Vaikka Barksin huumori ja kuvitus ovat huippuluokkaa, niin kyllä Rosa hänestä ohi kiilaa n. 0,0000001% varmuudella. Mielestäni D.U.C.K:it ja piilotetut Mikki Hiiret saavat lukijan lukemaan tarinan yhä uudestaan jos vaikka sattuisi löytämään kummatkin. Vicar tulee hyvänä peruspiirtäjänä kolmanneksi. Scarpan tarinat ovat yleensä aika koskettavia, imeliä, surullisia ja opettavaisia, joten en niistä paljon perusta. L. Gatton ankat ovat alati huolestuneen näköisiä ja tippa näytää olevan aina linssissä. Kari Korhonen oli hyvä yllätys piirtäjänä, koska harva nyt sentään Egmontin palkkalistoille pääsee suomalaisista. Ferioli on kyllä kieltämättä erinomainen ankka-hiiri piirtäjä. Ei voi valittaa. Heymansin veljesten ankat ovat punkkarin näköisiä(en löytänyt oikeita sanoja kuvaamaan niitä), mutta ilolla niitä lukee. Hallelujaa!!!. Kiitos,kiitos,kiitos.