Olen nyt kesäprojektina lukenut kaikki suomennetut Suuri vaellus -pokkarit. Niin kuin moni jo tässä ketjussa sanoi, niiden tarina ja taide ovat yhtenäisempiä ja parempia kuin Sudenratsastajissa. Mielestäni juoni on jännittävä, hahmot ovat onnistuneita ja heidän välilleen on rakennettu kiinnostavia suhteita. Päällimmäisenä jäi mieleeni hurjat taistelut peikkoja ja Tuulenpesää vastaan. Suomennoskin toimii hyvin. Yllätyin siitä ,että joissakin suomipokkareissa oli fanipiirroksia.
Olen myös netistä tutkinut Suuren vaelluksen alkuperäisnumeroita, siis vanhempia julkaisuja kuin DC:n pienet pokkarit. Suomalainen ja pohjoismainen laitos lopetettiin ihan hyvään kohtaan. Sarjan tärkein osa, alkuperäinen The Grand Quest, joka julkaistiin ensiksi Elfquest-albumeissa tai isoissa lehdissä 1–20, tuli julkaistuksi kokonaan. Lisäksi suomeksi saatiin kokonaan sen jatkoksi tullut 8-osainen Siege at the Blue Mountain.
Tämän jälkeen olisi ollut julkaisuvuorossa 9-osainen Kings of the Broken Wheel. Sen jälkeen saaga hajoaa moniin sekalaisiin ajassa hyppiviin numeroihin (Elfquest Vol. 2, Hidden Years ja lukuisat muut), joita en jaksa hahmottaa. Varmaan tuo Kings of the Broken Wheel olisi vielä ollut selkeä kokonaisuus.
Sen verran makoisalta tämä sarja tuntuu, että aion hommata kaikki suomalaiset pokkarit (Sudenratsastajat minulla jo oli vuosia sitten) sekä lukea niiden jatkon tuolta Elfquestin viralliselta sivustolta!
Minusta tuota alkuperäistä värisarjaa olisi 37 albumia eikä 32. Eka kokonaisuus 5 albumia = sama kuin Jalavan. Seuraava kokonaisuus 15 albumia. Sitten Siege of the Blue Mountain, kahdeksan albumia ja King of the Broken Wheel yhdeksän. Tai viimeksimainittu taisi tulla pienempikokoisina lehtinä alunperin. Minä odotin silloin suurempaa kokoa.
Marvel julkaisi alkuperäisen 20-osaisen The Grand Questin 32-osaisena lehtiversiona, jossa oli mukana lisätaidetta. Tuo 37 albumia puolestaan tarkoittaa alkuperäistä 20-osaista The Grand Questiä, 8-osaista Siege at the Blue Mountainia ja 9-osaista Kings of the Broken Wheeliä.
