Asterix

[Markustus]

Jos kerran aiemmistakin Asterixeista ollaan oltu tuota mieltä, niin looginen johtopäätös on, että todellisuudessa kaikki Asterixit ovat surkeita. Seuraava on vain vielä surkeampi, joka saa vanhemmat näyttämään tosi hyviltä.
Siinähän hyvä kikka sarjakuvapiirtäjille. Kaikki ideat muuttuvat hyviksi, jos laskee tasoa aina aste asteelta 

[Janne]

Minusta tuo selitys "lapsille suuntaamisesta" on äärimmäisen löysä. Minäkin tartuin Asterixeihin nyrkillä tapettavan ikäisenä ja rakastin niitä välittömästi. Se, että niistä löytyi älyllisempiäkin viritelmiä, ei missään nimessä ollut mikään ongelma. Niihin ei välttämättä kiinnittänyt huomiota. Sen sijaan vanhoihin Asterixeihin on helppo palata, koska juuri ne aikuisemmat vitsit monesti hoksaa vasta yleissivistyksen kartuttua. Lapsien aliarvioimista tämmöinen.
Voihan Uderzo aina sanoa olleensa postmoderni sekoittaessaan sarjakuvaan eri aineksista. 

Olen Ossin kanssa täsmälleen samaa mieltä! Mutta voi voi! Tämä on ensimmäinen Asterix, josta en todellakaan tippaakaan tykännyt. Mutta se hyvä puoli tässä tosiaan on, että nyt arvostan huomattavasti enemmän U:n muita yksin tekemiä astrixeja. Ikävä kyllä näyttää siltä, että U:n alamäki on kiihtyvä. Eikä miekkonen näytä edes välittävän siitä, vaan pitää itseään itserakkaasti ainoana oikeana asterix-perinteen vaalijana. Ei hän ole, vaan pikemminkin tuhoaja. Toivon, että hän ei tee enää yhtään Asterixia, koska ne eivät näytä aiheuttavan muuta kuin pahaa mieltä.

[Wilpuri]

Eikä miekkonen näytä edes välittävän siitä, vaan pitää itseään itserakkaasti ainoana oikeana asterix-perinteen vaalijana. Ei hän ole, vaan pikemminkin tuhoaja. Toivon, että hän ei tee enää yhtään Asterixia, koska ne eivät näytä aiheuttavan muuta kuin pahaa mieltä.

Tottakai U:lla on oikeus pitää itseään ainoana Asterix-perinteen vaalijana. Eikä siinä ole edes mitään itserakasta. Minä ymmärrän täysin sen, että hän ei halua kenenkään toisen jatkavan Asterixin seikkailujen tekemistä.

Vaikka uusin Asterix onkin melkoista kakkaa verrattuna vanhoihin hyviin Asterixeihin, niin on varsin turha ruveta lukijana huutelemaan tekijälle (ja toiselle koko homman keksijöistä), että mikä kuuluu ja mikä ei Asterix-seikkailuihin.

Ei herra U:n tuotoksista tarvitse pitää, mutta on aivan turha ruveta hänelle möyhyöämään siitä, että mitä hän saa tehdä omilla hahmoillaan.

[Janne Kuusinen]

Pakkohan se sitten oli tarttua noihin uudempiin vanhempiin Asterixeihin. "Obelix ja kumpp." oli hätkähdyttävän loistava ja opettavainen tarina, joka on nykyisenä talousklownien aikakautena ajankohtaisempi kuin koskaan. Belgia-seikkailukin oli erittäin viihdyttävä, ja tärppinä kaivoin esille vielä albumin "Asterixin poika", joka toimi myös.

Asterix ja suuri merimatka oli huomattavasti heikompi kuin Obelix ja kumpp. Muistan että olin kovasti samaa mieltä sen lukijan kanssa joka kirjoitti siitä Non Stopiin arvostelun vuonna 1977.

Elä pihtaa, kerro muillekin mielipiteen pääkohdat jooko?

Tietenkin on Uderzon asia, mitä hahmoilleen tekee. Olen kuitenkin samoilla linjoilla enemmistön kanssa: ei lapsia saa pitää oletusarvoisesti tyhminä. Holhous pois, grimmiä ja jöröjukkaa tarinoihin. Nykyään lasten ei anneta kasvaa, kun heitä kasvatetaan hysteerisesti.

[Janne]

Tottakai U:lla on oikeus pitää itseään ainoana Asterix-perinteen vaalijana. Eikä siinä ole edes mitään itserakasta. Minä ymmärrän täysin sen, että hän ei halua kenenkään toisen jatkavan Asterixin seikkailujen tekemistä.

Vaikka uusin Asterix onkin melkoista kakkaa verrattuna vanhoihin hyviin Asterixeihin, niin on varsin turha ruveta lukijana huutelemaan tekijälle (ja toiselle koko homman keksijöistä), että mikä kuuluu ja mikä ei Asterix-seikkailuihin.

