Legendat: Revontulen sotasarjakuvat

[Hamilkar]

Miten sen sanoisi kiltisti: yläasteen kuviksessa tulisi 8 1/2 arvosanaksi (tämä ei ole vitsi).
Kun Revontuli analysoi myyntilukuja, niin pyytäisin, että vähentävät yhden kappaleen myydyistä. Ostin siis omani, mutta vain koska a) ostin myös aiemmat ja pidin niistä b) vaarini kertoi tarinoita tuosta tyypistä c) aihe kiinnostaa. Mutta virtuaalisesti en siis ostanut tätä teosta.

On jotenkin käsittämätöntä, että kustantajalla ei tunnu olevan minkäänlaista laadun tarkkailua, vaikka sarja myy miljoonia ja taas miljoonia kappaleita. Ajatellaanko siellä, että tämä on puhtaasti kirjan jatke ja pyritään pelkästään minimoimaan kustannukset ja lypsetään kaikki liikkuvat fyrkat pois? Itse en ole lukenut näitä kirjoja, vaan niiden pohjalta tehtyjä sarjiksia vain. Toivoisinkin, että minua kunnioitettaisiin ja kohdeltaisiin tasavertaisesti kirjan ostajiin verrattuna.
 

[Lurker]

Kyllä oli Marokon Kauhu sarjakuvana aikas rujoa juu. Tuli mieleen ne "Shokki sarjat" iloisen 1970-luvun alusta.

Hassua, ihan sama tuli mieleen K-Marketin lehtihyllyllä. Noita Shokki sarjoja oli ennen divarit täynnä. Suomessa on siis syntynyt uusi Shokki-koulukunta, joka jatkaa kotimaisen seikkailusarjakuvan perinteitä vuosikymmenestä toiseen...

[pertti jarla]

Oisko tekijälle annettu liian tyly aikataulu?

[Jarmo]

Saamaa kuoroa. Ei sopinut kuvitus tähän lehteen sitten millään lailla.
Ehkä kiirettä, mutta itse tyrmäisin kyllä koko kuvitustyylin.

Tarina totuttua tasoa, mielenkiintoinen jos aihe kiinnostaa.
Kuten ennenkin, kolme kertaa isommalla sivumäärällä tai raa'alla rajauksella olisi saanut vähemmän hätäisen kokonaisuuden. Mutta eipä kai olisi kustantaja kumpaakaan hyväksynyt.

[Ossi Hiekkala]

Oli kyllä melkoisen kömpelö toteutus tässä Marokon kauhussa. Kun ottaa huomioon, kuinka hyvin ovat aikaisemmat osat ilmeisemmin myyneet, on vaikea ymmärtää, miten tällainen sotku on päässyt läpi. Ei todellakaan tehnyt mieli ostaa enkä usko, että kirjastostakaan tulee lainattua.

[Anssi Rauhala]

Pakko sanoa, että joo. Harmillista.

Mitenkäs mä kuvittelin Samuli Lahtisen joskus aiemmin piirtäneen koko lailla skarpimmin? Vai mahdanko sittenkin sotkea johonkuhun toiseen piirtäjään... tai sitten kävi niin kuin Jarla epäili, että aikataulut kusivat ja niin sitten työn jälkikin. Herrammakiesus, kai Revontulella sentään edes välitetään?

Kustantajille tiedoksi: Jos sarjakuvaa tehdään oman toimen ohella (kuten kuvittelen ymmärtäneeni), aikataulua ei saa asettaa samanlaiseksi kuin jos oltaisiin kokopäiväpiirustustöissä.

[Petteri Oja]

Minä luin Marokon kauhun eilen läpi ja huh huh... Muutamia klassikoiksi muodostuvia ruutuja mutta vääristä syistä. Käsis oli ihan perushyvä mutta vähän kiirehän siinäkin tuli.

Edelleen Simo Häyhä -alppari on kirkkaasti näistä paras.

[Dennis]

Kyllä on ala-arvoisin sarjakuva pitkään aikaan, todella törkeää piirrosjälkeä, ihan kuin joku ala-asteen vesseli olisi piirtänyt tuon välitunnilla, tämä on yksi syy miksi nykysuomalainen sarjakuva ei iske meikään, monet sarjikset on huolimattomasti tehty, toinen seikka on tietty ns. taidesarjakuvissa pakkopullana oleva kikkaileva piirrosjälki.

Toki on hyviäkin piirtäjiä mm. Juba, Tarmo Koivisto jne.....

[Petteri Oja]

Kyllä on ala-arvoisin sarjakuva pitkään aikaan, todella törkeää piirrosjälkeä, ihan kuin joku ala-asteen vesseli olisi piirtänyt tuon välitunnilla, tämä on yksi syy miksi nykysuomalainen sarjakuva ei iske meikään, monet sarjikset on huolimattomasti tehty, toinen seikka on tietty ns. taidesarjakuvissa pakkopullana oleva kikkaileva piirrosjälki.

