Mustanaamio

[Sampsa Kuukasjärvi]

Keskustelu Mustanaamio-oluesta näköjään siirrettiin ketjuun Sarjakuva-aiheiset oheistuotteet. Siellä se mainitaan ensimmäisen kerran tässä viestissä.

Jatkan tässä amerikkalaisen päivästripin kommentointia.

Ja päivälehtisarjassa

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

taas Mustanaamio kuolemassa, tällä kertaa kyse ei ole Mozin ennustuksesta.

Mustanaamio lähti vapauttamaan Savarnaa vankilasta ja vapautti samalla koko joukon mielipidevankeja. Kaksi vartijaa pääsi yllättämään ja viikon kestäneen tulitaistelun (okei, ke-ma) jälkeen yksi konekiväärin luoti tiesi paikkansa. Ei auttanut, vaikka tällä kertaa mukana oli koko kääpiöheimo.

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Tuo ammuskelukohtaus oli tehty typerän epärealistisesti. Oikeasti nuo vartijat (sotilaat) olisivat osuneet Mustikseen ja Savarnaan tuolta etäisyydeltä helposti.

En usko, että 21. Mustis kuolee tässä tarinassa vieläkään. Jos kuolema joskus tapahtuu, sitä tullaan rummuttamaan mediassa paljon etukäteen. Selvästi myöskään Kit ei ole vielä valmis Mustikseksi. Lisäksi ei Mustis edes vaikuta pahasti haavoittunelta kun kerran seisoo ja juttelee rauhallisesti ja verta ei valu paljoa. Hän nyt vain ei halua palata Savarnan kanssa Bengaliin.

[Kahkonen]

Jatkan tässä amerikkalaisen päivästripin kommentointia.

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Tuo ammuskelukohtaus oli tehty typerän epärealistisesti. Oikeasti nuo vartijat (sotilaat) olisivat osuneet Mustikseen ja Savarnaan tuolta etäisyydeltä helposti.

En usko, että 21. Mustis kuolee tässä tarinassa vieläkään. Jos kuolema joskus tapahtuu, sitä tullaan rummuttamaan mediassa paljon etukäteen. Selvästi myöskään Kit ei ole vielä valmis Mustikseksi. Lisäksi ei Mustis edes vaikuta pahasti haavoittunelta kun kerran seisoo ja juttelee rauhallisesti ja verta ei valu paljoa. Hän nyt vain ei halua palata Savarnan kanssa Bengaliin.

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Totta, siksi kirjoitinkin, että viikon verran ammuskelua. Ja yksi osuma. Samalla on menossa toista vai kolmatta viikkoa sunnuntaisarja, jossa Mustanaamio saapuu Viidakko partion porteille John X:nä (muistinmenetyksen aikana oli Viidakkopartion jäsenenä nimellä John X) ja laskettelee luikuria, että ylipäällikkö ei selvinnyt Gravelinesin hyökkäyksestä.

Muistinmenetys oli seurausta käärmeenpuremasta. Ja saippuasarjaelementeistä kun oli puhetta, niin voisi linkata muutaman sivun taaksepäin, että mitä Fantomenissa on menossa - kaksoset Mustiksina, Diana hylännyt jne. ... no tässä: https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,24714.msg539719.html#msg539719

[Reima Mäkinen]

Tuli vastaan hieman yllättävä MN-kuvitus. Tekijänä Lena Furberg.

[Argonnessen]

Oho?! Onkos toi jostain Hevoshullu-lehdestä? Meinaan, kun Furberg asialla.

[Reima Mäkinen]

Juu, siinä oli pari muutakin Furbergin kuvitusta muiden sarjakuvien heposista. Ja tuosta kuvasta vielä. Herohan on suhteessa paljon pienempi Mustikseen verrattuna, kuin mihin ollaan totuttu (vaikka McCoyn ja Mooren ajoista alkaen).

