Frank Miller

[Curtvile]

Ikään kuin johtopäätöksesi olisi jotenkin ilmeinen. Joudun olettamaan, että otat itsestäänselvyytenä sen, että kiduttamishalun ilmaiseminen on merkki henkisestä tasapainottomuudesta. Varmaankin olet niin lälly, että pitäisit murhaamishaluakin jollain tavalla epäilyttävänä.

pahus melkein paljastuin!
minullahan on ikävä henkilökohtainen ongelma kiduttamisen suhteen, vaikka sukupuolesta ja kulttuurista huolimatta ihmiselle ominaisen ja luontaisen halun murhata kanssaihmisiä ymmärränkin.

Huomaan että yhdessä kohden olit kyllä armeliaampi Millerille kuin minä:

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

juurikin Oikeudenpatsaan jonka itse luin allegorisesti menetettynä arvona joka luonnollisesti merkitsee paitsi tiettyjen yleisinhimillisten oikeuksien menetystä, koskien myös hyökkääjää. Sokeuden samalle viivalle puuttuessa geneven sopimus ja artiklat ihmisoikeuksista uupuvat jolloin jäljelle jää vain mukamas "luonnonvalinta" voimafantasioineen.

mutta yllä oleva kertonee enemmän minusta kuin Millerista.
Nössö mikä nössö.

Osaltaan Miller tienaa tällä paikkaa Otto Sinisalon jatko-osaan Tähtivaeltaja 3/2011n Kuvia ja Hourekuvia-artikkeliin jos ei muulla niin tarkoituksellisella provosoinnillaan.
mutta ainakin itsellä Holy Terror pakotti punnitsemaan omaa ajatusmaailmaa  ja sitä joka ympäröivällä maailmalla on, vaikken selkeästi optimiin kohderyhmään kuulukaan.

[Korro]

Näin aikuisena alkaa tuntua siltä että Millerillä on sama kaava jokaisessa tarinassa. DD:ee on poikkeus, tarkoitan kun vertaa Sin Cityjä sekä All-star Battista. Ei ihan suoranaisesti mutta tästä 'kultavuosien' menestyksestä on täällä kritisoitu. Ne vuodet ovat takanapäin? Holy Terrorin ostan jos saan halvalla , hei onhan se sentään Millerin tekemä!

[tmielone]

Dave Gibbons vaikuttaa tykänneen Holy Terrorista. Tweettasi näin:

"Late to this, but HOLY TERROR is all I hoped it would be. Great cartooning and killer lines!"

Sitten joku kysyi, että miksi, niin hän perusteli:

"Intensity. Immediacy. Virtuosity. Courage."

Kaipa se on sitten luettava.

[Ossi Hiekkala]

Miller paljastaa mielellään todellisen karvansa. Jättäisin herran sarjakuvat ostamatta, elleivät ne muutenkin olisi olleet jo pari vuosikymmentä pelkkää vastemielistä saastetta.

[VesaK]

HOLY CRAP, en pahemmin sano. Millerin musteläiskäfiksaatio heittää kunnolla överiksi. Olis sekin jätkä aikanaan mennyt parturiin, armeijaan ja töihin niin nyt uhottaisi vähemmän. Ehkä.

http://tytempletonart.files.wordpress.com/2011/11/frank-miller-funnies-websize1.jpg

[Curtvile]

niin, no oletan VesaKn tietävän osan Millerin henk.koht. taustasta vaikuttavan asiaan mutta mikäs siinä.
Miller on saanut ehkä hämmentävimmän puolustajan tuolle kommentilleen: Mark Millarin.

Millarin omalla foorumin keskustelunavaus on tasapainoisempaa tekstiä kuin mihin muuten internjetin ihmemaassa törmännyt.
Kyllä tiedän mitä juuri kirjoitin, Mark Millar ja tasapainoista tekstiä.
Kyllä, nipistin juuri  itseäni. Voi jäädä pysyvä jälki. Onneksi moni ei tuolta  sitä näe.

Ei, en itse koe occupy liikettä uhaksi, mutta enpä näe sen muuttavan mitään myöskään parempaan suuntaankaan.

[Rami Rautkorpi]

Millarin omalla foorumin keskustelunavaus on tasapainoisempaa tekstiä kuin mihin muuten internjetin ihmemaassa törmännyt.

