Trivian puolella oli juttua G. L. Bonellin viimeisestä tarinasta "espanjalainen solki". Luin sen juuri uudelleen. Tarina on muutenkin merkittävä, sillä se oli Letterin ensimmäinen tarina kahden vuoden tauon jälkeen. Oma, pinttynyt mielipiteeni on, että tuosta tarinasta alkoi Letterin alamäki, vaikka piirroksissa ei varsinaisesti vielä mitään vikaa olekaan. Kun nuorena miehenä avasin lehden ensimmäisen kerran, niin huomasin heti jotain tapahtuneen ja pettymykseni oli erittäin kova (onneksi enää nykyään en koe piirrosta mitenkään erityisen kammottavaksi...). Hahmot eivät olleet enää Letterille tyypillisesti eläviä. Joku on sanonut Letterin hahmoja vahanaamaisiksi ja sitä ne todella ovat tästä numerosta lähtien. Mutta mainittakoon, että vivahde-ero aikaisempiin Letterin tarinoihin on todella häviävän pieni. Mutta taannoin kun olin kunnolla virittäytynyt oikeaan Letteri-lukunautintoon, niin tämä pieni ero vaikutti merkittävältä ja selkeältä.
Myöhemmin tutkiessani asiaa olen huomannut, että jotain tosiaan on Letterille täytynyt tapahtua tämän kahden vuoden tauon aikana. Ensinnäkään Letteri ei koskaan ennen eikä jälkeen pitänyt kahden vuoden taukoja! Toiseksi hän oli jo edellisessä tarinassaan antanut Montin viimeistellä joitakin kuvia ja lisäksi hän on käyttänyt useita tarinan kuvia kahteen kertaan. Tämäkin ainutkertaista toimintaa Letteriltä. Jokin kiire hänellä on ollut. Myös sairastumista on veikkailtu, mutta kukaan ei ole tiennyt varmaksi mitään eikä letteri ole julkisesti puhunut asiasta mitään. Kaiken lisäksi asiantuntijat ovat sanoneet, että Letteri käytti 90-luvun alusta lähtien paksumpikärkistä kynää kuin ennen (siitäkö vahanaamaisuus). Jotkut kuvittajat ovat kuulemma myöhemmällä iällä siityneet paksumpaan kynään, koska sillä voi jollain tapaa peittää orastavaa käden tärinää. Näin on mitä todennäköisemmin käynyt myös Letterille.
Nyt lukiessani Espanjalaisen soljen uudestaan tajusin kuitenkin myös sen, että Letterin kahden vuoden tauko ei ole välttämättä ollut käytännössä niin pitkä. Tokihan Letteriltä on muutama kukausi vierähtänyt tuon 110 sivuisen tarinan tekemisessäkin, mutta näyttää myös siltä, että tarinan julkaisemiselle on odotettu sopivaa rakosta. Siinä Tex ja Carson aloittavat seikkailun Meksikosta. Edellinen tarina, jossa myös ovat vain Tex ja Carson, puolestaan päättyy Meksikoon, joten tähän on ilmeisesti haluttu tehdä eräänlainen jatkumo.
Espanjalaisesta soljesta vielä sen verran, että kyllä siitä huomaa selvästi, että Bonellilla jo ajatus pätki ajoittain pahastikin.