Mustanaamio

[Sampsa Kuukasjärvi]

Minusta Leppänen luo tuossa varjoja taitavasti ja tekee taustoja kivasti, mutta henkilöiden päät ovat liian isot. Hieman yliarvostettu piirtäjä minun mielestäni.

Kiinnostavaa ja yllättävää tuo, kuinka McCoyn perhe osallistui Mustiksen tekemiseen. Eipä tosiaan uskoisi, että piirrosten mallina on ollut valokuvia! McCoy kävi kuitenkin taidekouluja, ja siksi minun on vaikea uskoa, että hän ei olisi osannut piirtää paremmin. Ajattelen, että ilmeisesti hän viihtyi tuossa tyylissä parhaiten. Jotain sympaattistahan siinä on. Ja ei se minusta ole paljoa lapsellisempaa kuin esim. 40- ja 50-luvun Batman (alla näyte). Totta kai Foster, Raymond, Caniff sun muut olivat tuohon aikaan teknisesti huimasti edellä.

McCoyn pin-upit ja aikakauslehtien kansikuvitukset eivät ole juurikaan realistisempia kuin Mustis (alla näyte kansikuvasta vuodelta 1939).

Makuja on monia. Kari Elkelä pitää McCoyta ehkä parhaana Mustis-piirtäjänä: http://www.sci.fi/~karielk/mustis.htm. McCoy on varmaan useille yli 60-vuotiaille, jotka varttuivat lapsina hänen piirroksiaan sanomalehdistä lukien, ”se oikea Fantom-piirtäjä”. Ja kuten Jukka sanoi, olivathan tarinat silloin hyviä (mutta en sano, että ihan sama toimii enää tänä päivänä).

[OM]

 
Uusi paksu Mustanaamio odotti minua tänään kirjakaupassa. Itse Mustanaamio tarina oli tavallinen, mutta minua sci-fin ystävänä ilahdutti se, että siinä oli mukana Kari Leppäsen pitkä värillinen seikkailu Achilles Wiggen. Sitten taisi olla myös Thorgal ja jotain muuta. Painojälki oli erinomainen. Parempi kuin Agentti X-9: n jota selailin myös.

[OM]

Jyrki Vainio on käynyt tämän vuoden puolella Yhdysvalloissa matkallaan tapaamassa legandaarista piirtäjä maestro Sy Barryä. Minusta olis tosi hienosti tehty meitä muita kvaakkilaisia kohtaan, jos hän hieman kertoisi matkastaan piirtäjä legendan luokse. Kertoisi hieman mitä kaikkea keskusteltiin jne. ( Oliko paljon vanhoja strippejä näytillä... kaikkea tälläistä olisi kiva tietää).

Tuskin kovin moni meistä elämänsä aikana saa tuollaista mahdollisuutta kokea. Siksi jos minä olisin käynyt tapaamassa häntä, jakaisin ilo mielin matkastani kokemuksia toisten ihmisten iloksi.

Olen tätä asiaa Jyrkiltä pyytänyt........

[VesaK]

Jyrki Vainio on käynyt tämän vuoden puolella Yhdysvalloissa matkallaan tapaamassa legandaarista piirtäjä maestro Sy Barryä.
Tuskin kovin moni meistä elämänsä aikana saa tuollaista mahdollisuutta kokea. Siksi jos minä olisin käynyt tapaamassa häntä, jakaisin ilo mielin matkastani kokemuksia toisten ihmisten iloksi.

Keräilijän tunnustuksia osa 10 : Pääkalloluolassa Long Islandilla
Vainio, Jyrki
(2006), Genre:
Mustanaamio, Sy Barry, sarjakuvantekijät


Mustanaamion pitkäaikainen piirtäjä Sy Barry ottaa minut vastaan kotonaan New Yorkin Long Islandilla. Vaikka ollaankin kaupungin rajojen tuntumassa Brooklynin takana, kuuluu liikenteen ääni silti taustalla.

