Hieno aihe löytynyt arkistojen kätköstä ja vielä omalta kohdaltani ajankohtainen. Ymmärrän täysin molempia esitettyjä näkökulmia, keräilijöitä ja keräilijöiden ihmettelijöitä. Itselläni on näet 80-luvun alusta jatkuneen keräilyn jälkeen nyt viimein iskenyt näkökannan mukaan joko järkivaihe tai mielenhäiriö päälle ja olen aloittanut kokoelman karsinnan. Aiemmin ei olisi tullut mielenkään luopua mistään sarjiksista (lukuun ottamatta tietenkin tupla- tahi triplakappaleita), mutta iän karttuessa ja ehkä orastavan dementian myötä on tullut jo unohdettua, että minkä hiton takia tuota selluloosaa on pitänyt kahmia tuollaisia määriä. Siispä olen varovaisesti aloittanut tavaran kauppaamisen huuto.netissä siitä päästä lehtiä ja albumeita, jota on tullut haalittua vain keräilyn takia ja johon ei ole varsinaista lukuinnostusta. Saa nähdä tuleeko jossakin kohtaa stoppi eikä enää haluta mieli myydä mitään. Tällä hetkellä veikkaisin, että Aku Ankat ja Ken Parkerit kyllä pysyvät hyllyssä, Non Stopit ja Zoomit myös. Ja eihän niitä herkässä iässä ostettuja Parhaita Sarjoja voi pois heittää, ja Willereitähän nyt tulee joskus luettuakin, ja kuka nyt Conaneita raaskisi pois heittää, ja varsinkaan nyt...
Noh, saa nähdä kun elää. Hyvällä alulla tässä ollaan. Kaksi vuotta mennyt ja sadasta hyllymetristä on jo saatu viisi pudotettua pois, vielä 20 vuotta eikä ole sarjiksen sarjista jäljellä.