[Jarkko Sikiö]

Kuten Asko ylempänä sivumennen totesi, kirjassa ei ole kovia kansia vaan puolipehmeät tai -kovat. Hyvä ratkaisu noin paksuun kirjaan.

Höh, no en minä sitten sitä osta.

(Leikki sikseen, kunhan kiusasin Curtia, tämä kissanhännänveto kovista kansista on minusta jo niin kotoisaa.)