[Kahkonen]

Jokin artikkeli, jossa eri sarjakuvahevosia esitellään? Maailman vahvimman Nallen Billy Boy -ravurista taidetaan kertoa yläkulmassa.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Ketjussa  oli hiljattain täältä alkaen juttua ruotsalaisten tekemästä vasemmistolaisesta Mustanaamiosta.

Minua rupesi asia kiinnostamaan niin, että tilasin kaksi ruotsalaista kirjaa: hieman vanhemman antologiateoksen Från lila vålnad till blågul hjälte (2010) ja Robert Amanin tuoreen kirjan När Fantomen blev svensk – vänsterns världsbild i trikå (2022).

Luin ensin mainitun kirjan ”Violetista aaveesta sinikeltaiseksi sankariksi”. Se on politiikan käsittelyn ja analyyttisen otteen osalta pettymys. Se vain sisältää sekalaisia artikkeleita (lähinnä Mustis-muisteluita) kymmeniltä eri ihmisiltä sekä Wikipediasta kerättyä sälää. Kirja kyllä on yleissivistävä, sillä se esittelee erinomaisesti Mustanaamio-sarjakuvan historiaa ja tekijöitä, Fantomen-lehden historiaa ja Mustanaamiota kulttuurisena ilmiönä Ruotsissa. Kuvitus on runsas ja loistava.

Amanin kirjaan ”Kun Mustanaamiosta tuli ruotsalainen – vasemmiston maailmankuva trikoissa” en ole vielä paneutunut.  Selauksen perusteella sisältö näyttää akateemiselta ja mukavan perinpohjaiselta. Kirjoittaja tutkii muun muassa sitä, miten Fantomenin toimitus pani Mustiksen 70-luvulla taistelemaan epätasa-arvoa, kolonialismia, rasismia ja ympäristöongelmia vastaan.

Sitä voi toki miettiä, mikä tekee tästä toiminnasta juuri ruotsalaista sosiaalidemokratiaa? Vapauksien ja oikeuksien puolustaminen kun ei ole vain vasemmiston yksinoikeus. Ehkä asia selviää kun luen kirjan.

Kaksi ulkoasuseikkaa häiritsee minua. Tekstikappaleet ovat liian massiivisia, mikä tekee lukemisesta rasittavaa, ja etukansi muistuttaa liikaa Bo Lundinin klassikkoa Salongsbödlarna (1971). Liitän oheen kuvat mainitsemistani kirjoista.

Kuvat ovat valitettavan epätarkkoja. Jos tuo kansien ruutu kiinnostaa, niin kysehän on tästä (otan ja panen skannin). Alkutekstissä Diana ihastelee sitä että Mustiksen esi-isä oli Kolumbuksen laivalla, mutta ruotsalaiset muuttivat keskustelun koskemaan kolonialismia.

[Timo Ronkainen]

No tuo Ruotsin toimituksen tekemä muutos on kieltämättä mielenkiintoinen. Ja osoittaa selvästi että on tehty tuollainen poliittinen valinta. Se onko se nyt sitten vasemmistolaista ajattelua vai ei, niin... Onhan tässä tapahtunut aivan yleinenkin ajattelutavan muutos, mitä kolonialistisiin aikoihin tulee jne. Pitäisi paneutua yksityiskohtaisemmin siihen millaisten toimijoiden, ajattelijoiden, filosofien, poliitikkojen tai historioitsijoiden kautta alkoi kolonialististen ja post-kolonialistisen käytäntöjen ja ajatustapojen purkaminen. Se kai tapahtui viimeistään 1950-luvun myötä, kun muutenkin alettiin hakea kansalaisoikeuksien laajentamista erilaisiin vähemmistöihin, alkuperäiskansoihin ja mitä kaikkea.
 
Mutta onko näytekuvan alkuperäisen sarjakuvan ja ruotsinkielisen käännöksen välillä miten suuri ajallinen ero?

Timo

[Sampsa Kuukasjärvi]

Falkin ja Barryn alkuperäinen tarina ”Walkerin kieleke” oli tuolloin aivan uusi, julkaistu USA:ssa 1969. Julkaisu Fantomenissa tapahtui jo numerossa 11/1970. Siinä muutettiin muitakin puhekuplia kuin tuo tunnetuin ruutu. Mutta viikkolehti Vecko-Revyssä tuo ruutu julkaistiin jo numerossa 48/1969 suoralla käännöksellä ilman mitään politiikkaa.

