Kirjoittaja Aihe: Mustanaamio  (Luettu 804257 kertaa)

jukkahoo ja 2 Vierasta katselee tätä aihetta.

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 649
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Mustanaamio
« Vastaus #3225 : 19.03.2026 klo 23:05:40 »
Mulla on jokunen noista Charltonin Mustis-lehdistä. Kaikki seikkailut on niissä aika lyhkäsiä rykäisyjä, eli vaikka piirrostyö onkin mitä oivallisinta, tarinat eivät ole kummoisia. Ei nyt täyttä ryönääkään, mut...

Timo

Lax

  • Jäsen
  • Viestejä: 245
Vs: Mustanaamio
« Vastaus #3226 : 21.03.2026 klo 16:23:30 »
Ostin Sormus-kokoelman, hienoa painojälkeä taas kuten olettaa saattoi, kiitos tekijöille. Ulf Granberg muistelee Jaime Vallvea lämmöllä. Toki tuohon olisi sopinut neljäskin tarina juonen jatkumon perusteella mutta olisiko sitten maksanut liikaa? Hyvä näinkin, vaan taas mietityttää imo huono saatavuus, tätäkin piti etsiä erikseen Akateemisesta kun halusin ostaa hyllystä. No, pieni juttu toki täällä Helsingin alueella.

Sampsa Kuukasjärvi

  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 5 455
Vs: Mustanaamio
« Vastaus #3227 : 25.03.2026 klo 18:01:51 »
Egmontin blogissa Rmäki mainostaa Mustanaamion painotuoretta Sormus-albumia.

Tosiaan Tampere Kuplii -tapahtumassa Tampere-talolla on ensi lauantaina 28.3. klo 12–13 Petri Aarnion vetämä Mustanaamio-paneeli. Panelisteiksi on kutsuttu Petrin lisäksi Mustis-kääntäjä Sirpa Alkunen, Mustis-toimittaja Janne Suominen ja allekirjoittanut, joka saa edustaa Mustis-fania. Tervetuloa kaikki kuuntelemaan paneelia sekä kysymään tiukkoja kysymyksiä tai heittämään hauskoja kommentteja!

Jamoz

  • Jäsen
  • Viestejä: 189
Vs: Mustanaamio
« Vastaus #3228 : 26.03.2026 klo 06:47:44 »
Sormus tullut luettua jo kauan sitten moneen kertaan, mutta miten olisi sen julkaisemattoman Leppäsen suhteen  ??? Lienee mahdoton tehtävä syystä tai toisesta  ::)

Sampsa Kuukasjärvi

  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 5 455
Vs: Mustanaamio
« Vastaus #3229 : 05.04.2026 klo 15:23:49 »
Sormus saatu käsiin ja luettu. Tarinat rakentavat jännittävästi sankarin legendaa kun ensimmäinen Mustanaamio seikkailee 1500-luvun Englannissa, Italiassa ja Ranskassa ja kohtaa mm. Paracelsuksen ja Nostradamuksen.

Suomennoksen tutkimiseksi kaivoin esille Mustanaamion Kronikat 1/1996 ja 3/1996, joissa tarinat ”Sormus”, ”Rooman mysteeri” ja ”Tuhon naamio” on julkaistu aiemmin suomeksi. Seikkailujen ensimmäisiä julkaisupaikkoja, Mustiksia 20/1977, 8/1978 ja 22/1983, minulla ei ole. Oletan, että Kronikoiden suomennos on peräisin niistä.

Vertasin, että Sormus-albumiin pantu suomennos on käytännössä sama kuin Kronikoiden suomennos. Vain muutamia kohtia on hiottu tai lyhennetty. Käsittääkseni samoin on tehty tämän albumisarjan aiemmissa osissa.

Kuitenkin ”Tuhon naamion” kolmella sivulla on aivan eri käännös kuin Kronikassa. Yksi sivu tulee siitä kun Kronikkaan 3/1996 painettiin erehdyksessä ruotsinkielinen sivu (sivulle 10), mutta jostain syystä myös kaksi suomenkielistä sivua (albumin sivut 73 ja 74) on suomennettu täysin uudestaan. Outoa.

Yksi ns. turha virhe on jäänyt, kun on kopioitu vanhasta Mustis-lehdestä tai Kronikasta virheellinen nimi ”Gatwick” ilmaisuihin ”Gatwickin jaarli” ja ”Gatwickin linna”, kun se alkuperäisessä ruotsinkielisessä tekstissä on ”Gatswick” s:llä. Itse asiassa ”Gatswickin” ruotsinkielisessä tekstissä näkee Sormus-albumin sivulla 1 oikeassa alakulmassa. Nimen voi tarkistaa myös PhantomWikistä. Mainittakoon, että jo jatkoseikkailussa ”Sir Thomasin kosto” Mustiksessa 20/1980 ja Kronikassa 1/1996 nimi lukee oikein s:llä.

Kaksi ensimmäistä tarinaa ovat mielestäni Jaime Vallvén parhaimmistoa. Kaikkiaan Mustiksen salaperäisyys välittyy loistavasti näissä mustavalkoisissa seikkailuissa hyvällä painoasulla. Oheisartikkelina oleva Ulf Granbergin muistelu Vallvésta on huippukiinnostava ja kunnioittaa komeasti molempia tekijöitä.

Sampsa Kuukasjärvi

  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 5 455
Vs: Mustanaamio
« Vastaus #3230 : 06.04.2026 klo 10:18:58 »
Ostin Sormus-kokoelman, hienoa painojälkeä taas kuten olettaa saattoi, kiitos tekijöille. Ulf Granberg muistelee Jaime Vallvea lämmöllä. Toki tuohon olisi sopinut neljäskin tarina juonen jatkumon perusteella mutta olisiko sitten maksanut liikaa?

