Ostin ja luin "Ilmojen haukat 1: Kujanjuoksu kuolemaan" joka lienee sama kuin "Haikaralaivue 5: Miraget Välimerellä". Ihan tajutonta piirrosta, Uderzo on jumala. Ja juoni ja hahmotkin hyviä ja kiinnostavia!! Taitaa olla pakko ostaa nuo kaikki muutkin.
On jotenkin mukavaa lukea työtä tekevistä miehistä ja (lento)koneista. Koneet ovat jotenkin miellyttävän tunteettomia, neutraaleja kapistuksia, jotka vaan toimivat (tai sitten eivät toimi). Niillä ei ole edes mitään näkökulmaa asioihin. Sarjakuvan ulkopuolella en erityisesti koneista tykkää, mutta sarjakuvaan ne sopivat jotenkin ihmeen hyvin! Luonnon hallinnan välineitähän ne ovat, jotain ihmisen oman kehon (joka on kontrollissa) ja luonnon (joka ei ole kontrollissa) väliltä.
Toisaalta ne ovat myös sanattomia henkilön itseilmaisun välineitä. Ihminen voi ilmaista jotain sisäisestä maailmastaan sillä, miten lentää lentokonetta tiukassa tilanteessa. Tai hän voi kertoa niiden avulla jotain toiselle ihmiselle, lähettää sanattoman viestin. Jotain puhuttelevaa siinä on, kun ei sanota asioita, vaan ilmaistaan ne tekemisellä. En tiedä onko ihan tällaisia syvyyksiä "Haikaralaivueessa", mutta tämmöiset teemat kiinnostavat, ja niitä sarjakuvassa ainakin sivutaan.