Ilmeisesti Fantomenin toimitus rupesi tietoisesti muuttamaan sarjojen puhekuplia 60- ja 70-luvun taitteessa, koska vasemmistolainen lehdistö syytti Fantomen-lehteä kolonialistiseksi. Se oli Ruotsissa iso kohu. Oletan, mutta en tiedä, että lehdistön syytökset kumpusivat marksilaisvaikutteisen Frankfurtin koulukunnan (Adorno ym.) pohjalta, joka oli tuolloin kulttuuriväen yleisessä suosiossa.

Amerikkalaisena Lee Falk ei varmaan tullut tuossa tarinassa ajatelleeksi, Kolumbus ei ollut ongelmaton hahmo. Falk itse ei ollut mitenkään vasemmistolainen, mutta hän totesi, että Mustanaamio vastustaa sortoa ja diktatuureja.

LISÄYS: Sitten kun Fantomen-lehti aloitti omien tarinoidensa tuotannon 1972, se pystyi tekemään myös tapahtumissa suoraan kantaaottavia tarinoita. Ei oltu enää vain puhekuplien muuttamisen varassa. Tästäkin on monia esimerkkejä Amanin kiintoisassa kirjassa.

[Reima Mäkinen]

Sitä voi toki miettiä, mikä tekee tästä toiminnasta juuri ruotsalaista sosiaalidemokratiaa? Vapauksien ja oikeuksien puolustaminen kun ei ole vain vasemmiston yksinoikeus. Ehkä asia selviää kun luen kirjan.

Falkin ja Barryn alkuperäinen tarina ”Walkerin kieleke” oli tuolloin aivan uusi, julkaistu USA:ssa 1969. Julkaisu Fantomenissa tapahtui jo numerossa 11/1970. Siinä muutettiin muitakin puhekuplia kuin tuo tunnetuin ruutu. Mutta viikkolehti Vecko-Revyssä tuo ruutu julkaistiin jo numerossa 48/1969 suoralla käännöksellä ilman mitään politiikkaa.

Ilmeisesti Fantomenin toimitus rupesi tietoisesti muuttamaan sarjojen puhekuplia 60- ja 70-luvun taitteessa, koska vasemmistolainen lehdistö syytti Fantomen-lehteä kolonialistiseksi.

Amerikkalaisena Lee Falk ei varmaan tullut tuossa tarinassa ajatelleeksi, Kolumbus ei ollut ongelmaton hahmo.

Ilman sen kummempia analyyseja on aika selvää että Ruotsi (ja Suomi) olivat 1960-luvun lopulla poliittisesti ja muutenkin hyvin erilaisia yhteiskuntia kuin U.S.A. Termillä ruotsalainen sosialidemokratia viitataan nähdäkseni vain ruotsalaiseen yhteiskuntaan tai sen aikaiseen Ruotsiin. Ja kaikkialla, ympäri maailmaa, yliopistoissa sekä korkeakouluissa oli vahvaa polittista liikehdintää tuolloin, meillä jopa maolaiset voimissaan. Jenkkilässä Vietnamin sotaa vastustavissa mielenosoituksissa nostettiin esiin myös kolonialismin ongelmia. Tottakai tämä ajan henki näkyi sarjakuvassakin... ellei kyseessä sitten ole konservatiivinen syndikaattilevityksessä oleva sanomalehtisarjakuva, jossa on aina pelätty kaikkea muutosta ja lukijoita ärsyttävää kärjistämistä.

Meillä muun muassa Seppo Seppälä ja Seppo Lindqvist tekivät poliittista sarjakuvaa. Onnellinen maailmanloppu ilmestyi -70 (eli tehty jo -60 luvun puolella) ja Urkin Arkki 1973. Liitteen kuva viimeksi mainitusta. Kirjassahan seikkailee USA:n militaristisen ulkopolitiikan kiemuroissa myös Johnny Hassinen (parodia Hazardista).

