Kirjoittaja Aihe: Aku Ankan taskukirja  (Luettu 518677 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Koninkaulus

  • Jäsen
  • Viestejä: 306
  • "Atte kumiorava, varo imuketta!"
Vs: Aku Ankan taskukirja
« Vastaus #675 : 28.01.2011 klo 12:55:02 »
Vähän taas sääli, että tuosta Taskarin sankareiden ykkösosasta keskusteltaessa parikin kirjoittajaa on luetellut tekijöistä vain piirtäjät. Siis kyse ei ole siitä, että en tietäisi käsikirjoittajia, mutta ihan periaatteesta minua aina harmittaa tämä piirtäjien merkityksen ylikorostaminen. Kaikki lähtee kuitenkin aina käsikirjoituksesta. Surkeita tarinoita löytyy myös Scarpan, Carpin ja kumppaneiden tuotannosta, muiden kirjoittamia siis. Kahden "taidemuodon", tarinankerronnan ja kuvataiteen, yhdistelmähän on juuri se, mikä tekee sarjakuvasta sarjakuvaa ja niin hienoa viihdettä. Tosin näinhän se on aina mennyt ja tulee menemään, että piirtäjät keräävät suurimman huomion. Ja onhan se tavallaan ymmärrettävää, sillä heidän työnsä on selvemmin näkyvillä ja yleensä tunnistettavampaa.

No, se siitä aiheesta. Ensiajatus Taskarin sankarit -sarjan mainoksen nähtyäni oli, että hiukan haiskahtaa väkisinväännetyltä jatkolta Taskarin parhaille. Enkä vieläkään ole täysin vakuuttunut esimerkiksi siitä, kuinka neljän teeman hiukan hämärät keskinäiset "rajat" onnistutaan pitämään selkeinä. Oikeuden puolustajat ainakin nimenä käsittää periaatteessa nämä kaikki muutkin, mielenkiintoista nähdä mitä tuo osa tarkalleen ottaen sisältää. Ja jos se on täynnä pelkkää Taikaviittaa niin haistakaa home. ;D

Tämähän ei toki tarkoita, etteivätkö nämä voisi sisältää hyvää sarjakuvaa. Ykkösosan alku ei ollut lupaava, kun heti esipuheessa turvauduttiin väsyneeseen "Mikki on nuuskija" -läppään. Ville Viitaselle voisi myös täsmentää, että Mikki ei ole ankka eikä näin ollen työnnä nokkaansa yhtään minnekään. Sarjakuvapuoli kirjassa on kuitenkin kohtalaisessa kunnossa. Sinänsähän näillä uudelleenjulkaistuilla tarinoilla ei ole suurta merkitystä, ennenjulkaisemattoman takia näitä ostan. Kyllä neljä ATP- ja kaksi PAM-tarinaa on kuitenkin vähän liikaa, vaikkei etenkään ATP-tarinoissa mitään vikaa olekaan. Samoin 2000-luvun tarinoita on suhteessa liian paljon, kun taas 80- ja 90-luvuilta ei ole löydetty yhtäkään agenttijuttua. Myös ankka- ja hiiritarinoiden suhde 8 vs. 2 on aika kehno. Martinan ja Carpin legendaarinen Mikki ja varjovaras on kuitenkin hienosti löydetty mukaan, se on uusintajulkaisunsa ansainnut. Samat sanat pätevät Scarpan Aku Ankan salaiseen tehtävään (nimetty turhaan uudelleen Erittäin salaiseksi).

Opuksen mielenkiintoisin tarina etukäteen oli tietysti Suomessa ennennäkemätön Scarpan Mikki Hiiri ja "Magnon 777", ja onhan se loistava. Erinomaisen kiehtova ja viihdyttävä klassinen Scarpa-Mikki, juuri tällaisia tarinoitahan moni kaipaa lisää suomeksi. (Minäkin, tosin kaipaan aika monenlaisia tarinoita. :D) Tarinan 70-lukulaisuus on toki selkeää, mutta olihan Scarpa tuolloinkin jäätävän hyvä Mikki-tarinoitsija. Kuten loppuun asti.
EDIT: Sen verran piti vielä sanoa, että mielestäni on typerää vielä nykyäänkin julkaista näitä kaksiosaisia tarinoita silputtuina. Siis siten, että ensimmäisen osan loppu ja toisen alku on leikattu pois, jotta saadaan "yhtenäinen" tarina. Tämänkin kohdalla on niin tehty, ja on kyllä todella ärsyttävää. Ennenjulkaisematon klassikkotarina, eikä silti voi esittää alkuperäisessä muodossaan. Mitä sitten, vaikka julkaistaisiinkin kaksi osaa peräkkäin? Sitäkin on Taskareissa nähty ja aina se tämän yhteensulauttamisen voittaa.

Kioskilla näkyi olevan jo uusi Kalle Ankas Pocket, joka oletettavasti vastaa meidän helmikuista Taskariamme. Mitä nyt nopeasti ehdin selailla, niin Castya löytyy ainakin, Gervasion piirtämä tarina. Taisipa kirjassa olla myös esinäytös.

