Egmontin julkaisujen painolaatu

[Korsto-Mikko]

Jotenkin tosi platkut värit tässä Delta Airissa. Onko siinä alun perinkin tuollaiset haalean harmaat värit vai onko tämä joku suomiversion (tai peräti vain minun versioni?) ongelma? 🤔

[Reima Mäkinen]

Jotenkin tosi platkut värit tässä Delta Airissa. Onko siinä alun perinkin tuollaiset haalean harmaat värit vai onko tämä joku suomiversion (tai peräti vain minun versioni?) ongelma? 🤔

Se on lähes kaikkien BD-sarjalaisten ongelma. Valerianista olen nähnyt jonkun (2.painoksen) ja ehkä jostain Heiskasta ja Hetasta, missä ei ole ollut "haalennus päällä". Ilmeisesti se on halvempaa painaa noin että kaikki värit ovat täysin erilaiset kuin paremmin painetuissa.

[Petteri Oja]

Se on lähes kaikkien BD-sarjalaisten ongelma. Valerianista olen nähnyt jonkun (2.painoksen) ja ehkä jostain Heiskasta ja Hetasta, missä ei ole ollut "haalennus päällä". Ilmeisesti se on halvempaa painaa noin että kaikki värit ovat täysin erilaiset kuin paremmin painetuissa.

Se johtuu paperista. Valerianissa on kalliimpi paperi, samoin esim. Bruno Brazilien toisissa painoksissa.

[Lurker]

Se johtuu paperista. Valerianissa on kalliimpi paperi, samoin esim. Bruno Brazilien toisissa painoksissa.

Kas, tämähän olikin tärkeetä tietoo. Toivottavasti nyt sitten sitä parempaa paperia saataisiin tuleviin albumeihin.

[Reima Mäkinen]

Kas, tämähän olikin tärkeetä tietoo. Toivottavasti nyt sitten sitä parempaa paperia saataisiin tuleviin albumeihin.

Mun on vaikea uskoa että Egmontilla olisi vahingossa tehty huonosti niin vino pino alppareita. Tai että ongelma olisi vain paperi. Toki eri papereille on painaessa käytössä eri väriprofiilit. Mutta BD-sarjan tapauksessa näyttää siltä että on ihan tarkoituksella säästetty väriä ja siten myös kustannuksia. Onhan tästä "tehdään halvalla tai ollenkaan-politiikasta" ollut juttua jo muistaakseni Kvaakissakin?

[MTT]

Paperissa on kyllä selkee ero. Ja onhan tuo suunniteltu juttu koska hintakin näissä 'paremmissa' on melkeen 3 euroa isompi.

[Timo Ronkainen]

Useimmat, ellei kaikki BD-sarjan alpparit on tehty digipainolla, jet stream suurikuvatulosteelta näyttävät nämä hailakasti toistuvat sarjat, eli ovat siis käytännössä mustesuihkutekniikalla tehtyjä. Osa siellä on vähän parempaa, erityisesti noi Blake et Mortimerit. Onko niissä sitten niin paljon parempi paperi, että olisi siitä kiinni pelkästään.

Timo

[Veli Loponen]

Egmontin julkaisuissa hailakoita värejä on viime aikoina näkynyt muuallakin kuin BD-sarjassa. Myös uudet Marvel-kokoelmat on järjestään aika samaa laatua värien puolesta. Myös se vähä, mitä olen nähnyt Ruokosenmäen uudesta albumisarjasta, niin siinäkin taitaa olla sama paino kyseessä.

Tykkään itse näiden mattapintaisesta paperista. Värien toisto on kieltämättä hailu, mutta toisaalta nuorelle nykylukijalle voi olla sopiva, sillä olen toisinaan ulkomaisilla foorumeilla huomannut, miten nuoremman polven lukijat karsastavat vaikkapa 1980-luvun supersankarilehtien väritystä. Siis nimenomaan sitä, että on melko kirkkaita tasaisia väripintoja. Näissä Egmontin julkaisuissa värit ovat siltä osin melko uskollisia, mutta hieman hillitympiä.