LISÄYS: Sitten kun Fantomen-lehti aloitti omien tarinoidensa tuotannon 1972, se pystyi tekemään myös tapahtumissa suoraan kantaaottavia tarinoita.

Sarjakuvantekijänä ajattelen myös niin että olihan Falkin ja Barryn Mustis myös huomattavasti suoraviivaisempi ja yksiulotteisempi hahmo kuin ruotsalaisten. Team Fantom toi, tahtomattaan tai todennäköisesti ihan tarkoituksella hahmoon lisää syvyyttä ja "filosofisuutta". Päivälehdessä ehkä pelkkä rymistely riittää pidemmälle, mutta pitkissä tarinoissa on ihan mielekästä tehdä vähän kunnianhimoisemmin. Lisäksi lehden suosion aikaan uuden materiaalin tarve oli aika armoton. Hahmon historiaa ja motiiveja tulee väkisinkin näytettyä ja käsiteltyä - syvennettyä, mitä enemmän ja mitä erilaisemmissa ympäristöissä Mustis laitetaan seikkailemaan.

Hauskasti tulee tuosta mustiskääntäjien tekemästä muokkauksesta mieleen Disney ja Kuinka Aku Ankkaa luetaan.

[Darzee]

Aihetta sivuten muistelen Kvaakissakin puhutun, että 1980-luvulla Semic suunnitteli omaa Teräsmies-tuotantoakin. Kuinkahan tiedostavaa siitä olisi tullut?

[Sampsa Kuukasjärvi]

Kirjoitit osuvasti, Reima. Totta, että ruotsalainen ja yhdysvaltalainen kulttuuri erosivat toisistaan paljon tuolloin. Pohjoismaissa vasemmistolaisuus ylilyönteineenkin oli älymystössä suosittua, ja täällä yhteiskunnassa mm. parannettiin kaikille yhteistä koulutusta ja naisten ja työväestön oikeuksia siinä missä USA:ssa ei ollut vielä ratkaistu edes mustien asemaa. Yhä sanotaan, että jokaisessa ruotsalaisessa asuu sosiaalidemokraatti.

Lisäksi tosiaan syndikoitu strippisarja on rajoitetumpi väline kuin sarjakuvalehden 30-sivuinen tarina. Jälkimmäisessä on helpompi kuvastaa ajan virtauksia ja syventää hahmoa.

Marksilaiset kriitikot siis väittivät, että kapitalistinen populaarikulttuuri vaikuttaa käyttäjiinsä kielteisesti huomaamatta. Fantomen-lehti yli 100 000 kappaleen levikillä oli heille vaikutusvaltainen kohde, josta he etsivät ”väärän tietoisuuden” levittämistä. Käsittääkseni tähän kritiikkiin lehden toimitus sitten vastasi ainakin alussa muokkaamalla tekstejä.

Skannaan tähän toisen esimerkin Robert Amanin kirjasta. Seikkailu on sama ”Walkerin kieleke” kuin aiempi ruutu. Falkin alkutekstissä nykyinen Mustanaamio kertoo Dianalle tarinaa ensimmäisen Mustanaamion isästä, joka 1490-luvulla etsi Tenochtitlánin kultaa, mutta ei löytänyt sitä.

Ruutunäytteessä Mustis englanniksi ihastelee kullan määrää ja ikään kuin pahoittelee sitä, että vasta Cortés löysi sen 25 vuotta myöhemmin. Fantomenin käännöksessä Mustis selittää, että ”Cortés RYÖVÄSI kaupungin 25 vuotta myöhemmin” ja että ”Tavallaan oli onni, että Kit (tässä: ensimmäisen Mustanaamion isä) ei tullut osalliseksi siihen historiaan…” Eli jälkimmäisessä nykyinen Mustis ottaa huomioon mahapaineisen kolonialismin.

Aihetta sivuten muistelen Kvaakissakin puhutun, että 1980-luvulla Semic suunnitteli omaa Teräsmies-tuotantoakin. Kuinkahan tiedostavaa siitä olisi tullut?