Tosiaan tämä onkin vain 104-sivuinen siinä missä sarjan aiemmat albumit olivat 116-sivuisia. Tässä on kolme tarinaa, kun taas aiemmissa osissa oli neljä. Tarinat ovat nyt keskimäärin pidempiä. Jos olisi lisätty yksi, julkaisusta olisi kai pitänyt tehdä ainakin 128-sivuinen ja todennäköisesti paksumpikin.

Luonnollinen jatke loppuun olisi ollut tarina ”Sir Thomasin kosto”, koska se paljastaa mitä Gatswickin jaarlille kävi ja joka myös on Granbergin kirjoittama ja joka on pantu Kronikoissa heti ”Rooman arvoituksen” perään. Toisaalta nyt on keskitytty pääkallosormuksen tarinaan, ja hyvä niin. Lisäksi mainittu seikkailu ei kuulu enää Vallvén parhaimpiin töihin. Vallvén taiteen tasohan romahti 80-luvulle tultaessa – Sormuksen muisteluartikkelissa syyksi sanotaan työmäärä ja näköongelmat. Jos näitä vanhojen Mustanaamioiden uusintoja julkaistaan täällä, on suotavaa, että kuoritaan kermat päältä.

Lax

  • Jäsen
  • Viestejä: 245
Vs: Mustanaamio
« Vastaus #3231 : tänään kello 16:49:47 »
Thomasin kostoa minäkin katsoin näiden jatkeeksi mutta ymmärrän näkökulman keskittyä sormuksen tarinaan (tarinoiden pituuksia en tarkasti katsonutkaan). Itse näen asian niin että varmasti Egmontilla tiedetään kansan haluavan uutta Leppästä, se ei vaan jostain syystä onnistu. Kannatan nostalgia/painojäljen vuoksi näitä kevään Fantomen-albumeita mutta mitään tavattoman tuttuja Viidakon poika Barry-uusintoja en osta. Käy miten käy.

Sampsa Kuukasjärvi

  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 5 455
Vs: Mustanaamio
« Vastaus #3232 : tänään kello 20:41:35 »
Leppäsen julkaisemattomuutta en minäkään ymmärrä!

Fantomen-lehden nykyisestä sisällöstä. Lehden oman tuotannon vähentyessä ilmeisesti kustannussyistä se on näemmä alkanut julkaista tarinoita, joita sen toimitus on aiemmin pitänyt liian erilaisina Team Fantomenin tarinoihin verrattuna. Äskettäin numerossa 2–3/2026 oli Jim Aparon piirtämä juttu amerikkalaisesta lehdestä sekä jopa australialaisen Frew-kustantamon tekemä tuore tarina. Fantomen on alkanut julkaista myös saksalaisen Bastei-kustantamon tuotantoa: José Ortizin (tuttu mm. Tex Willeristä ja Ukkostuulesta) piirtämä tarina on numerossa 4/2026.

Team Fantomenin omien juttujen uusintojen määrä näkyy olevan huomattava. Esimerkiksi numerossa 6–7/2026 oli uusinta Leppäseltä, ja samoin tulee olemaan häneltä uusinta Fantomenissa 9/2026 (luulin muuten hetken tätä jälkimmäistä tarinaa aiemmin julkaisemattomaksi). Näköjään Leppäsen viimeisin uusi työ on julkaistu Fantomenissa vuonna 2023.

Huhtikuun lopussa ilmestyy Ruotsissa Fantomen-lehden numero 10–11, joka on omistettu Ulf Granbergille. Julkaisuun on valittu kolme Granbergin kirjoittamaa seikkailua. Niistä kiintoisasti kaksi eli ”Pako Paholaissaarelta” ja ”Pyöreän pöydän ritari” julkaistiin äskettäin Petri Aarnion kokoamissa albumeissa Granbergin vielä eläessä, eli varmaan ne olivat ”Gammalredaxin” mielestä hänen parhaimpia tarinoitaan. Kolmas tuon Fantomen-lehden tarina eli ”Kilpajuoksu kuoleman kanssa” nähtiin meillä viimeksi Pulp-pokkarissa.

Sampsa Kuukasjärvi

  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 5 455
Vs: Mustanaamio
« Vastaus #3233 : tänään kello 20:46:21 »
Vanhojen Mustanaamioiden Salasivuista:

Siis se Hemliga sidor ei ole saman tyyppinen leikattava juttu ollenkaan? Ohoh. Luulin kyllä niin. Erikoista, jos tämä on ihan suomalainen juttu!

Salasivut tosiaan näyttävät vahvasti olevan suomalainen keksintö. Olen erittäin yllättynyt! Luin PhantomWikistä Fantomen-lehden historiaa. Historiakatsaus ei mainitse vakituisia salaisia sivuja lainkaan. Fantomenissa tosin on julkaistu ainakin yksi Hemliga sidor, numerossa 17/1984, mutta se oli vain huumoriliite.

Näköjään Fantomen 20/1975 on ensimmäinen 100-sivuinen lehti. Seuraava satasivuinen on vasta ruotsalainen numero 4/1986. Eihän noihin lehtiin silloin mahdu paksuja salasivuja. Mutta kun selaa suomalaisia Mustanaamioita, satasivuisia numeroita löytyy runsaasti 1970-luvun lopulta lähtien.

Tämän asian voi vielä varmistaa vaikkapa päätoimittaja Andreas Erikssonilta, joka on Kvaakin jäsen. Tynnisen Juha ehkä voi vahvistaa, milloin salasivut tulivat Mustikseen?