Ensimmäinen Anime-lehti on nyt lukaistu läpi. Ensivaikutelma on hyvä: Kansi on tyylikäs ja selkeä. Välittömästi seuraava vaikutelma on ikävämpi: Paperi on ohutta. Sisäsivuilla se ei hirveästi haittaa, mutta kansi on samaa tavaraa. Sisäkannen mainos kuultaa ikävästi läpi. Anime ei tule erottumaan edukseen kiiltäväkantisten julkaisujen rinnalla.
Lisäksi tuli juuri mieleeni, että jos Anime on lehtipisteen hyllyssä siten, että sen edessä on muita lehtiä, niin kannesta taitaa näkyä korkeintaan ylin kolmannes. Kannen suurin houkutin heti itse nimen jälkeen, teksti "Neon Genesis Evangelion" ("Hei, eix toi oo se sarja joka just alko Subbarilla?") jää piiloon. Tekstin sijoittaminen siihen vasemman ylänurkan valkoiselle alueelle olisi ehkä myös auttanut häivyttämään kääntöpuolen painojälkeä.
Tekstisisältö on aivan mainiota. Joitain oikeinkirjoitus-, tyyli- ja editointikömmähdyksiä löysin, mutta en niitä ryhdy nyt listaamaan (ellei erikseen pyydetä...). Juttuvalikoima on varsin monipuolinen. Peliarvosteluja ja cosplay/askartelujuttua en vaivautunut lukemaan, mutta kuulun todennäköisesti vähemmistöön. Tietenkin erikseen on kehaistava päätoimittaja Lehtisen tekstejä, joita on ilo lukea, vaikka aihe olisikin jotain vähemmän kiinnostavaa, tai suorastaan epämiellyttävää. "Limaista ja näyttää kissan oksennukselta", todellakin.
Lehden neljä sarjakuvasivua olisi ehkä kannattanut omistaa kokonaan toiselle nyt alkaneista tarinoista. Tai ainakin luulen, että ne molemmat alkoivat nyt. Essi Nopasen "Anipunime" lupailee jatkoa, mutta Aura Ijäksen... hmm, kissasarjakuva päättyy "Loppu"-tekstiin, ja kärsii kovasti in medias res -alusta. Sori Aura, mutta en todellakaan saanut juonen päästä kiinni. Asetelmassa on selvät "Potter"-vibat, mutta ottaen huomioon, että "Harry"-hahmon nimeä ei edes mainita, hän ei taidakaan olla sarjakuvan pääosassa, vaan Naru ja Rulla ovat. Onko taustatarinalla edes merkitystä, vai onko perusideana vain "kisuliinit söpöilevät"? "Anipunime" taas keskittyy ehkä liikaakin lähtöasetelman esittelemiseen, ja päähenkilöt jäävät pelkiksi hämärästi tutuiksi arkkityypeiksi. Pääkirjoituskin käsitteli animen ja mangan hahmojen kiehtovuutta, ja omien valloittavien (?) persoonallisuuksiensa esilletuomisessa Auran Naru ja Rulla onnistuvat kieltämättä paremmin.
Joka tapauksessa lehti näyttää ihan hyvältä. Taitto on tyylikästä ja mukana tuntuvat olevan kaikki oikeat mainostajat. Nyt vain pitää toivoa, että kansi onnistuu jotenkin vetämään huomion itseensä kaiken maailman videopelilehtien seasta.