[Reima Mäkinen]

Tuo on totta mitä Veli sanoi. Hailakat sopii johonkin. Varsinkin jos ne on suunniteltu sellaisiksi. Itse en osaa sanoa pidänkö enemmän siitä hailakasta millä uudempia supersankarikokoelmia on tehty vaiko siitä liian räikeästä, kun kompaktit pinnat diginä korostuvat. Yleensä valitsen wanhan, ennen digiaikaa painetun, jos mahdollista, siinä on minulle vara parempi. 

Eikä sitä näiden BD-albumien eroa normipainatukseen kovin helposti huomaa, ellei ole vieressä sellaista painotuotetta, missä on laajempi väriavaruus ja mustat mustia. Mutta jos on vertailukohta tai jos tietää millainen lopputulos voisi olla, vaikkapa just B.D. maailman albumeissa niin...

"Amerikan värit" on tosiaan nyt siitä muotista että ne kuuluu painaa ja painetaan kiiltävälle paperille. Kiiltävällä paperilla on laajempi väriavaruus kuin pehmoisemmalla mattalla, vaikka tekis offsetillakin. Niinpä esimerkiksi suomalaiset Spider-Man lehdet on jäljeltään tosi komeita. Oman jengansa nykyaikaan tuo se, että väriainetta (ja kuluja) pystytään hauttaessa säästämään just noin kun BD-sarjalaisissa on tehty. Tai offsetissa kontrolloimalla sitä minkä verran niitä kolmea väriä läträtään päällekkäin. Säästäessä vaan se ihmissilmään siunaantuvien värien määrä vähenee. Ei tolkuttomasti, mutta sen verran kuitenkin että eron priimaan huomaa.

[Janne]

Se on lähes kaikkien BD-sarjalaisten ongelma. Valerianista olen nähnyt jonkun (2.painoksen) ja ehkä jostain Heiskasta ja Hetasta, missä ei ole ollut "haalennus päällä".

Mites sitten tämän uusimman Natashan ykkösosa? Se on niin pirun tumma, että varjostuksista ja iltakohtauksista ei meinaa saada mitään selvää. Onko se tehty sitten "paremmalle paperille"? Kakkososa oli nautinto lukea, vaikka oli vaaleampi värimaailma.

[Darth Mika]

Minäkin sain luettua tän Haikaralaivue: Delta AIR BD-albumin ja kyllähän tässä aika hailakat nää värit on. Tuntuu kuin printteristä olisi osa väreistä loppua kesken. Onko tuo paperin laatu sitten ollut niin huono, että se imee värin ja jättää tommosen haalean värityksen.

Sitten itse tarina. Mun mielestä alku oli tosi pitkäveteinen...vasta sivulla 33 alkoi tuntumaan vanhalta Haikaralaivueelta. Toivottavasti osa 2 Operaatio ukkosmyrsky on paljon parempi.

Mutta jotenkin tuntui tutulta tarinalta...oon tän jossain lukenut, mutta en muista missä...yritin katella Zoom-lehtiäkin, mutta en löytänyt tätä sarjakuvaa.

[Petteri Oja]

Mutta jotenkin tuntui tutulta tarinalta...oon tän jossain lukenut, mutta en muista missä...yritin katella Zoom-lehtiäkin, mutta en löytänyt tätä sarjakuvaa.

Löytyy Super-S-sarjakuvalehden numeroista 3-4/1980.

[Darth Mika]

Löytyy Super-S-sarjakuvalehden numeroista 3-4/1980.

Ahhh! Ilmankos tuntui tutulta...löytyy hyllystä, mutta varmaan aikoja sitten lukenut! Mutta eihän tässä Super S-lehdessä ole julkaistu tuota Operaatio ukkosmyrskyä.

[MTT]

Nyt oli kyllä Daredevilissä säästelty väreissä oikein kunnolla.
Muutoin hieno tarina, ja identtinen painos vanhan Graphitti Designin kirjan kanssa esipuhetta myöten, mutta oli kyllä niin halvan näköinen painoasu.