Sarjainfo 132, sivut 28-29.

[OM]

Heips Vesa K,

ps. Onkohan tuossa sarjainfossa kirjoitettu muuta tuosta vierailusta kun tuo yksi lause? Mistähän noin vanhoja sarjainfoja enään saisi.


Haluaisin niin kovasti juuri tuollaisen selostuksen tuosta hienosta vierailusta. En tiedä onko Jyrki niin "laiska" kirjoittamaan (vitsi), mutta olisi se niin mahtavaa, jos saisi tästä uusimmasta vierailustakin maistiaisia kirjoitetussa muodossa. Vielä hienompaa olisi se, jos Jyrki kirjoittaisi artikkelin Sarjainfoon Sy Barryn tapaamisestaan. Mutta tuo on kai kaukainen toteutumaton haave vaan. Tai edes tänne kvaakin osioon jonkinlaisen selostuksen. Toivoa en ole ...ihan vielä menettänyt asian suhteen.

ps. Olisin valmis vaikkapa maksamaan jos tuollainen artikkeli joskus näkisi päivän valon. Voisin vaikkapa piirtää kuvat Sy Barrystä tai jotain, Kyllä tosin Jyrki itsekkin pystyy erinomaisesti kuvittamaan. Mutta tuo selostus olisi niin mahtava saada!

[Timo Ronkainen]

Sarjakuvaseuran verkkokaupasta löytää aivan mielettömästi vanhoja Sarjainfoja. Eikä maksa pal mittää. On Mezieres ja Hal Foster -numerotkin ja vaikka mitä. Hugo Pratt -numero. Kari Leppänen

Timo

[Gothicus]

ps. Onkohan tuossa sarjainfossa kirjoitettu muuta tuosta vierailusta kun tuo yksi lause?

No tuossahan se tieto VesaK:n viestissä seisoo, eli sivut 28-29. Eiköhän tuohon pari muutakin lausetta liene mahtunut mukaan.

[OM]

Kiitos vaan vinkeistä mistä lehteä mahdollisesti voi yrittää saada käsiinsä.

[tertsi]

Veikkaisin että vanhoja Sarjainfoja myydään Sarjakuvaseuran pöydässä Sarjakuvafestivaaleilla.

[Spip-orava]

Uusi paksu Mustanaamio odotti minua tänään kirjakaupassa. Itse Mustanaamio tarina oli tavallinen, mutta minua sci-fin ystävänä ilahdutti se, että siinä oli mukana Kari Leppäsen pitkä värillinen seikkailu Achilles Wiggen. Sitten taisi olla myös Thorgal ja jotain muuta. Painojälki oli erinomainen. Parempi kuin Agentti X-9: n jota selailin myös.

Mustanaamio tuplanumero 18-19/2010

Wiggenin tarina on julkaistu Mustiksessa jo -96, mutta on tosi mukavaa nähdä sarjaa taas. Eipä vaan ole tietoa koska jatkoa tulee. Eli Punainen Planeetta osaa. Leppäsen Wiggenistä olisi hieno saada jokin kokoelmateos. Divareista on turkasen vaikea metsästää Mustiksista kaikkia tarinoita kasaan.

Thorgal on taas upeata. Hullun Jumalan Kaupunki-tarinan loppuosa on tuossa Mustiksessa nyt ekaa kertaa Suomessa värillisenä. Edellisen kerran tuo tuli -99 vuonna.

Olipa samassa lehdessä vielä aika scifistinen Tybalt - Napa-aseman Vangit tarina.

[OM]

Minustakin olisi kyllä hienoa, jos Egmont kasaisi Kari Leppäsen Wiggeneistä kova kantisen speciaali kirjan, johon tulisi vaikkapa haastatteluja, Kari Leppäsen kuvituksia jne. Siinä voisi olla kaikki hänen piirtämänsä Wiggenit aivan alusta saakka... ja bonuksena Trellana-sarjaa tai jotain muuta hänen loistavista sci-fi sarjoistaan.

