Supergirl Maailma

[Curtvile]

StoryHouse Egmont julkaisee melko lailla tuoreeltaan suomeksi Supergirl World albumin. Aiemmin on julkaistu näitä DCn sankarien eri puolille maailmaa paikallisten tekijäin tarinoita kokoavia suositeltavat Superman World ja Batman World albumit.
Mutta miksi sitten nyt julkaistaan Supergirl Maailma suomeksi? Sen elokuvan myötäkö?
Ehkä ennemmin koska tässä on myös Suomi. Kirjoittajana Johanna Sinisalo ja piirroksesta vastaa Rosi Kämpe


Muiden tekijöiden Italiasta Serbiaan Saksaan Ranskaan Japaniin ja Kameruniin  löytyy tietoja löytyy DCn tuotesivuilta
jossa myös vaihtoehtoisia kansia niihin Lontoota sönköttäviin laitoksiin. Ja onhan Turkin osuuden tehnyt Mahmud Asrar ollut Turun Sarjakuvaseuran antologiassa Scifi.

Ennakkoon tämän voi tilata vaikka Turun Sarjakuvakaupasta

Julkaisupäivä 03.06.2026 ja julkkarit tekijän/tekijöiden haastattelulla/haastatteluilla Jouko Ruokosenmäen toimesta Poriconissa 06.06.2026

[Curtvile]

Sarjakuvalla on traileri.

Supergirl The World

[Garwin]

Adlibriksessa "Supergirl Maailma"  43,90 euroa, 200 sivua, paino 816 grammaa. Ja "Supergirl: The World"  21,90 euroa, 184 sivua, paino 446 grammaa. - Ensin ajattelin, että englannin kielinen on pehmeäkantinen, mutta molemmat ovat sidottuja. Mistä siis tämä kaksinkertainen hinta suomennetusta versiosta + muut erot?

[Curtvile]

Adlibriksessa "Supergirl Maailma"  43,90 euroa, 200 sivua, paino 816 grammaa. Ja "Supergirl: The World"  21,90 euroa, 184 sivua, paino 446 grammaa. - Ensin ajattelin, että englannin kielinen on pehmeäkantinen, mutta molemmat ovat sidottuja. Mistä siis tämä kaksinkertainen hinta suomennetusta versiosta + muut erot?

Molemmat ovat kovakantisia.
Lyhyesti: Adlibris ei ole ihan tilanteen tasalla.

Hain itselleni Turun Sarjakuvakaupalta 34,90€ Egmont laitoksen
Ajattelin nimmaroittaa Johanna Sinisalolla PoriConissa.

Sarjakuvakauppa tietty tarjoaa palvelua, = nimmaroitu albumi, vaikkei jaksaisi/pääse Poriin.
https://www.sarjakuvakauppa.fi/supergirl-maailma.html

[Curtvile]

Selasin teosta, jossa ei ole sivunumerointia.
Ja kun viimeisenä on Japanin osuus joka on mangalukusuuntainen ( ainoa siinä ja että on mustavalkoinen/ harmaasävyinen) mikä osaltaan vaikuttaa.

Sinisalon ja Kämpen " Vahvat naiset muuttavat historiaa" on sinänsä mainio aikamatkatarina.
Kokooman seitsemäs, Kamerunin ja Turkin välissä.

Väittäisin ilman vaakaa että ollaan siinä 480-500grammaa , sivuja en tosiaan ala laskea.

[echramath]

Heti nähtyäni kannen olen miettinyt onko tuo vain mielikuvituksen tuotetta vai oikea näkymä Saimaalta.

[Curtvile]

Suomalaisen laitoksen kansi.
Yleisesti ottaen Rosi Kämpe käyttää referenssikuvia joten suattaapi olla Saimaata.

Sen DCn laitoksen kansi on tuo ensimmäisenä olevan Amerikan osion "Jänishousu"edeltävänä oleva Joëlle Jonesin ja Trish Mulvillen kansi.

Luettuna hyvin sympaattinen mutta vaihteleva antologia.
Kotimaamme edustajat ovat parempaa kastia. Lyhyt sivumäärä asettaa rajoja mitä ja miten voi kertoa. Omaan makuuni moni on turhan kepeä ja teräksinen tyttö vähän liian tyttö.
( Sanoo setämiesluokiteltu yksilö)

Ehdottomasti parhaat näytöt ovat Euroopasta.
Espanjan "Terästyttö ja La Malicosa" ja Italian "Synkkä Heijastus" laittavat kampoihin Turkin Mahmud Asrarin " Ikävä Koti-ikävä" kertomukselle. Serbian "Vieraiden taivaiden aurinko" ja Puolan " Kaivoksen uumenissa" ovat tämän kirjan vakavampien tarinoiden seuraavaksi parasta osuutta.
Kepeämmän seikkailun jaetun hopean ottaa Suomen osuus ja Ranskan " Hengensalpaus" kulta mennee Saksaan. Teutonien "Evakuoiti" kun tasapainottelee kepeyden ja vakavan välillä ehkä piirun paremmin.

Mutta näitä kelpaa kehua. Jänishousu on kovin unohdettava ja latinalainen osasto on kaltaiselleni tosikolle liian lastenkirjamainen sanan kaikilla negatiivisilla konnotaatioilla. Argentiina on niistä ehkä paras ja Kamerun vähän liikaa keskinkertainen. Ei, en itse tekisi paremmin.
Mutta Japanin " Teräsmies & Terästyttö vastaan Chàteraesén halvat ja makoisat makeiset"?
Teen koska tahansa paremman.
Naisystäväni kaksivuotias koira paitsi kirjoittaa paremman niin todennäköisesti treenillä piirtää paremmin.
Ei saatana.

Ymmärrän että materiaali on muualla koottu ja sitä ei saa miten vaan sorkkia, mutta että tuohon päätettiin? Ei käy mielessä että Japani on sarjakuvan suurvalta, enemmän se " etsi näistä se valtio joka on kopannut atomiaseen".
Siinä missä mainitut Ranska ja Italia näyttävät oman pätevyytensä ja tuovat perinteitä ja omaa ääntään esiin muiden tavoin tuo lähinnä sattuu päähän.

Jouko Ruokosenmäki on muuten käännöstyön pitkälti häivyttänyt eli on hyvän kääntäjän tavoin näkymätön.