Juu, ulkomaillahan ei huonoa piirrosjälkeä tai kikkailua esiinny koskaan...

[Curtvile]

Legendat jatkui.
SS Wiking suomalaisesta "panttipataljoonasta".
Itse arveluttaa hieman koska Marko Tiainen ei oikein vakuuta.

[AapoK]

Kansi näyttää hiukkasen tökeröltä, blurraus antaa halvan ja nopeasti tehdyn kuvan.
Tiaisen Verinen hanki ei kyllä vakuuttanut mutta pitääpä katsoa onko tässä potentiaalia, aiheesta kun riittäisi vaikka ja mihin.

[pertti jarla]

Legendat jatkui.
SS Wiking suomalaisesta "panttipataljoonasta".
Itse arveluttaa hieman koska Marko Tiainen ei oikein vakuuta.

Revontulisarjisten saatavuus on huippua, hain just omani lähikaupasta. Kyllä tämä oli aikaisempien Marko Tiaisen sarjakuvien jälkeen positiivinen yllätys. Jäykkä ruutujako on antanut tilaa 70-luvun brittisarjakuvia muistuttaville lennokkaille sivusommitelmille. Tiaista vaivannut dialogiripuli on nyt paremmin hallinnassa, vain pari kertaa sanottava ei meinaa mahtua puhekuplastoon.

Marko Tiaisen piirtäjän taidot ovat kehittyneet eri saroilla eri tahtiin: kasvot ja ihmisruumiit ovat paikka paikoin jo hienoja, vanhojen Korkeajännityssarjojen ammattipiirtäjien tyyliin. Monia sotasarjakuvia vaivaava henkilöiden yhdennäköisyys on yhä ongelma, mutta aiempaa vähemmän. Rakennukset ja lentokoneet ovat heikommin hanskassa, mutta eiköhän tuo tuosta, harjoittelulla.

Tarina etenee mukavasti, etenkin alkupuolella. Keskivaiheilla, tositohinan alkaessa, homma vähän karkaa käsistä. Taistelukohtauksissa vapaa ruutujako muuttuu pahimmillaan täydeksi sekasotkuksi, pikkukuvien seassa olevat pienet opastenuolet eivät juuri auta. Loppua kohti taistelukuvauksetkin jämäköityvät. Mutta lopulta jää vähän tyhjä olo: sitä on tutustunut hahmoihin, ja sitten seurannut heitä parin verisen taistelun läpi. Ei se ole vielä kummoinen tarina. Silti, Marko Tiainen on selvästi paneutunut asiaansa ja ehdottomasti kehittynyt sarjakuvantekijänä.

[Petteri Oja]

Vieläkö Vitikaisen pajasta on tulossa Revontuli-sarjiksia?

[AapoK]

Todellakin, saatavuus on huippuluokkaa. Lähi-ärrällä oli aikamoinen pino tätä jo hyllyssä.

Marokon Kauhuun verrattuna tämä on todella hyvä, mutta eipä tämäkään ihan ongelmitta selviä. Selvää parannusta toki Tiaisen tyylissä on, rujon karheaa kuvitusta  ja sopii aiheeseen kuin nenä päähän. Hiukan klaustrofobia meinasi kuitenkin lukiessa iskeä, sen verta pieneen tilaan oli koetettu ahtaa juttuja. Jollekulle olisi voinut edes parran lisätä, olisi auttanut tunnistamisessa. Taisteluissa oli brutaalia meininkiä ajoittaisesta ruutuahtaudesta huolimatta, ei turhaa kaunistelua.

Loppui kyllä aika kylmästi, juuri kun tosiaan alkoi päästä sisälle. Unelmajuttu olisi jos nämä olisi ainakin sen 30-40 sivua pitempiä, pystyisi varmasti saamaan parempia juonirakenteitakin aikaan eikä tarvitsisi kasata yhteen sivuun niin kauheasti kamaa.

[Lönkka]

Wiking tuli tänään puun takaa vastaan kaupassa ja koska sisäsivujen kuvitus näytti sangen toimivalta niin ostin ja sain jo lukaistuakin.

Pelitti sangen hyvin joskin joissain kohdissa on hieman liikaa toimintaa panelittomissa kohdissa jolloin tarinan seuraaminen oli paikoin hieman hankalaa. Hahmoja on myös todella vaikea erottaa toisistaan.

Teksti olisi myös paikoittain hieman sekavaa eli toimittajalle keppiä.

Varmaan yksi kässäyskierros lisää olisi petrannut tätä paljon, mutta toimi nytkin paljon paremmin kuin pelkäsin. Teknisesti ollaan ihan toisella tasolla kuin vaikkapa Häyhä -alpussa.