Ja ottaen huomioon, minkä tasoista töräystä Millar kommentoi, se joko osoittaa hänet (jälleen kerran) nerokkaaksi performanssitaiteilijaksi, tai väkisin kirjoittamaan opetelleeksi älykääpiöksi.

Millar on eri mieltä Millerin analyysin kanssa -- mutta Miller ei analysoinut, ainoastaan reagoi pavlovilaisesti. Millar sanoo, että liberalismi ei tarkoita sitä, että heitetään vankilaan ne, jotka ovat eri mieltä liberalismin kanssa. Mikä olisi relevantti huomautus vain, jos yleinen reaktio Millerin ölähtelyyn olisi ollut "joutaisit vankilaan" eikä "vedä käteen, kusipää". Millar kirjoittaa hienovaraisesti asian vierestä, ja hänen johtopäätöksensä vaikuttavat järkevältä ainoastaan, jos lukija sattuu elämään siinä vaihtoehtoisessa universumissa, jossa Millarin lähtökohdat pitävät paikkansa.

Yhden asian Millar näyttää havainnoineen oikein. Millerin itsehäpäisyllä ilkamoidaan. En minäkään ole erityisesti missään murheen alhossa ollut, nyt kun Miller on näin kiistattomasti paljastanut todellisen karvansa. Syynä on se, että hänen teostensa lukeminen on jo pitkään aiheuttanut epämukavuutta. Olen aiemminkin kirjoittanut järkyttävästä oivalluksestani, että Sin Cityt eivät ole satiiria.

Kuitenkin reiluuden nimissä on täytynyt muistaa, ettei pidä sekoittaa fiktiossa esitettyjä mielipiteitä fiktion kirjoittajan mielipiteisiin. Holy Terroriakin lukiessani yritin olla jalomielinen, ja muistaa Millerin tehneen tietoisesti propagandaa. Teoksen pyrkimyksiä ei ehkä voinut erottaa Millerin pyrkimyksistä, mutta sen aivottomuus ei välttämättä ollut Millerin aivottomuutta.

Mutta nyt esirippu on romahtanut, ja Miller on osoittanut ajatusmaailmansa olevan aivan yhtä ruhjoutunut ja epämuodostunut kuin piirtämänsä sankarit. Ristiriidat katoavat, ja oloni on huojentunut, suorastaan ilahtunut. Kiitos, Frank.

[Rami Rautkorpi]

David Brin harjoitti analyysia, mutta Richard Pace piti mielessä H.L. Menckenin maksiimin: yksi röhönauru vastaa kymmentätuhatta syllogismia.

[Curtvile]

David Brin harjoitti analyysia, mutta Richard Pace piti mielessä H.L. Menckenin maksiimin: yksi röhönauru vastaa kymmentätuhatta syllogismia.

unohdit klassisen Huoriahuoriahuoria

sinällään minun on vähän vaikea uskoa sitäkään näkemystä täysin

toisaalta, sikäli kun tiedän, ainakaan viimeisimmät keskusteluun osaa ottaneet eivät ole asuneet New Yorkissa syyskuussa 2001 tai OWSn aikana toisin kuin Miller.
Muuttaisiko se tilannetta? ehkä, ehkä ei.


Myönnän että oma tulkintani on vääristynyt koska rankkaan occupyliikkeen samalle viivalle tea partyn kanssa. OWSn tavoite(tavoitteet) kuulostaa hyvältä, mutta niin se oli jesuiitoillakin.
Entä sitten?

Toki yhdysvallat voi olla se poliisivaltio jota Antakaa minulle vapauden kaltaisissa sarjakuvissa kritisoidaan mutta  silti Occupyn pidätykset-sivusto
kertoo jotain, huippuna tietenkin entisen poliisipäälikön pidätys Wall streetillä ,mutta raiskaajiksi syyttäminen ei ollut ihan vaan frank sedän haihattelua (seksuaalisen väkivallan aihe on minulle se kuvainnollinen punainen vaate) ja se miten OWS loi ihan toimivan yhteiskuntamallin 8 viikossa

mutta sovitaan sitten että Miller on konsensuksen mukaan kahjo ja huono sarjakuvantekijä.
Itse uskon että on sama kuin muilla "kajahtaneilla"sarjakuvantekijöillä: kunhan vaan elää tarpeeksi pitkään oppii vihaamaan ihmisiä.
Sovittan näin, kunhan ette häiritse kun minä luen.

