Alun perin Taikaviitta-tarinat eivät kertoneet
Taikaviitasta vaan Akusta. Aku oli niissä oma (italo)itsensä,
laiska ja v-mäinen kotityranni jonka moraalikäsitysten
kanssa oli vähän niin ja näin. Lähes diabolik, mutta loppujen
lopuksi... papernik.
Alkuperäinen Taikaviitta on kuin fantasia, kuin uni jonka
Aku voi nähdä nukkuessaan sohvalla, ennen kun lihakauppias
tulee potkimaan oven sisään maksamattomien laskujen
vuoksi. Uni jossa voi kostaa saidalle Roope-sedälle, sietämättömälle
Hannu-serkulle ja näsäviisaille veljenpojille...
Eihän tämä uni voinut kauaa kestää. Viimein Taikaviitta
erillistyi omaksi hahmokseen, se oli jonkinlainen supersankariparodia,
ja lopulta parodiakin jäi pois. Paitsi Guido Martinan kirjoittamissa,
niissä ankkuri oli aina jollain lailla kiinni alkuperäisessä ideassa...