Sen sijaan yhtä suurinta piirtäjäsuosikkiani ei tunnuta saavan Taskareihin (tai edes Roope-setään) sitten millään. Francesco Guerrinin edellisestä Suomessa julkaistusta tarinasta on aikaa pian pari vuotta. Miehen tuotannossa on kuitenkin läjäpäin meillä näkemättömiä tarinoita jäljellä, uusiakin. Taskareiden tarinavalinnoista vastaavat ovat pihalla, samoin Roope-sedän toimitus. No, jospa tänä vuonna kuitenkin jossain vaiheessa näkisimme jälleen tämän neron työtä.
« Viimeksi muokattu: 28.01.2011 klo 18:48:24 kirjoittanut Koninkaulus »
Topolino & Orazio Cavezza

Roomalainen kynttilä

  • Vieras
Vs: Aku Ankan taskukirja
« Vastaus #676 : 28.01.2011 klo 18:21:29 »
Sohvaperuna (Teema 22) oli kyllä mitä mainioin taskukirja, parhaita teemanumeroita.

Ei tuossa muuta erityisen hyvää ollut kuin Mouse M.D.

Kioskilla näkyi olevan jo uusi Kalle Ankas Pocket, joka oletettavasti vastaa meidän helmikuista Taskariamme. Mitä nyt nopeasti ehdin selailla, niin Castya löytyy ainakin, Gervasion piirtämä tarina. Taisipa kirjassa olla myös esinäytös.

Castyn sarjoja on viime aikoina julkaistu kiitettävän usein, toivottavasti sama tahti jatkuu.
Onko muuten Kuukauden klassikkoa edelleenkään tulossa? (Jos niitä enää voi edes Kuukauden klassikoiksi kutsua...) :-\
« Viimeksi muokattu: 28.01.2011 klo 18:23:48 kirjoittanut Kehupää »

Henendo

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 396
  • Kunnia myös hiirimestareille!
Vs: Aku Ankan taskukirja
« Vastaus #677 : 28.01.2011 klo 18:37:08 »
Castyn sarjoja on viime aikoina julkaistu kiitettävän usein, toivottavasti sama tahti jatkuu.
Minusta tuntuu, että julkaistutahti olisi hieman hidastunut. Tunne johtunee siitä, että aiemmin Roope-setä julkaisi paljon Castya, mutta on nyt harventanut hurjasti tarjontaa, mikä taas voi johtua siitä, että Roope-sedässä julkaistut sarjat eivät päädy Taskareihin, joita julkaistaan muissakin maissa. Castyn sarjojen julkaisutahti on edelleenkin toki kiitettävää. On hyväkin, ettei kaikkia tarinoita julkaista heti kertapaukkuna, vaan hyvää säästetään myöhemmällekin.

Koninkaulus

  • Jäsen
  • Viestejä: 306
  • "Atte kumiorava, varo imuketta!"
Vs: Aku Ankan taskukirja
« Vastaus #678 : 28.01.2011 klo 19:04:10 »
Onko muuten Kuukauden klassikkoa edelleenkään tulossa? (Jos niitä enää voi edes Kuukauden klassikoiksi kutsua...) :-\

Olin ainakin katsovinani, että ruotsalaistaskarin päätti Carlo Panaron kirjoittama ja Scarpan sekä Del Conten piirtämä tarina. Inducksista sitten katselin, että sen on ilmeisesti oltava tämä: http://coa.inducks.org/story.php?c=I+TL+1668-B. Jokainen päättäköön itse, onko tuo klassikko vai ei. Vuodelta 1987 ja Scarpa mukana (tosin näyttää siltä, että Del Conte on tehnyt vähän muutakin kuin tussannut). Kyllä minä nimeäisin tuon klassikoksi. Eri asia sitten, onko tarina mistään kotoisin. Harvoin nuo Iineksen päiväkirjatarinat mitenkään loistavia ovat.
Topolino & Orazio Cavezza

Janne

  • Tex-fanaatikko sekä muun lännen viihteen suurkuluttaja!
  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 6 890
  • Hornan kekäleet!
Vs: Aku Ankan taskukirja
« Vastaus #679 : 28.01.2011 klo 21:25:35 »
periaatteesta minua aina harmittaa tämä piirtäjien merkityksen ylikorostaminen. Kaikki lähtee kuitenkin aina käsikirjoituksesta.

Oikeassa olet. Vaatisi vähän syvällisempää perehtymistä tarinoiden rakenteisiin, jotta oppisi heti tunnistamaan eri kirjoittajien tyylit eikä tuollaiseen tutkimiseen ole aikaa. Vaikka henkilökohtaisesti luulisin osaavani tunnistaa hyvin kirjoitetun tarinan, niin aika harvoin kirjoittajan nimi jää mieleen. Kuvia tulee katsottua koko tarinan ajan ja piirtäjä jää siis erittäin hyvin mieleen. Piirtäjissä on iso liuta, joiden tarinat minun on pakko saada kokoelmiini. Kirjoittajien puolelta vain yksi: Casty. Tito Faraci ja Giorgio Pezzin ovat minulle aina hyvä suositus ja tietyllä varauksella myös Guido Martina.

