Tampereen Traconissa sain tilaisuuden lukaista uusimman (Taivas putoaa niskaan) läpi. Vai Goldorakia sinne piti panna. Muutama vitsi oli melkein hyvä. Ikävä vain että viimeisen sivun päätössanat vaikuttivat koko jutun parhaalta vitsiltä. Ei tämä tarina vallan surkea ollut, olipa vain köykäinen ja mitäänsanomaton.
Tero Mäntylä teki huomionarvoisen havainnon. Tästä olisi voinut saada viimeisen Asterixin, jolla olisi saatu taikajuoman tarina kunnialliseen loppuunsa. Viimeiseksi Asterixiksi se taitaa kyllä jäädäkin.
Miksei taivaalta olisi voinut tipahdella strumffeja?