Päähenkilöhän on Death Notessa täysi psykopaatti.
Itse olisin kaivannut edes hitusta synnintunnon makua, tai yleensä edes hyppysellistä inhimillisiä tunteita. ......
20th Century Boysista voisi ottaa mallia. Siinä yritetään selvittää epäilyttävän ja alusta asti tunnistamattoman "Friendin" identiteettiä. Hahmot on kuvattu ja tarina rakennettu siten, että se koskettelee muitakin kuin kylmiä logiikan kieliä.
Edellä mainitut asiat ovat minuakin pännineet Death Notea lukiessa. Sen voi lukea dekkariasenteella, jolloin mysteeri on tärkeämpi kuin päähenkilön persoonallisuus, mutta silti.
.....
Kai tätä pitää lukea vähän 12 v. fanityttö asenteella: Voi vitsi kun Kira/L on niin ihana kun se on niin söpö ja kekseliäs.
Erittäin hyviä pointteja.
Päähenkilöiden kliininen taipumus psykopaattisuuteen, toisten ihmisten esineellistämisen täysin utilitarisesti, hyötyä tai ei voisi nähdä jopa eräänlaisena niin japanilaisen kuin länsimaisen maailman ja ajanhengen kritiikkinä.
Mutta ennen muuta moraalivalintojen kylmyys on tuotu aidosti.
Enin osa ihmisiä ei kykene empatiaan vaan korkeintaan sympatiaan, oli kyse sitten normaalielämästä, keskusteluista jne.
"vain minun totuuteni on totta" periaatteen ylivalta.
Helpoin tapa käsitellä konsepteja joita emme käsitä, mielipiteita joita emme hyväksyä on epäinhimillistää kohde ja siten oikeuttaa siihen suhtautuminen.
Deathnoten tenho oli juuri siinä miten päähahmot motiiveineen esitettiin. Deathnote on platoninen voimafantasia joka mukailee Actonin kuuluisaa lauseketta. Toisin kuin Dragonball sarjoissa joissa asia ilmaistaan fyysisin määrein liikkuu Deathnote vain knoppi/(inhoan käyttää sanaa tässä yhteydessä, mutta) älykkyystasolla.
Muistikirja itsessään on vain väline ja sarja ikävällä tavalla teroittaa NRAn lanseeraamaa mainoslausetta varioiden: "Shingamien muistikirjat eivät tapa, niiden käyttäjät tappavat"
Tekojen seuraumuksia olisi minustakin voinut käsitellä syvemmin, mutta minusta tämän sarjan suomennos oli silti kulttuuriteko.
japanilaisia liveactionelokuvia vaivaa sama looginen kylmyys ja samalla se tekee niistä kiehtovia.
Ja ollakseni fanityttö 12v: upeaa lukea sarjakuva jossa sympaattisimpia ja humaaneimpia hahmoja ovat kuolemanjumalat.