Sarjismiehet (tällä kertaa Hannu Kesola, Mikko Varjamo ja Mikael Mäkinen) keskustelevat
podcastissaan Supergirl-sarjakuvista
Woman of Tomorrow ja
Supergirl: Maailma sekä yleisesti Terästytöstä. Olen eri mieltä kuin keskustelijat
Superman: Maailman laadusta, mutta ymmärrän toisenkin näkökulman.
Woman of Tomorrow sen sijaan ei ole ollenkaan tuttu minulle.
Keskustelun sekaan on leikattu Vesa Vitikaisen tekemä Johanna Sinisalon haastattelu Porista. Siinä Johanna mm. mainitsee noita seikkoja, joita Curtvile listasi aiemmin (alhaalla lainaus häneltä): tarinan mahdollisen poliittisen herkkyyden, vaaran matkailumainontaan tällaisessa antologiassa eri maiden tekijöiltä sekä hahmon vanhojen tarinoiden tyttömäisyyden. En ole varma, mihin haastatteluun, Curtvile, tuossa viittasit.
Sinisalon ja Kämpen kertomus on yleisesti ottaen hyvin vähän poliittinen ottaen huomioon nykyiset ja entiset supersankari sarjakuvan esimerkit oli kyseessä sitten Teräsmiehen kamppailu Ku Klux Klania vastaan, Kapteeni Amerikka lähes aina tai mm 20th Century Men ja Power Fantasy.
Mutta hyvä että asia on huomioitu jo tekovaiheessa tekijöiden osalta.
Yksi mikä itselle tässä kokoelmassa otti ikeniin ja vaivasi oli selittämätön asia ennen kuin kaiken vänkäröinnin ohessa käsikirjoittaja Johanna Sinisalo sen haastattelussa mainitsi: vaikka on kryptonilainen ja siis ihmisiin verrattuna jumalan voimat omaava Terästyttö kovin harvoin lyö ketään vaikka se olisi ilmeisin ja jopa toimivin ratkaisu tilanteessa.
Sellaisessa tilanteessa jossa Teräsmies jo käyttäisi voimakeinona.
Ne " perinteiset" sukupuoliroolit kun istuvat tekijöissä ja niiden toivotaan jatkavan rakenteiden ylläpitoa ja pönkitystä.
