Uutta sarjakuvastinta kaivataan

[Mubloelmo]

On turhauttavaa lähteä piirtämään sarjakuvia pöytälaatikkoon. Pitäisi olla enemmän kanavia, kuten kilpailuja tai sarjakuvastin -tyylisiä projekteja, joiden kautta uudet tekijät pääsisivät julkaisemaan töitään tai saamaan niistä palautetta. Ideoiden valmiiksi työstäminen ja kehittäminen tarvitsee enemmän motivaattoreita...

[En muista enää nimeäni]

Siitä vaan otat ja perustat sellaisen lehden.

Omakustannelehteäkin voi kyllä tehdä itselleen, ainoastaan liian suurella todennäköisyydellä homehtumaan pöytälaatikon perukoille, tai painattaa muutama kappale ja myydä niitä tappiolla. Jos ylimääräisä rahaa olisi, niin voisin vaikka ottaa ja tehdä elokuvan tai mitä vain, mutta varsinaiseen työskentelyyn ja ilmaisun kehittämiseen, mahdollisuus saada töitään isompaan levitykseen olisi oikeasti motivoivaa. 

[Oli mikä oli]

...niin enkä puhu vain itseäni ajatellen, vaan tämän maan sarjakuvan yleistä kehittämistä silmällä pitäen.

[Joku toinen nimetön]

Minä en ymmärrä Tertsi, miksi alat vänkäämään tähän keskusteluun kun kaikki sadat viestisi kvaakissa kielivät kiinnostuksesta laadukkaaseen mutta silti ainoastaan viihdyttävään euro-sarjikseen. Joku Kemin kilpaili ja Sarjakuvastin-antologiat ovat aika eri juttu, kuule. Sarjakuvastin on ehkäpä yksi merkittävimmistä suomalaisen sarjakuvan eteen tehdyistä urotöistä. Ja ennenkuin alat taas vänkäämään vastaan niin ota selvää mistä puhutaan tai ole hiljaa, kiitän.

[devilis6]

Pistä tulemaan ehdotuksia. Mä oon valmis lähtee mukaan.

[ujk]

kysymys kuuluu: kuka sellaisen lehden tekisi ja MIKSI?

onhan meillä jo Kemin kilpailu, sarjis 2005 -kilpailu, Kvaakkiin voi panna duunejaan näytille, tai osallistua Kvaak-haasteisiin.

Suomessa sarjakuvan tekeminen ei taloudellisesti kannata, eikä tasokaan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta päätä huimaa. Jos katsot vuosien takaista sarjakuvastin ryhmää, niin se määrittelee suurelta osin tämän päivän ammattilaisista (Hagelberg, Nissen, Tukiainen jne...). Sarjakuvastin projektin idea oli nimenomaa kehittää suomalaista sarjakuvaa.
  Viimeaikaiset kilpailut eivät ole poikineet mitään uutta tai uudistavaa( kvaak-haasteista en ole valitettavasti edes kuullut...).
  Tämä on kyllä subjektiivinen näkemys, mutta vuoden 2004 sarjis -albumi ja kaikki viimeaikoina näkemistä kemin albumeista(joita ei saa kaupoista!!!?) eivät vastaa kovin korkeatasoista sarjakuvaa...tai no, ainakaan kokonaisuutena sarjakuvastin albumeita. Vastauksena täsmennän, että kun mahdollisuuksia tulisi lisää ja ne olisivat mielekkäämpiä, niin sarjakuvakenttäkin voisi murtautua marginaalisista amatööripoppoista(en ota kärkevällä ilmaisulla kantaa näiden sarjakuvien tasoon ja laatuun millään muotoa, joten yritteliäiden ei tarvitse loukkaantua) isomman yleisön tietoisuuteen.
 

[Veli Loponen]

Omakustannelehteäkin voi kyllä tehdä itselleen, ainoastaan liian suurella todennäköisyydellä homehtumaan pöytälaatikon perukoille, tai painattaa muutama kappale ja myydä niitä tappiolla.

Eli mielestäsi jonkun muun pitäisi ottaa se taloudellinen tappio kantaakseen, että uudet tekijät pääsisivät julki? Mutta miksikäs ei Kemin kilpailu kelpaa? Sehän on juuri sellainen formaatti, mitä peräänkuulutat. Siinä uudet tekijät saavat mahdollisuuden päästä julkisuuteen ja ehkä saada jopa palautetta. Se, että Kemin albumeita saa parhaiten tilaamalla suoraan Kemistä ei muuta sitä miksikään (tosin kyllä niitä kirjakaupoissakin näkyy). Ja onhan Suomessa muitakin kanavia: Sarjariin voi aina tarjota ja Pekka antaa ainakin oman kokemukseni mukaan varsin mielellään palautettakin. Samaten on Aseman pojat, jotka varmaan tykkäävät, jos tarjotaan jotakin hyvää. Sitten on monet yksityisyrittäjät kuten Nissenin Ubu ja (kenes se) Glömp (olikaan?). Ja sitten ovat nuo Hannu Esko kumppaneineen ja vaikka ketä muita.
Mutta yksi ongelmahan on siinä, että Sarjakuvastimen kaltainen julkaisu ei ehkä ihan ole sellaista mainstreamia, joka oikeasti voisi levitä laajalle. Sillä varmasti olisi ja on oma yleisönsä, mutta kuitenki pieni yleisö koko sarjakuvien lukijakuntaan suhteutettuna. Muutenhan varmaan Sarjakuvastinkin jatkuisi vielä. Peräänkuuluttamasi formaatti ja ennen kaikkea sen tekeminen on siis todennäköisesti varsin epäkiitollinen homma. Ehkä voisikin kääntää kysymyksen toisin päin ja kysyä, että mistä julkaisijoille saisi motivaation alkaa taas julkaista sellaista sarjaa?