Kyllähän Arktinen Banaani aikoinaan julkaisi aivan ensimäisistä Kari Leppäsen Wiggeneistä ihan albuminkin, mutta  aika tuolloin ei ehkä Suomessa ollut otollinen sci-fi albumin julkaisuun. Ehkä nyt olisi oivallinen tilaisuus.

Mutta ei ikinä tuollainen Kari Leppäsen Wiggen-speciaali näe päivänvaloa. Nähtiinhän se silloin sen Sy Barry Mustanaamio- sepciaalinkin kanssa jonka Egmont julkaisi. Harmi vaan, että noin hienoa nimeä käytettiin aivan roska julkaisun tuottamiseen. Eihän se mikään spciaali ollut. Ihan nopeasti kyhätty huti julkaisu, johon ei oltu edes kunnolla Suomen päässä panostettu vaikka kait materiaali tulikin muualta. Aineistoa olisi kyllä ollut mistä koota edes sanan SPECIAALI täyttävä julkaisu.  Silloinen Egmontin Mustanaamio toimitus ei todellakaan minusta tuottanut julkaisua, jonka toimittamiseen olisi edes hiema yritettu panostaa. Huvittaa vieläkin, kuinka Mustanaamio-lehdessä oli silloin ilmoitus, että pian ilmestyy Sy Barry speciaali....mikä fiasko koko touhu.

Palaan vielä Achilles Wiggeniin. Kari Leppänen on kuitenkin tunnettu pohjois-maissa melko hyvin. Jos tuollainen kovakantinen speciaali julkaistaisiin, luulen, että kyllä sitä myytäisiin. Toivoisin sen olevan värillinen. Mutta on toiveita, jotka eivät koskaan toteudu. Tämä taitaa olla yksi sellainen.

[Nikopol]

Mikä muuten mahtaa mättää, kun Huudossa ei miltei koskaan ole myynnissä Mustanaamion kokovuosikertoja 2000-luvulta? Ovatko nykyiset lukijat niin uskollisia julkaisulleen, etteivät lähde niitä kauppaamaan? Minulla on ollut reilun puolen vuoden ajan vahtipalvelu käytössä noihin ja ainakaan toistaiseksi ei yhtäkään ilmoitusta ole sähköpostiini noista tullut.

Tavallaan ymmärtäisin tämän sillä, että irtonumerona tuota ei nykyään juuri mistään enää saa, joten monikaan ei välttämättä edes tiedä moisen lehden enää edes ilmestyvän. Itse ostan tuon aina uskollisesti kioskiltani, jotta lehtipiste ei tiputtaisi sitä valikoimasta pois, vaikka tilaamalla saisinkin sen halvemmalla. Jonkinlaista kulttuurityötä kai tämäkin. Kerran olivat kioskiremontn yhteydessä rankanneet roimalla kädellä lehtiä pois valikoimasta, koska hyllytila pieneni ja Mustanaamio oli yksi tiputetuista. Tuli hätä käteen, kun piti Turun kokoisesta kaupungista lähteä etsimään tuota numeroa jostakin myyntipaikasta. Soitin kymmenen R-kioskia läpi ja yhdenkään valikoimissa tuo ei ollut. Kävin Akateemisessa ja sanoivat, että ainoastaan Wiklundilla tuo olisi valikoimissa. En löytänyt. Loppujen lopuksi sentään löytyi Citymarketista, mutta haastavaa oli. Hommaa siinä sitten uutta lukijakuntaa.

[OM]

Hienoa, että Nikopol ostaa uskollisesti irtonumerot lehti kioskilta. Näin meidän kaikkien pitäisi tehdä jos aiomme pitää kiinni Vaeltavasta aaveesta, joka ei koskaan lakkaa seikkailemasta Suomessa!

