Ei sitä mihinkään tarvitakaan, se on hyödytön, kuten on myös vihreä katkoviivakin. 
Selitin jo punaisen katkoviivan merkityksen, ja vihreä katkoviiva ei ole yhtään sen tarpeettomampi. Yritäpä merkitä oikeanpuoleisen taulun vasen reuna linnunsilmäkuvaan ilman vihreää katkoviivaa.
Oikeastaan pitää varmaan vielä tähdentää, että tätä esimerkkiä monimutkaistaa se, että liikkeelle lähdettiin Napparin osittain valmiista perspektiivikuvasta. Normaalisti linnunsilmäkuva kannattaa piirtää ensin, ja lähteä kehittelemään perspektiivikuvaa siitä. Silloin vihreää ja punaista katkoviivaa ei tietenkään tarvita, koska oikeanpuoleisen taulun paikan ja suunnan voi valita vapaasti.
Siinä mielessä olet oikeassa että korkeuden pitäisi myös muuttua. Nythän käy niin, että katsojan siirtyessä hyvin lähelle kohdetta, leveys kasvaa järjettömän suureksi.
Esimerkissä kohteiden leveys ja korkeus ovat vakiot, koska ne ovat alkuperäisen kuvan määräämiä (epäsuorasti oikeanpuoleisen taulun leveyden tapauksessa). Normaalisti vasemmanpuoleisen taulun (tai siis minkä tahansa katselusuuntaa vastaan kohtisuorassa olevan kappaleen) mittasuhteiden avulla voidaan korkeudet asettaa oikeiksi leveyksien suhteen. Ja jos leveys kasvaa "järjettömän suureksi", niin silloin perustasoa pitää tuoda lähemmäksi. Kuten on jo monta kertaa todettu, perustasoa voi siirtää mielivaltaisesti, se vaikuttaa ainoastaan kuvan kokoon, ei mittasuhteisiin.
Mielestäni loogisinta on sijoittaa tuo perustaso juuri katselupisteen ja kappaleiden väliin, tässä järjestyksessähän se menee tosielämässäkin.
Jos lopullinen kuva on silloin halutun kokoinen, siitä vain.
ei tuosta mielestäni isometristä tule koska tuohan ei vaikuta lainkaan pakopisteiden paikkaan, jotka loppujen lopuksi määräävät perspektiivin.
Kuvasta tulee x-suunnassa isometrinen. Tämä on helppo demonstroida kuvalla, mutta en ehdi piirtämään sitä nyt. Haluaako joku muu yrittää?
Tietääkö kukaan mikä pitäisi pakopisteiden ja katsojan muodostaman kulman oltava, jotta se vastaisi ihmissilmää.
Pakopisteiden ja katseen välistä kulmaa ei valita tuolla tavalla. Katsopa sitä linnunsilmäkuvaa. Pakopiste on merkitty perustasolle siihen kohtaan, jonka suuntaan vino taulu (ja kaikki sen suhteen yhdensuuntaiset tasot) näyttää "pakenevan". Jos kuvassa olisi perustasoa vastaan kohtisuorassa olevia tasoja (vanha kunnon "katunäkymä"), niiden pakopiste merkittäisiin perustasolle täsmälleen katseen kohdalle.
Joku puhui aiemmin 60 asteen katselukulmasta, mutta ihmisen näkökenttä taas on sivuttaissuunnassa lähes 180 astetta.
Itse asiassa jotain 100 asteen luokkaa, jos ei liikuta silmiään. Mutta tuo 60 asteen rajoitus johtuu siitä, että perspektiivikuvat ovat normaalisti tasoprojektioita, jotka vääristävät kuvaa reunoilta. Rajoittamalla katselukulmaa saadaan kuva näyttämään suhteellisen vääristymättömältä.