Investointi on aina riski.
Muuta väittävät yleensä myyvät itse jotain ( tulppaanioptioita, tekoälyä, kryptoja, nigerialaisen prinssin öljytuotteiden voittoa, Eiffelin tornia jne) mutta näissä on juuri mikä säilyttää pisimpään arvonsa.
Sarjakuva ei vertaudu kuitenkaan kuvataiteisiin muuten kuin originaalien osalta. Niiden väärennöksiä on verrattain vähän. Originaalisivuissa on pysyvyyttä.
Sarjakuva on kuitenkin lopputuote ja siinä tullaan kysymykseen mikä massatuote säilyttää ja kasvattaa rahallisesti arvonsa. On väitettävissä että nykysarjakuvat tulevat olemaan halutumpia ja kalliimpia koska painokset ovat pienempiä ja rajallisemmin saatavilla. Jos teosta on painettu 6000 kpl se on vähemmän väärtti kuin se jota on painettu 100kpl.
Eli kaikki nämä Kvaak kirjan pienet painokset esimerkiksi.
Mutta se on tarjonnan osuus.
Kysyntää ei oikein voi luoda. Yhdessä vaiheessa Tex Willer oli haluttua ja on yhä koska sillä on lukijoita, mutta sitä mukaa kun aktiivikeräilijät ja lukijat ikääntyy ja poistuu vahvuudesta luontaisen poistuman kautta heidän kokoelmansa tulevat kaupan ja tarjonnan kasvaessa mutta kysynnän vähetessä arvo laskee.
Maailmalla tätä investointi keinottelua yritettiin silloin 1990-luvulla tajuamatta että vaikka variantteja on ja juuri tällä kannella niitä on vain 600 niin jos lehteä/albumia on se 50 000-4500000 kpl sen arvo ei kasva.
Carl Barksin kokoelmat, Kvaak kirjan julkaisut, jotkut RWn julkaisut lienevät sillä 10-20 vuoden tähtäimellä. Ja koska malli on että parin vuoden takaiset teokset ovat nyt ale-laarissa niin osa niistä on kovassa hinnassa viiden vuoden päästä. Mutta vain osa.
Itse investoin vain kulttuuripuolella, mikä on minusta rahojeni arvoista. Perikunta tietää että siellä on arvokasta myös mutta että tärkeämpää on sisältö kuin keräilyarvo.
Aihe: Sarjakuvat investointina (Luettu 24 kertaa)