Asterix

[Markustus]

Kun luen albumia, minulla on samanlainen fiilis kuin Akvavitixilla sivulla 10, ruudussa 4
Asterix: Ymmärrätkö jotakin tuosta?
Akvavitix: En. En tiedä näenkö unta vai onko tämä painajaista!

[J.Vehnä]

Selasimpa minäkin kaupassa tätä uutta Asterixia ja ihan voin pahoin. Teletappeja Asterixissa. Aivan mahtavaa. Underzoa pitäiäis pikseä tästä hyvästä bambukepillä jalkapohjiin...

[VesaK]

Otetaanpas vähän takapakkia nyt, Asterix-toimittaja Jouko Ruokosenmäen sanoin: Taivas putoaa niskaan -albumille pitää antaa aikaa.
Videoidussa haastattelussa Uderzo sanoi, että haluaa viihdyttää ensisijaisesti lapsiyleisöä, koska lapsuus on ihmisen parasta aikaa. Hänen oma suosikkikohtauksensa on albumista Obelixin kaleeri, kun Obelix muuttuu lapseksi. "Sellaisen taian kohteeksi haluaisin itsekin joutua, olisi mahtavaa olla lapsi jälleen."

Eli Goscinnyn ajan satiirinen ote on nyt iäksi poissa, noin neljän vuoden päästä ilmestyvä - se viimeinen, ehkä - Asterix tulee sekin olemaan ensisijaisesti lapsille suunnattu.

Avaruusolentojen ilmestyminen on kyllä käsikirjoittajan viimeisiä konsteja, samoin jos avaruustarinassa pläjähdetään maapallolle (Star Trek -elokuva 4). Han Solo Mämmilässä? Katotaas vaan, eiköhän jonakin päivänä Lucky Lukessakin nähdä uhvoja. Ahmed Ahneessa alienit toimivat, koska sen sarjan kokonaiskonsepti oli muutenkin väljempi. Ja koska jutun käsikirjoittaja oli juuri hän jonka pitikin olla. 

[Jarmo]

Yhyhyyy... 

Enkä edes odottanut liikoja. Odotin latraviatan kaltaista rimanalitusta.
Mutta kun ei.

No eihän tuo keskiverto akuankkatarinana huono olisi,
semmoista tyhjänpäiväistä huttua vaan.

[Timo Ronkainen]

Viimeisin uutinen (AfNews) kertoo:

The new Asterix: huge marketing and 400.000 copies already sold yesterday in France, despite the severe critics.

Ilm. yhden päivän myynti.

Timo

[Markustus]

On albumi ihan siedettävä, jos sulattelee muutaman päivän... Kuten minä olen tehnyt. En ole enää niin raivokas sitä kohtaan, otin kirjan jo pois tervasta ja höyhenistä.

[Ossi Hiekkala]

Minusta tuo selitys "lapsille suuntaamisesta" on äärimmäisen löysä. Minäkin tartuin Asterixeihin nyrkillä tapettavan ikäisenä ja rakastin niitä välittömästi. Se, että niistä löytyi älyllisempiäkin viritelmiä, ei missään nimessä ollut mikään ongelma. Niihin ei välttämättä kiinnittänyt huomiota. Sen sijaan vanhoihin Asterixeihin on helppo palata, koska juuri ne aikuisemmat vitsit monesti hoksaa vasta yleissivistyksen kartuttua. Lapsien aliarvioimista tämmöinen.
Voihan Uderzo aina sanoa olleensa postmoderni sekoittaessaan sarjakuvaan eri aineksista. 

[Wilpuri]

Nyt olen minäkin sitten lukaissut uuden Asterixin. Täytyy todeta, että yllätyin positiivisesti, koska kritiikki on ollut niin kovaa. Eihän se toki Asterixiksi mikään kaksinen ollut, mutta pidin siitä kuitenkin enemmän, kuin Obelixin kaleersita tai Latraviatasta.

Tässä oli sentään rohjettu tehdä jotain (Asterixissa) aivan uutta, eikä kupattu vain samoja lähteitä, kuin ennen. Ehkäpä typerintä koko jutussa olivat ne teräsmiehet. Ne olivat jo turhaa alleviivauksen alleviivausta.

Ja ainakin omasta mielestäni muutama (lähinnä Obelixiin liittyvä) herja toimi varsin hyvin...

[Darzee]

Uusi Asterix tuli tosiaan luettua, eikä ennakkokritiikki olllut ollenkaan liian kovaa, en voi ymmärtää, miten joku voi pitää tästä enemmän kuin Latraviata-seikkailusta, jonka sentään tunnisti Asterixiksi, vaikkei sekään mikään unohtumaton mestariteos ollut. Vitsit olivat liian alleviivattuja, juoni suunnattu turhan selkeästi nuoremmille lukijoille, eivätkä avaruusoliot mielestäni sovi Asterixin maailmaan, vaikka siinä muuten maagisia elementtejä onkin. Ainoa sarjakuvaympäristö, johon toisten planeettojen asukit on tuotu ja johon ne sopivat vielä huonommin, on Dick Tracy. Jo "Obelixin kaleerin" juoni oli mielestäni kömpelö, mutta tässä mentiin jo aivan uudelle asteelle. Albumin lopun muistinpyyhkimisen toivoisi ulottuvan kaikkiin lukijoihin, sillä Asterix olisi ansainnut oivaltavamman seikkailun albumisarjan todennäköiseksi joutsenlauluksi.

