Jonah Hex

[Asko AA]

Ei Jonah Hexiä ole Kubertin nimellä kaupusteltu.
"Hurjan lännen" maineella toki ratsastettiin.

Kaikki kirjoittajat ja piirtäjät on lueteltu ilman kaupallista juonittelua tai harhaanjohtamisen aikeita.

Pahus, jos joku on tästä takakansitekstistä mennyt höynähtämään. On niin helppo tarkistaa, miksi se nimi on siellä hännänhuippuna. Tietynlaiset odotukset voivat olla arvaamattoman vahvat.

Wadellekin oikein erikseen mainitsin asiasta etukäteen. Ja toisen kerran arvostelukappaleeseen liittyvän kyselyn yhteydessä. Onneksi ainakin hänelle opus oli "hintansa väärti."

[Wade]

Wadellekin oikein erikseen mainitsin asiasta etukäteen. Ja toisen kerran arvostelukappaleeseen liittyvän kyselyn yhteydessä. Onneksi ainakin hänelle opus oli "hintansa väärti."

Jos ei hintansa väärti, niin ainakin arvostelemisen! Ja hintansa vääri olisi ollut, jos olisin sen kympin maksanut

Mieletön kokemus, loistava painos! Sitähän kehuskelin arvostelusta.

 Mutta kun jostain on aina pakko ruikuttaa, eikä aihetta oikein keksinyt, piti esittää harmitteluni Kubertin puuttumisesta, eikä vain siksi, että siltä oli vain yksi kuva (vaikka nimi mainittiin), vaan myös siksi, että olisi ollut mahtava lukea tuon mestarin Hexiä.

Ja olihan nimi viimeisenä listassa, joka nimenomaan sitä tarkoitti. Hyvä oli sekin kuva, eniten jäi siis harmittamaan, ettei tarinaa nähty miehen piirtämänä. Ei siksi, että takana mainittiin, vaan siksi, että Kubertin piirtämä Hex näytti niin komealta!

[Janne]

Pitää vetää vähän omaakin puolittaista moitetta pois. Kummallista olisi ollut, jos Kubertin nimeä ei olisi mainittu, sillä onhan teoksessa tosiaankin yksi Kubertin tekemä kansi. Se nyt vaan sattui osumaan silmään, koska mies on niin tunnettu, ja koska etukäteenkin jo tiesin, että hän ei ole piirtänyt varsinaisesti itse kyseistä sarjakuvaa.

[VilleM]

Well, eipä haitannut minua oikeastaan yhtään se, että Kubertilta oli mukana vain yksi ainokainen kansikuva. Mielestäni De Zuniga oli täyttä terästä, ehdottomasti paras kirjan kuvittajista. Suoranaista tyylittelyä olivat usein hänen piirroksensa ja kuvakulmansa, vauhti ja tunnelma olivat niissä kohdallaan. Hienoa luettavaa.

[Lurker]

Sen sijaan hahmojen kasvoissa ei ollut tyylittelyä vaan ne oli piirretty lähes valokuvamaisen tarkasti - sangen harvinaista jenkkisarjakuvassa. Jokaisen henkilön tunnistaisi, jos tämä kävelisi kadulla vastaan. Toivottavasti ei kuitenkaan...

[seppo-setä]

Samaa mieltä olen kasvojen piirtämisestä. Naamoista olin tunnistavinani tuttuja länkkärikasvoja, esim Lee van Cleef tarinassa välienselvittely Hard timesissa ja Lee Marvin ihan kirjan ensimmäisessä tarinassa. Sivun 58 Mr Fenrick muuten näyttää ihan Romeron piirtämältä. Onko tämä deZuniga se sama joka on piirtänyt Conania?

Hieno opus. Hatunnosto Egmontille! Koska tulee lisää vastaavaa?

[Ossi Hiekkala]

Onko tämä deZuniga se sama joka on piirtänyt Conania?

Sama mies. Piirtämisen ohella myös enimmäkseen tussannut Busceman lyijäyksiä. Kohtuullisen hyvä tussaaja mutta ei niinkään taitava käyttämään rastereita. Alfredo Alcalan voittanutta ei kuitenkaan ole.

[Pekka Pakkala]

Löytyihän se Hex Asematunnelin R-kioskista! DeZuniga teki 70-luvulla myös Tarzanin poika -seikkailuja, joissa Korak haahuilee lautalla ympäri maailman meriä ja etsii Miriamia, vai sanoiko joku jo sen? Joka tapauksessa hieno piirtäjä ja upea paketti muutenkin. Kansi on niin hieno että sen voisi laittaa seuraavaan luotaimeen joka lähetetään galaksin ulkopuolelle. Näkisivät Andromeda II:ssa millaista elämä täällä on.