Ei herra U:n tuotoksista tarvitse pitää, mutta on aivan turha ruveta hänelle möyhyöämään siitä, että mitä hän saa tehdä omilla hahmoillaan.

Kyllähän se on typerää jatkaa Asterixien tekoa, kun ei siihen enää kykene. Itserakasta siinä on se, että ei huomaa töissään mitään vikaa ja ummistaa silmänsä ja korvansa kaikelle kritiikille. Se on lukijoiden aliarvioimista ja mielestäni lukijat parhaiten osaavat vaalia Asterixin(kin) perintöä. En moiti piirrosjälkeä vaan tarinaa. Ja U ei ole alkuperinen tarinankertoja. Ja koska Goscinny on kuollut ja U itse ei osaa, niin silloin ei pitäisi tehdä lainkaan. Paljon parempi olisi, jos tätäkään tekelettä ei olisi tehty.  Kunnioitan kuitenkin ehdottomasti sitä, että Uderzo ei halua muiden tekevän Asterixia. Jos toiveeni ja Uderzon toive toteutuu, niin yhtään Asterixia ei enää tule ja hyvä niin!

[Wilpuri]

Ja U ei ole alkuperinen tarinankertoja. Ja koska Goscinny on kuollut ja U itse ei osaa, niin silloin ei pitäisi tehdä lainkaan.

U ja G keskivät tarinat yhdessä. G toki kirjoitti sitten tarinan käsikirjoitukseksi. Ja kyllähän U yksinkin sai aikaan varsin muistettavia teoksia... vaikka myös huteja on tullut.

Ja uudenkin Asterixin myyntiluvut kertovat kyllä siitä, että sen tekeminen oli kannattavaa. Vaikkamoni kyllä varmasti pettyi, kun sai alpparin luettua.

Eikös herra U itse sanonut, että halusi tehdä erilaisen Asterix-tarinan. Lukijat vain ovat niin konservatiivisia, että eivät kestä muutosta...

U halusi kenties tehdä jotakin uutta, mutta yleisö huusi, että me haluamme sitä vanhaa (no kyllä minkäin haluaisin, mutta pointtini on edelleen se, että jos U haluaa vähän muuttaa Asterixin tyyliä, niin hänellä on ainakin minulta lupa siihen).

[Janne]

Minun mielestäni sarjakuvantekijöillä, jotka ovat kehittäneet vakiintuneen ja rakastetun hahmon, on tietty vastuu lukijoita kohtaa. Aitoja faneja ei saa liikaa järkyttää. Ties vaikka joku olisi saanut albumin luettuaan sappikohtauksen  . Mutta ei riidellä, hyvä Wilpuri. Ja jos keksit tähän vielä jonkin nasevan vastauksen, niin se on 1000:s viestisi. Onnea siitä !

[Tero Mäntylä]

Täytyy omalta osaltanikin haukkua tuota uutta Asterixia. Edellisistä albumeista on näkemys ollut enemmän se että U ei ole C mutta kyllä nekin vielä jotenkin läpi menee ainakin jos olisivat pitäneet sankariemme vanhemmat pois ja sarjan mysteereihin ei olisi haettu väkisin vastauksia. Tämä uusin vain oli mielenkiintoisella tavalla huono. Mielenkiintoista jo siksi että yleensä Asterix on onnistunut hyvällä tavalla kommentoimaan eri kansallisuuksien kummallisuuksia mutta tämä tuntui vain loukkaavalta. Mielenkiintoista oli myös että siinä oli ainekset tehdä oikeasti viimeinen Asterix tarina. Sehän oli sitä että eräät tahot toteavat että gallialaisten taikajuoma on paha juttu ja sillä pitäisi tehdä jotain. Jos tämä tahot olisivat olleet joko salaseuroja tai edes jollain tavalla antiikkiin liittyviä niin sillä että taikajuoma olisi kadonnut jonnekin historian hämäriin / otettu oikeasti pois gallialaisilta olisi saanut minusta ihan mielenkiintoisen lopetuksen koko hommalle. Nyt piti sotkea kummien avaruusolentojen lisäksi soppaan vielä viimeinen Asterixin mysteeri mikä ei kaipaa vastausta eli mitä se taivaan putoaminen niskaan sitten tarkoittaa.

Wilpurin kommentista siitä että U halusi tehdä jotain muuta ja että hänellä on siihen oikeus niin en voi sanoa muuta kuin että toki hänellä oli siihen oikeus. Melkein velvollisuus. Hän vain teki sen nyt niin totaalisen huonolla tavalla että pistää miettimään miten pahasti ikä U:ta oikeasti alkaa painaa.

