Minä puolestaan en pidä noita Burtonin Bättiksiä oikein minään. Onhan ne ihan kivoja leffoja, mutteivät minun tajuntaani ole onnistuneet useallakaan katsomiskerralla räjäyttämään.
Begins taas, siihen minä ihastuin. Mielestäni paras näkemäni supersankarileffa; pesee saippuasankari-Hämikset täysin. Ensimmäistä kertaa trikoosankarin syntymä tuntui jotenkin luontevalta. (jos luontevuus nyt ensimmäisenä näihin voidaan liittää...) Pelkoteema ja lepakkotraumat oli rakennettu varsin kivasti, niin että jopa ensisijainen kohderyhmä, pikkuskidit, ne siitä osaavat auki lukea. Casting ei olisi voinut olla parempi - Scarecrow oli helkkarin ällöttävä, mutta niinhän se saakin olla.
Minun mielipiteeseeni vaikuttaa tietenkin se, etten yleensäkään kovin intohimoisesti supersankareihin suhtaudu. Hyväksyn isotkin muutokset verrattuna sarjakuvaan (jos ne edes huomaan), mikäli tuloksena on parempaa elokuvaa. Tällaisten leffojen mahdottomuus tekijän kannalta on se, että pitäisi tehdä koko kansaa viihdyttävä ja kakaroille sopiva blockbuster, kun samaan aikaan nelikymppiset äärifanit huohottavat niskaan omine näkemyksineen. Kaikkia ei takuulla voi miellyttää.
Ja teräksenkylmänä loppukaneettina: on Begins nyt sentään ihan toiselta planeetalta kuin esim. komedia nimeltä Fantastic Four.