Tai sitten minä vain olen jo ennen viisikolmatta täytettyäni liian vanha ja väsynyt.

[Wilpuri]

Mielestäni nippu kehnoja, mutta uusia ideoita on kuitenkin parempi, kuin nippu kehnoja ja vanhoja ideoita... 

[TeroH]

Hmm...vaikkeivat Obelixin Kaleerin ja LaTraviatan ideat nyt niin ihmeellisiä olleet, niin ne toimivat silti mielestäni paremmin yhteen kuin Taivas Putoaa:n vastaavat, jotka jäivät yksittäisiksi heitoiksi. Sen takia kokonaisuus jäi niin valjuiksi, kun lopputunne oli että eihän tässä ollut edes kunnon tarinaa. Ja albumi oli "lapsille suunnattu" nimenomaan siinä mielessä että "Katsokaa, näitä lapset lukevat muutenkin, tuon ne nyt mukaan Asterixiinkin ja pistän tappelemaan keskenään niin kuin Asterixissa kaikki muutkin", mikä on ikävää ylhäältä annettua, holhoavaa asennetta.

[Toni]

Kyllä se taivas nyt tosiaan putosi, pakko myöntää. Ihan kaikenlaista kamaa se Asterixinkaan maailma ei sulata.

Hyvät lastensarjakuvat kolisevat kuitenkin myös aikuisille. Sekä niille samoille lapsilukijoille vielä 20 vuoden päästäkin. Eivät vain alle 10-vuotiaille. Ikä on nyt tainnut tehdä tepposensa.

Tekevälle kuitenkin sattuu. Itsekin kävelin päin ovea taikajuoman vaikutuksen alaisena. Joten ehkä iso U:kin tästä vielä toipuu?

[Kapteeni Kenguru]

Vilkaisin albumin sisältöä kaupassa ja päätin jättää Asterixin hyllyyn. Luen sitten kunhan se kirjastoon ehtii.

Videoidussa haastattelussa Uderzo sanoi, että haluaa viihdyttää ensisijaisesti lapsiyleisöä, koska lapsuus on ihmisen parasta aikaa.

Tuota onkin jo ehditty kommentoimaan, mutta mainitsen nyt vielä että mulle se ensimmäinen Asterix-seikkailu oli Asterix Korsikassa. Siinäpä sitä oli pienenä ihmeteltävää että mistäs tässä on kyse, poikkeaahan se albumi jonkin verran tavanomaisesta kaavasta ja viittaa menneisiin tapahtumiin. Eikä myöskään ole välttämättä ihan lapsille suunnattu - lienenkö vieläkään tajunnut sen kaikkia yksityiskohtia.

[Timo Ronkainen]

No nyt se tuli tämäkin lukaistua. Uderzo taitaa olla huolissaan mangan tulvasta euromarkkinoille, ja pitää sitä selvästi etenkin amerikkalaisen sarjakuvan uhkana. Tämä idän kulttuurillinen uhka näyttää yhdisteytyn gallialaisten vastarintaan roomalaista kulttuuria vastaan. Amerikkalainen comics ja japsimanga ovat samalla tavalla vastakkain kuin gallit ja roomalaiset. Tämä kai oli sitten nokkelakin vitsi U:lta... höö...
Pari yksittäistä pätkää hymähdytti (en muista enää mitkä), mutta eihän se tämmöistä soppaa pelasta.
Hassua, muistan kun Obelix ja kumpp. ja Asterix Belgiassa tulivat, niitä pidettiin yleisesti heikkoina suorituksina, väsähtäneinä. Sitten tulivat Uderzon omat albumit ja ne ovat menneet yksi kerrallaan koko ajan alemmas. Nythän Syvä kuilu tuntuu jo mestarilliselta. Palattaisiinpa edes niihin aikoihin... 

Timo

[Wilpuri]

Asterix ja suuri merimatka oli huomattavasti heikompi kuin Obelix ja kumpp. Muistan että olin kovasti samaa mieltä sen lukijan kanssa joka kirjoitti siitä Non Stopiin arvostelun vuonna 1977.

Mielestäni sekä Suuri merimatka, että Obelix ja kumpp. ovat loistavia alppareita. Suuressa merimatkassa on jotain sellaista klassista seikkailuhenkeä josta pidin pienenä kovasti (ja pidän edelleen). Obelix ja kumpp. taas poikkeaa ns. perus-Asterix kaavsta ja sisältää muistaakseni varsin hyvää huumoriakin.

Itselläni uusimmassa Asterixissa särähti silmään (voiko noin sanoa... ) se, että manga oli tarinassa se paha juttu. Toki manga-tulva on pelottava asia, mutta niin olisi myös amerikkalaisen sarjakuvan tulva. Mangaa on potkittu mediassa ja muuallakin sen verran, että ei Asterixin ja Obelixin olisi enää tarvinnut vaivautua...