En muista tällaista keskustelua, pitääpä etsiä. Ruotsalaisten tekemä Tumac-lehti 80-luvulla mahdollisesti toteutti juuri näitä ideoita.

[Darzee]

En muista tällaista keskustelua, pitääpä etsiä. Ruotsalaisten tekemä Tumac-lehti 80-luvulla mahdollisesti toteutti juuri näitä ideoita.

Täällä on aihetta käsitelty.

(Sivumennen sanoen moni vanha keskustelu on muuttunut kovin vaikealukuiseksi, kun niihin aktiivisesti osallistuneen Jukka Laineen viestejä ei näy itse ketjussa, vaan ainoastaan lainauksina muiden viesteissä - jos joku siis on niitä lainannut. On se vain harmi, että Jukka jätti foorumin niin kuin jätti. Hyviä lukuhetkiä siellä jossain.)

[Reima Mäkinen]

Aihetta sivuten muistelen Kvaakissakin puhutun, että 1980-luvulla Semic suunnitteli omaa Teräsmies-tuotantoakin. Kuinkahan tiedostavaa siitä olisi tullut?

Liittyisikö tuo siihen että Teräsmiehiin jouduttiin Semicillä teettämään kannet kun ei ilmeisesti saatu niihin matskua muualta?

Jokin artikkeli, jossa eri sarjakuvahevosia esitellään? Maailman vahvimman Nallen Billy Boy -ravurista taidetaan kertoa yläkulmassa.

Joo, ja mukana oli kuvan kera myös Punasulka sarjiksen hassu hevonen Poku(?). En jaksanut koko juttua lukea kun se on vain todella pintapuolinen listaus.

Nyt hieman yllättäen huomasin että tuo Furbergin Hero on nostettu, kökösti retusoituna osaksi Legenda vaeltavasta aaveesta -kirjan (1991) Mustiksen ystävät-galleriaa. "Samassa läjässä" on muitakin hahmopiirroksia eikä yhdenkään tekijää tietenkään mainita.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Minun on hieman vaikea uskoa, että Pohjoismaissa olisi suunniteltu omia Teris-tarinoita, koska niin valtavasti amerikkalaisia seikkailuja oli (ja on tietenkin yhä) täällä julkaisematta.

Mustanaamio on eri juttu, koska sen kohdalla amerikkalainen aineisto ei riittänyt 26 kertaa vuodessa ilmestyvään Fantomeniin. Italiassa oli tehty jonkin verran Mustis-tarinoita, mutta niitäkin oli jo julkaistu Ruotsissa, ja lisäksi Team Fantomen piti niitä lapsellisina.

Liittyisikö tuo siihen että Teräsmiehiin jouduttiin Semicillä teettämään kannet kun ei ilmeisesti saatu niihin matskua muualta?

On kyllä totta, että Semic teki Teräsmies-lehteen omia kansia 70- ja 80-luvun vaihteessa. Syytä siihen en ollut kuullut aiemmin.

Wikipedia sanoo, että Teräsmies Helsingissä vuonna 1990 tehtiin Tanskassa DC:n aloitteesta juhlistamaan Teräsmiehen 50-vuotisjuhlaa. Se oli ensimmäinen kokonaan ulkomailla tuotettu Teräsmies-sarja.

Nyt hieman yllättäen huomasin että tuo Furbergin Hero on nostettu, kökösti retusoituna osaksi Legenda vaeltavasta aaveesta -kirjan (1991) Mustiksen ystävät-galleriaa. "Samassa läjässä" on muitakin hahmopiirroksia eikä yhdenkään tekijää tietenkään mainita.

Piirrosviivat ovat paljon heikommat ”Legenda”-kirjan näytteessä. Tuo Hero on varmaan Furbergin, sillä se on kovin kevytrakenteinen ollakseen Mustiksesta, ja satulakin näyttää oudolta. En nyt pysty tarkistamaan millaisia piirroksia tuossa kirjassa on.