[seppo-setä]

DeZuniga teki 70-luvulla myös Tarzanin poika -seikkailuja, joissa Korak haahuilee lautalla ympäri maailman meriä ja etsii Miriamia

Nämä olivat hienoja. Pitäisiköhän kaivautua sedimentteihin ja tarkistaa vieläkö niitä on tallessa vai ovatko kadonneet ajan saatossa.

[Asko AA]

DeZuniga teki 70-luvulla myös Tarzanin poika -seikkailuja, joissa Korak haahuilee lautalla ympäri maailman meriä ja etsii Miriamia...

Näihinkö Joe Kubert teki myös kansia?
Yksi Korak-kansi laitettiin näyteille Kubertin Texiin Petrified Hiltusen perustellusta vaatimuksesta.

[seppo-setä]

Tuo kyklooppijuttu( #52 )on tuttu. Sama kansikuva oli suomalaisessakin versiossa. Muistaakseni nämä ilmestyivät jonkinlaisena paksumpana erikoisnumerona suomeksi. Noita Carson of Venus-sarjakuvia ei liene suomennettu. Venus-kirjat tuli joskus hankittua Tampereelta ja vielä kohtuuhintaan. Eivät kyllä mielestäni yltäneet Mars-kirjojen tasolle. Lievästi menee syrjään topicista, sori

[Janne]

Minua kyllä viehättää eniten George Moliternin kuvittama Hex. Harmi, että häneltä oli opuksessa vain muutama tarina.

[Curtvile]

No,se olikin jotakuinkin ainoa kritiikki mitä Hex-järkäleestä oli antaa.
Toinen on se että on niitä harvoja opuksia joissa Garcia-Lopezin jälki jää muiden varjoon, minusta melkoinen saavutus.

Hinta-laatu suhde on kieltämättä täysin käsittämätön. Voin liittyä monen muun kantaan: millä ihmeellä Egmont aikoo ylläpitää linjansa? Rimaa on nostettu sen verran reippaasti.

[Janne]

Jos näitä Hex-opuksia tulee vielä lisää, niin varmasti hinta on paljon korkeampi. Ja ainakin minä olen valmis maksamaan vähintään tuplahinnan (vaikka en tästäkään mitään maksanut, mutta silti...).

[Asko AA]

Kukaan ei vielä ole nillittänyt julkaisun rasteroitumisesta. Kyseessähän on hyvänen aika täysin mustavalkoinen teos ja on siis varsin omituista, että viiva muodostuukin rastereista (tämä näkyy erittäin hyvin arvostelussa olevassa näytekuvassakin).

Tähän piti vielä palata, kunhan painomusteen tomu hiukan laskeutui. Olenko minä tosiaan niin toivoton puusilmä, etten erota tuota rasteroitumista, vaikka kuinka killittelen.

Kyllähän se noissa Janne V:n skannaamissa kvaak-arvion kuvissa näkyy selvästikin, mutta vastaavat kuvat itse julkaisussa eivät paljasta moista "reikäisyyttä". Siis niissä kappaleissa, joita olen sekopäisenä selaillut.

Onko siis opuksia, joissa painovärin epätasaisuus tai muu vajavaisuus tuo esiin tämän "omituisen oudon" käytännön eli "ihmeellisen ratkaisun"? Selitystähän minulla ei asialle ole, kun moinen painotekniikka ei kuitenkaan ole toimittamisen ja koostamisen aikana tietoisesti masinoitu juttu.

Kumpiko ilmiössä harmittaa enemmän: se että rasterointi pistää räikeästi silmään, vai enemmänkin se tietoisuus, että tällaiseen selittämättömään ratkaisuun näyttäisi turvaudutun syystä tahi toisesta?

Maindi bogglaa...

Mitä opusten hintaan tulee, saa nähdä tuleeko Hex-materiaalia enää yhtä kätevästi saataville. Hiukan huolestuttavia nuo halpatuotantoa mutkistavat maininnat DC:n järkälepolitiikan jatkumisesta.

Pikalisäys:
Luupilla rasterointi juu näkyy. Sivujen tiffit ovat tiettävästi olleet grayscalea eivätkä mustavalkoiseksi kovennettua bitmappia. Ei voi kuin siteerata kevyen anteeksipyytävästi Tinneri-yhtyeen punk-klassikkoa:

Maailma on mustavalkoinen
Sun on oltava puolesta tai vastaan
Sun täytyy sanoo, sä oot joko tai
Onks se sit muka jotain hauskaa vai?