[devilis6]

Ihan turha aina mussuttaa siitä, että miten on olemassa semmonen ja semmonen tapahtuma ja lehti, joka ottaa vaan semmosia ja semmosia taiteilijoita... Pitää tarttua härkää palleista ja tehdä oma juttu. Jos ei omaa, niin sitten yhteisprojekti tai kokoelma tai jotain. Mun mielestä on aivan turhaa aina vaan valittaa ja valittaa. Tarttukaa kynään ja valittakaa sen kautta.

[roju]

Sarjakuvastin oli kyllä vertaansa vailla... pioneeriproggis monella tapaa. Meitähän oli melkein yksi kokonainen sukupolvi siinä, ja kummisedät Harto ja Petri järkkäs näyttelyitä, koulutusta, julkaisuja jne. jne.

Osittain tämän mahdollisti OPM:n kertaluontoinen Keppi-apurahaprojekti. Ne oli jotain sellaisia apurahoja, joita myönnettiin eri taiteenaloille (mm. tanssi, teatteri jne.) nuorten taiteiljoiden "ammattimaistamiseen" tai miten sen nyt sanois. En tarkkaan edes tiedä kun en itse ollut tuota puolta järkkäämässä vaan saajapuolella vaan. Keppi-rahoja kumminkin jaettiin vain sen kerran, ne oli useampivuotisiin projekteihin ja Sarjakuvastin oli ainoa sarjakuvasta mukaan hyväksytty (ja ehkä ainoa hakenut?) projekti. Projektin tuloksista sitten vedettiin ilmeisesti jotain johtopäätöksiä taiderahoituksen/koulutuksen muutoksen pohjaksi.

Ehkä Kuvastimen merkitys oli osittain siinäkin että tapasi muita samaa hommaa aloittelevia, mene tiedä. Jonkinmoinen potku persuuksille säännöllisin väliajoin se oli, kun jotain saavutti niin rimaa nostettiin ja se oli hyvä. Aika harva meistä silti jäi alalle! Kun valmistuu aivan muuhun ammattiin, niin kiusaus alkaa lyhentää opintolainojaan sillä duunilla eikä sivubisnes-sarjiksilla lienee ylittämätön. Nythän on kyllä koulutuksentynkää vihdoin (Liminka, Lahti, Kyka) ja lehtiä ja uudesta kiinnostuneita kustantamoja kuten Glömp tai Asema.

Kummisetiä tarvitaan.

[roju]

Mutta yksi ongelmahan on siinä, että Sarjakuvastimen kaltainen julkaisu ei ehkä ihan ole sellaista mainstreamia, joka oikeasti voisi levitä laajalle. Sillä varmasti olisi ja on oma yleisönsä, mutta kuitenki pieni yleisö koko sarjakuvien lukijakuntaan suhteutettuna. Muutenhan varmaan Sarjakuvastinkin jatkuisi vielä.

Luojan kiitos Suomessa julkaistaan ja tehdään muunkinlaisia asioita kuin "taloudellisesti kannattavia", esim. runous, klassinen musiikki. Niin outo ja tuskallinen kuin tämän ajatuksen oikeutus mainstream-hutun ystäville onkin. (Anteeksi, mutta tuli taas vaihteeksi mitta täyteen tätä SAMAA argumenttia.)

Pienelläkin yleisöllä on oikeus omaansa.

[Veli Loponen]

Luojan kiitos Suomessa julkaistaan ja tehdään muunkinlaisia asioita kuin "taloudellisesti kannattavia", esim. runous, klassinen musiikki. Niin outo ja tuskallinen kuin tämän ajatuksen oikeutus mainstream-hutun ystäville onkin.

En tarkoittanut kommenttiani negatiivisena asiana, vaan se oli ennemminkin vastausta siihen, mitä viestissäni lainasin. Eli ketjun aloittaja ei pidä omakustantamista vaihtoehtona, koska se todennäköisesti olisi taloudellisesti kannattavaa. Valitettavasti (vaikkakin ymmärrettävästi) juuri tuo asenne on syynä sille, että tämän enempää tässä keskustelussa kaivattuja julkaisuja. Kuten jo kirjoitin (hieman eri sanoin tosin), pioneerityö on usein epäkiitollista ja varsinkin taloudellisesti kannattamatonta touhua. Kannustajia ei siis välttämättä ole, vaan se oma motivaatio ja kannustus pitää löytää itsestään ja siitä mitä tekee.