[Rami Rautkorpi]

unohdit klassisen Huoriahuoriahuoria

Minkä takia olisin kaivanut esiin viisi vuotta vanhoja, täysin asian vierestä meneviä linkkejä? En minä ole epätoivoinen.

[VesaK]

Tänään sitten TV5deltä Millerin vakuuttava nykytilansa kuvaus, The Spirit. Elokuvanomainen teelmys täynnä älyn hölkkää.

[Doctor Phantomizer]

Kun vertaa Jim Leen uran alkupään töitä nykyisiin, on piirtäjä kehittynyt selkeästi tähän astisen uransa huippuun. Hänen ei tarvitse enää muuttua. Uudet tussaajat, editoijat jne. pitävät hänen tyylinsä aina tuoreena. Kyllä, Jim Lee ei muutu ENÄÄ, mutta maailma hänen ympärillään muuttuu todella paljon. Lisäksi hän tekee töitä nykyään harvoin näille suurille yhtiöille, joten tyyli pitää itsensä otteessaan. Toisin kuin vaikka...

Frank Miller, joka on alusta asti kirjoittanut tarinoita joissa on satiirisia ja parodisia elementtejä. Yön Ritari ja Daredevil on täynnä pastisseja japanilaiseen populaarikulttuuriin. Siinä on myös karikatyyrejä suurista poliittisista hahmoista. Nämä yhdessä muodostavat Millerin satiirin. Yön Ritarin väliosuudet ovat aivan mielettömän upeaa satiiria, josta löytyy aina jotain uutta. Lisäksi Batman on niin kärjistetty ääripäähän todellisesta luonteestaan aiemmissa sarjakuvista että ihminen joka ei tajua nauraa, on joko huonoitsetuntoinen liberaali, haluaisi olla liberaali tai on seonnut niin pahasti omaan konservatiivisuuteensa, että ei enää tunnista ääriliberaalia.

Millerin Daredevilissa taas yhdistyy japanilainen manga ja kreikkalainen mytologia, jotka kohtaavat Amerikan popkulttuurin. Kolmen yhdistelmää täydennetään välillä pienellä parodialla.

Miller tuntee populaarikulttuurin erittäin hyvin.
The Dark Knight Rises pyrkii kaikkeen tähän samaan.
Mutta Miller ei enää ymmärrä ympäröivää maailmaa, eikä ympäröivä maailma häntä.
Holy Terror menee vielä pidemmälle. Ja koska se on joiltakin osa-alueilta hillitympi, se jopa onnistuu välillä. Mikä sitten on Millerin sanoma nykyään?

Vastaus löytyy kun luemme sekä TDKR:n, HT:n ja 300:n.
Nykyään länsi-maalaisille Japani on läheisempi kuin Iran, Irak ja muu lähi-itä.
Nykyinen lähi-itä on unohtanut juurensa, ja siksi se pitää tuhota.
Miller tuntee Japanin hyvin. Hän tiedostaa miksi länsi-maita kiehtoo se.
Kapitalismi äärimmilleen vietynä. Pahempaa jopa kuin Amerikassa.
Islamismi ja kapitalismi ovat kumpikin asioita joita Amerikka ei tarvitse lisää.
Amerikka kuuluu takaisin aikaan ennen näitä kahta.
Ei Holy Terror ole popagandaa. Se on satiiria.
Niin kuin tähänkin asti. Ei Miller muutu, maailma muuttuu.

[VesaK]

http://comicsalliance.com/frank-cho-hates-superman/

Toinen Frank ei arvosta.

[Tina DeMona]

Pirun siistiä jälkeä.

Ja mielestäni Cho argumentoi näkemyksensä ihan hyvin. Mielipideasioitahan tuo toki totta kai ovat, mutta onko se nyt hirveää jos ei jostain hahmosta satu tykkäämään?

[Jarkko Sikiö]

Täällähän on tapana aina dissata mitä Dome.fi kirjoittaa, mutta Frank Millerin ura on siellä ihan kelvollisesti summattu ummikoille.