[TeroH]

Kommenttina Uderzon haluun luoda jotain uutta: Uuden tekeminen on aina riski, joka voi johtaa epäonnistumiseen. Ja kun lukee uusimman albumin, voi vain miettiä minkälainen tarina olisi ollut jos se olisi ollut jokin muu kuin Asterix-tarina. Esimerkiksi täysiverinen kieli poskessa - satiiri eri sarjakuvien "taistelusta" keskenään homma olisi voinut olla parempi. Siihen ei varmaan olisi tällöin myöskään suhtauduttu samoin, ja myyntikin olisi voinut ollut huonompaa. Mutta koko lähestymistapa olisi ollut uutta.

[Pässi]

Parasta Asterixeissa on aina ollut tämän päivän ajankohtaisten asioiden kommentointi antiikin näkökulmasta. Jos U saa tehtyä vielä Asterixeja, niin hänen pitäisi ehdottomasti lähteä takaisin tähän suuntaan.

Esimerkiksi albumi nimeltä "Asterix ja Kiina-ilmiö" voisi olla hyvä veto 2000-luvun A seikkailuksi. Gallialaiset menivät jo Intiaan, joten ei se Kiina ole oikeasti niin hirveän pitkällä. Ja siellä sankarimme pääsisivät ihmettelemään mm. tehtaita joissa miljoona kiinalaista orjaa hakkaa päivässä yhtä monta hiidenkiveä kuin Obelix kymmenessä vuodessa, jolloin hiidenkivien toimitusmies joutuu jättämään vanhan duuninsa ja uudelleenkouluttautumaan bardiksi tai tietäjäksi.

Muita ideoita?

[Marsumestari]

Japanin (ja Kiinan) vierailun mahdollisuus mulle tuli mieleen jo aikaisemmin tuosta uuden albumin Ngama-hahmosta. Mutta voi olla että Kiina ja Japani ovat sen verran vieraita kulttuureja Uderzolle ettei hän ole halunnut niitä mennä ruotimaan. Vanhalle miehelle siinä olisi paljon tutkimustyötä.

Japanissahan ei, siihen aikaan mihin Asterix sijoittuu, edes tainnut olla oikein minkäänlaista korkeakulttuuria.

[Lurker]

Japanissahan ei, siihen aikaan mihin Asterix sijoittuu, edes tainnut olla oikein minkäänlaista korkeakulttuuria.

Huokaus, tämä ei voi olla totta... Marsumestari, olet tainnut olla todella syvässä unessa historian tunneilla.

Japani syntyi valtiona ehkä jo 600 e.a.a.!

Korkeakulttuuri siellä Asterixin aikoihin taisi olla paljon korkeampi kuin vaikkapa täällä Suomessa.

[Marsumestari]

Huokaus, tämä ei voi olla totta... Marsumestari, olet tainnut olla todella syvässä unessa historian tunneilla.

Japani syntyi valtiona ehkä jo 600 e.a.a.!

Korkeakulttuuri siellä Asterixin aikoihin taisi olla paljon korkeampi kuin vaikkapa täällä Suomessa.

Saattoi olla Suomen kulttuuria korkeampi, esim Japanista on löydetty 12 500 vuotta vanhaa keramiikkaa mutta kirjoitustaito tuli vasta ajan laskun jälkeen
(vanhimmat säilyneet kirjoitukset 700-luvulta).

[Timo Ronkainen]

Japani mainitaan tosiaan esim kiinalaisessa historiankirjoituksessa vasta noin 50 v. jälkeen ajanlaskun. Eli satakunta vuotta Asterixissa kuvatun ajan jälkeen. Kiinalaiset kirjoitukset mainitsevat Japanin saaret valtiollisesti hajanaisena,  joka koostui sadoista erillisistä heimokulttuureista. Japanilaiset saivat kirjoitustaitonsa  kiinalaisilta, josta se sitten edelleen kehittyi. Omia tekstejä tunnetaan tosiaan vasta 600 - 700 luvulta.
Vaan eipähän gallialaisillakaan mitään kirjoitustaitoa ollut.

Timo

[Lurker]

Japani mainitaan tosiaan esim kiinalaisessa historiankirjoituksessa vasta noin 50 v. jälkeen ajanlaskun. Eli satakunta vuotta Asterixissa kuvatun ajan jälkeen. Kiinalaiset kirjoitukset mainitsevat Japanin saaret valtiollisesti hajanaisena,  joka koostui sadoista erillisistä heimokulttuureista. Japanilaiset saivat kirjoitustaitonsa  kiinalaisilta, josta se sitten edelleen kehittyi. Omia tekstejä tunnetaan tosiaan vasta 600 - 700 luvulta.
Vaan eipähän gallialaisillakaan mitään kirjoitustaitoa ollut.

Kaipa japanilaisilla jokin kirjoitustapa oli jo aikaisemminkin, mutta he ottivat kiinalaisen kirjoitustavan käyttöön tosiaankin vasta mainitsemanasi aikana. Huh, nyt alkaa kyllä jo mennä niin aiheen vierestä että...
...epätoivoinen pelastus takaisin alk.per. aiheen suuntaan. Öh, tuota, kävihän Asterix Amerikassakin.