Pienelläkin yleisöllä on oikeus omaansa.

Ja tämän kanssa olen ihan samaa mieltä. Vähän siihen viittasinkin viestini viimeisellä kysymyksellä:

Ehkä voisikin kääntää kysymyksen toisin päin ja kysyä, että mistä julkaisijoille saisi motivaation alkaa taas julkaista sellaista sarjaa?

[tertsi]

Lähti tuo keskustelu menemään alussa vähän väärään suuntaan. Poistin viestini.

[Tero Mäntylä]

Olisi kiva nähdä minkälaista sarjakuvaa tuossa Sarjakuvastimessa oli tuona suomalaisen sarjakuvan kulta-aikana jolloin kaikki oli niin paljon hienompaa kuin nykyään.

Uskoisin kuitenkin että Sarjakuvastimen jokaiselta tekijältä löytyi ihan jo omasta takaa sitä motivaatiota saada tämmöinen julkaisu aikoinaan aikaan. Tuskin he ruikuttivat siitä miksei kukaan tarjoa heille valmista julkaisukanavaa että viitsisi tehdä jotain. Minusta täällä on tarjottu oikein hyviä tämän päivän julkaisukanavia ja varmasti lisää löytyy jos nimettömän kertovat minkä tyylistä sarjakuvaa he tekevät. Kvaakin kautta voi oikeasti löytyä ne samanhenkiset tekijät jotka tarjoavat myös kannustimen tehdä parempaa sarjakuvaa.

Ja Kvaakkia ei kannata tänäpäivänä väheksyä "julkaisukanavana." Palaute on yleensä aika välitöntä ja lukijoitakin löytyy.

Edit: Ai tämä Sarjakuvastin oli 1990 luvun juttu ja Otavan julkaisema. Luulin vanhemmaksi kun käsittääkseni 70 luvun alussa oli joku suomalaisen sarjakuvan kukoistuskausi ja sitten taas 80 luvulle tultaessa kun nuoriso ryhtyi itse aktiiviseksi saaden ihmeitä aikaan. Vaikuttaa tosiaan oikein laadukkaalta tekijälistansa puolesta. Mutta ei tämä kyllä minusta paljoa sen isomman yleisön julkaisu kun nykyiset harvakseltaan ilmestyvät omakustanne antologiat jotka on jo täälläkin mainittu.

[gff]

En tarkoittanut kommenttiani negatiivisena asiana, vaan se oli ennemminkin vastausta siihen, mitä viestissäni lainasin. Eli ketjun aloittaja ei pidä omakustantamista vaihtoehtona, koska se todennäköisesti olisi taloudellisesti kannattavaa. Valitettavasti (vaikkakin ymmärrettävästi) juuri tuo asenne on syynä sille, että tämän enempää tässä keskustelussa kaivattuja julkaisuja. Kuten jo kirjoitin (hieman eri sanoin tosin), pioneerityö on usein epäkiitollista ja varsinkin taloudellisesti kannattamatonta touhua. Kannustajia ei siis välttämättä ole, vaan se oma motivaatio ja kannustus pitää löytää itsestään ja siitä mitä tekee.
Ja tämän kanssa olen ihan samaa mieltä. Vähän siihen viittasinkin viestini viimeisellä kysymyksellä:

Ketjun aloittaja pitää kaikkia vaihtoehtoja ja julkaisukanavia ehdottoman tärkeinä(sarjakuva ei ole kuollut), mutta toivoo niiden ohelle lisää uusia mahdollisuuksia. Ja mahdollisuuksista tämä keskustelu nimenomaa käydään.

[Reima Mäkinen]

On turhauttavaa lähteä piirtämään sarjakuvia pöytälaatikkoon. Pitäisi olla enemmän kanavia, kuten kilpailuja tai sarjakuvastin -tyylisiä projekteja,

Herramujee. Ai vielä enemmän!? Asiat on niin hyvin, että on ihan turha valittaa. Kaikkea on yltäkylläisesti. Tarkoitan tällä sitä, että hyvät tekijät eivät voi vahingossakaan jäädä piiloon - toisin kuin takavuosina. Tekemällä sitä vain oppii, eikä se motivaatio kyllä voi loppupeleissä lähteä kuin itsestä. Eiköhän se suurin este löydy aina kuitenkin omien korvien välistä?
Toki Sarjakuvastimiakin, tms. saisi tulla lisää, mutta ne sellaiset on aina vain pienen tekijä-porukan huveja.

Kirjoitin oikeastaan vastatakseni Rojulle, että myös Sarjakuvaseura sai Keppi-rahoja ja niillä tehtiin seuran webiä, sekä Kupla-akatemiaa.