Totta. On erittäin vaikea saada Mustanaamio-lehden vuosikertoja mistään. Mutta voit kokeilla SS-Libriconia, Makedonian Markun kokoelmia Tampereella. Melko vasrmasti irtonumeroita löydät sieltä ja täältä. Meinasi ihan unohtua Kulkukatin-poika Helsingissä. Sieltä olen omatkin Mustanaamio-lehteni ostanut sen jälkeen, kun minä hullu myin kaikki sarjakuva lehteni kauan sitten.  Irtonumerot ovat hinta-luokkaa 2-3 euroa kpl riippuen tietenkin siitä mistä ostat.
Jos vanhojen sarjakuva-lehtien myyjiä tulee Sarjakuva-messuille, toivottavasti tuovat myös Mustiksii mukanaan.

Ja yksi syy vielä siihen miksei Mustanaamio-lehtiä ole enään kovin paljoa saatavilla varsinkaan vuosikertoina..... ne ovat kuluneet loppuun eivätkä Divarit ota vastaan kun hyvä kuntoisia numeroita enään tätä nykyä. Kaikki hiemankin huonokuntoiset diskataan välittömästi. No sitten kun Divari ei niitä ota vastaan, ne heitetään  roskikseen. Auts! Noin ei saisi kohdella vaeltavaa aavetta.

[Curtvile]

Sanot vaan lähikioskillesi että ostat Mustista ja sitä pitäisi tilata tänne.

Tämä on itse asiassa Nikopolille varmasti helpompaa kuin monelle muulle kvaakkaajalle

[Sampsa Kuukasjärvi]

Tämä on itse asiassa Nikopolille varmasti helpompaa kuin monelle muulle kvaakkaajalle

Heh, aivan.

Mutta porasin tässä ketjussa vähän aiemmin Paul Ryanista, joka siis vastaa nykyisin sekä Mustiksen arki- että sunnuntaisarjaversioista. Mielestäni hän on jäykkä ja sieluton piirtäjä. Ammattilaiselta ja maailman ehkä kuuluisimman seikkailustripin taiteilijalta odottaisi parempaa. Eikö häntä huvita monen pojan unelmahomma yhtään?

Katsokaas tätä näytettä uusimmasta Seura-lehdestä (34/10). Ryanilla Mustiksen sivuprofiilissa naamio menee merkilliseksi tuhruksi (näin käy joka ikinen kerta, tsekatkaapa muita strippejä). Hero esiintyy tässä sunnuntaistripissä neljä kertaa ja on aina samasta kulmasta ja puuhevosen näköinen pökkelö! Taustat ovat keskenään kovin samanlaisia – esimerkiksi ilmakuva olisi vaihteluna tehnyt terää.

Käsikirjoituskin on pysähtyneen oloinen. Tuntuu, että hahmot heittävät repliikin per ruutu ja odottavat toisen repliikkiä. Ymmärrän, että pienentynyt tila vähentää mahdollisuutta dialogiin, mutta voisi kässäröijä Tony DePaul edes yrittää lisätä dynaamisuutta hahmojen välille.

Mielestäni Ryanin hyvä piirre on, että hän on huolellisempi kuin edeltäjänsä Graham Nolan. Nolan oli sinänsä elävämpi taiteilija.

Viime aikoina Seura on ahtanut kaikki kolme perinteistä sarjakuvaansa (Matti Mainio ja Jussi Juonio, Mustanaamio ja Ratsupoliisi King) samalle sivulle ja jättänyt järjestelmällisesti julkaisematta Mustiksesta ensimmäisen ruuturivin. Ikävää, sillä Mustiksen sunnuntaisarjaa ei julkaista Suomessa missään muualla, vaikka toki pätkiminen on otettu huomioon sarjan rakenteessa, eli ensimmäisellä rivillä ei tapahdu kovin olennaista. Ohessa vertailuksi sama amerikkalainen sunnuntaisivu, jossa ensimmäinen rivi on.

EDIT: Chris Grahamiksi.