No nyt on sitten tämäkin luettu. Eikä muuten mennyt kauaa, kun sivuista edelleen suuri osa on pelkkiä kuvia. Pahimmillaan lehti on sivulla 40, jossa kolmannes sivua on annettu tekstille, sekin sivun ulkoreunalla, joten ei todellakaan tarvitse pelätä, että teksti jäisi keskitaitoksen alle piiloon. Tietysti lehden tulee olla tarpeeksi visuaalinen ja vaikutelman pirteä, raikas, avara jne. mutta kun tällainen vanha parta kaipaisi enemmän tekstiä. Erityisesti arvostelut kärsivät vähäisestä tilasta. Kun ei ole sanottavaa, arvostelu voi olla lyhyt ja useimmat arvostelut toimivat hyvin. Mutta kun ensin lukee mielenkiintoisen tekstin Porco Rossosta ja perään lyhyen Laputa-arvostelun, jossa kirjoittajan on täytynyt tiivistää sanottavansa siinä määrin tiukaksi, ettei sanottavaa ole juurikaan paperille jäänyt, ei voi olla miettimättä minkä verran arvostelut kärsivät tilanpuutteesta. Arvostelut ovat nimittäin sen verran rutiinikamaa, etteivät ne kannattele Anime-lehteä. Ja siinä on syvä isku lehdelle, jonka sisällöstä suuri osa on juuri arvosteluja, ottaen huomioon että kyseessä on koko arvostelulehtiformaatin kantavin osa. Siellä missä pitäisi olla vahvin, Anime-lehti on heikoin. Toivotaan, että kirjoittajat tottuvat käytettävissään olevaan tilaan, muutoin lehti tulee jatkossa vain selailtua pikaisesti arvostelujen kohdalta.
Jälleen on pakko valittaa tätä paperinlaatua; olisivatpa edes kannet kiiltäviä. Mutta jos tällä alle 4 euron hinnalla saadaan säännöllisesti ilmestyvä Anime-lehti, pitää olla vain tyytyväinen. Ja kantta pitää erikseen kehua, kuva on vallattoman hauska, etenkin elokuvan nähneille.
Miyazaki-teemanumero oli hyvä juttu, toisen numeron cosplay ja J-pop jättivät hieman kylmiksi. Silti oli hieman mahtipontista kirjoittaa kanteen Ghibli-filmografia, kun kyseinen filmografia on alle aukeaman mittainen pikajuoksu tuosta mahtavasta aineistosta. Luonnonsuojelua käsittelevä artikkeli ja Porco Rosso -analyysi olivat parasta antia ja siinä se anti sitten olikin, ellei pääkirjoitusta ja klassikkotittelin saanutta Hols-arvostelua lasketa. Minä en laske, pääkirjoitus on pakkopuuroa lehdessä kuin lehdessä ja Hols on sen verran kuriositeetti, että se olisi voinut saada vuoronsa milloin tahansa. Mielestäni olisi ollut perusteltua, jos edelleen kauppojen hyllyistä löytyvä Henkien kätkemä olisi päässyt tarkempaan syyniin. Nyt aloitteleva anime-harrastaja saa tietää, että kyllähän näitä löytyy ulkomailta ja elokuvien erikoisliikkeistä (jos selaa mainokset tarpeeksi hyvin), mutta veikkaanpa että useimmilla juttu jää siihen, eikä käännynnäisiä juuri saada. Jaa, ettei Anime-lehdellä ole missiota? No ellei ole, kustannusyhtiöllä on. Ja ellei kustannusyhtiön missio Anime-lehden suhteen onnistu, tässä sitä kohta surkutellaan ettei Suomessa "koskaan mitään kumminkaan ikinä tapahdu". Pallo on Anime-lehden toimituksella.
Lopuksi pitää huvittuneena todeta, että sivun 42 pakina on huvittava. Vaikken ole allnightereitä harjoittanut ymmärrän kyllä sen "Lopu jo s-tana!" -tunteen. Mutta miksi ihmeessä pakinan yhteydessä on nimimerkki Tekno-Kekko, peräti kahteen otteeseen? Onko nimimerkin käyttö tuossa pakinassa jokin sisäpiirin vitsi, sillä ei kai kenellekään voi enää olla epäselvää, kuka Tekno-Kekko on?
