Vaeltava aave vaelsi pois.
Minullekin Mustanaamio tuli vuoden ajan tuossa 90-luvun alkupuolella, silloin kakkossarjana oli mm. Blueberry.
Tilausta ei kuitenkaan jatkettu jostakin syystä, olisiko aku sitten ollut jo sen verran kallis että ei kahta lehteä tilattu.
Mustis oli silloin kuitenkin hyvä lehti, historiallisia seikkailuja, piirrosjälki mielestäni hyvää silloin ja vieläkin. Nyt lehdet ovat kesämökillä ja vieläkin niitä tulee lueskeltua.
Muutama vuosi tuon oman tilaukseni jälkeen luin sitten mustista väreissä ja kokemus oli kamala. Siinä missä Marvelin julkaisut toimivat väreissä ei mustis toiminut mitenkään, sillä piirtäjät olivat piirtäneet yhä niinkuin kyseessä olisi mv-julkaisu, joten värien lätkäisy niiden laajojen mustien pintojen sekaan ei toiminut mitenkään, uusintatarinoissakin ne piirtäjät joiden jälkeä olin mustavalkoisena pitänyt hyvänä näyttivät olevan ihan väärässä paikassa piirtämässä.
Ehkä historiaseikkailut olisivat vaatineet mustavalkoisuutta jättäen värit mielikuvituksen hoidettavaksi muiden fantasiaelemenettien ohella.
Kaikesta huolimatta yhä divarissa nähdessäni vanhoja mustanaamiolehtiä tulee halu ostaa niitä, toisin kuin näiden uudempien kanssa.
Niin ja kautta aikain kovin mustistarina oli ala-asteaikojeni luokkatoveriraadissa seikkailu Maltan ritareina jossa oli Leppäsen kuvitus.