"Tex-tieteen yli-morisco"

Miqz

  • Avustava Slemmy
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 833
  • Riipivä jännityspommi!
Vs: Aku Ankan taskukirja
« Vastaus #680 : 28.01.2011 klo 22:01:38 »
Tottahan Koninkaulus puhuu, ei pitäisi unohtaa käsikirjoittajia. Piirtäjät vain on aina ollut helpompi tunnistaa, kuten Jannekin mainitsee. Ja varsinkin 70-80-luvuilla, jolloin ei muita tekijöitä mainittu Waltin lisäksi. Yleensä (huom. yleensä) kuitenkin hyvä piirtäjä saa eloa vähän kehnompaankin kässäriin. Tuntuu myös siltä, että jo 70-luvulta asti paremmat käsikset oli aina näiden parempien piirtäjien kuvittamia, ja sama trendi on nykyään. Peregon pidemmät tarinat eivät olleet koskaan kaksisia; sama tuntuu vaivaavan Bancellsia ja Fecchiä nykypäivinä. Ei liene sattumaa myöskään se, että Mark & Laura Shawn tarinat vaikuttavat paremmilta Andersenin psykedeelisillä ankoilla kuin Bancellsin tai Fecchin kliinisen jäykillä ankoilla.

Mutta: hyvät käsikirjoittajat kunniaan, kauan eläköön Casty, Faraci, Martina...
"Aijaa no minä olen Rauta-Pekka!"
"Iskä, saanko minä sinun Batman-kalsarit sitten kun sinä kuolet?"

Koninkaulus

  • Jäsen
  • Viestejä: 306
  • "Atte kumiorava, varo imuketta!"
Vs: Aku Ankan taskukirja
« Vastaus #681 : 28.01.2011 klo 22:19:57 »
Sohvaperuna (Teema 22) oli kyllä mitä mainioin taskukirja, parhaita teemanumeroita.

Tässä asiassa olen kyllä nimimerkki Kehupään kanssa aika samaa mieltä. Mouse rokkasi, mutta eipä tuo nyt muilta osin ollut mitenkään erityisen hyvä teemanumero. Meikäläisen mielestä, jos joulutaskarit jätetään huomiotta (tiedätte minun olevan kategorisesti heikkona niihin), tähänastisten Teemataskareiden Top 3 on ehdottomasti järjestyksessä:

1. Valkokankaan sankarit (Teema 9). Elokuva-aiheinen teema, joka teki lähtemättömän vaikutuksen. Giorgio Cavazzanon näkemys Casablancasta on huikea (Viktor Koninkaulus! :laugh:), ja sävykkään mustavalkoisena tarina on myös visuaalisesti yksi Disney-historian upeimmista. Silvano Mezzavillan ja samaisen Cavazzanon Unelmatehdas, jossa Mikki kiertelee Hollywoodissa tavaten elokuvatähtiä ja päästen kuuluisten elokuvien tapahtumiin mukaan, on monelle perinteisemmistä juonista pitäville ehkä liian erilainen, mutta minä pidän tuollaisesta fiilistelystä. Mikki kävelee pimenevässä illassa Charlie Chaplinin kanssa pois, onhan tuo nyt hienoa.

Lisäksi kirjasta löytyy mm. Pezzinin Olipa kerran Amerikassa -tarinasarjasta yksi tuolloin ensijulkaisunsa Suomessa saanut osa, joka on myös aivan tolkuttoman hyvä. Ja toki tässä julkaistiin uudelleen Francesco Artibanin ja Tito Faracin kirjoittama ja Corrado Mastantuonon piirtämä mestariteos Paluu alkulähteille, joka on minulle henkilökohtaisesti yksi viidestä tärkeimmästä/parhaasta Disney-tarinasta kautta aikojen. Yksinkertaisesti kaunista, tuon parempaa henkilökuvausta saa hakea. Sen lisäksi tuo on aivan mielettömän viihdyttävä ja hauska tarina.

Muussakaan sisällössä ei ole kerrassaan mitään valittamista. 2000-luvun paras Taskukirja ja yksi kaikkien aikojen onnistuneimmista Suomessa julkaistuista kokoelmista hyvää sarjakuvaa.

2. Laki ja järjestys (Teema 14). Aivan loistava kokonaisuus, rautaisia tarinoita. Muutama upea vanha klassikko: Scarpan Altacrazin karkuri, Faracin ja Cavazzanon Etsivä Kaasin pitkä yö ja Mezzavillan ja Cavazzanon Poliisimestari Sisu ja kuumat paikat. Lisäksi loistavaa ennenjulkaisematonta sarjakuvaa, ylitse muiden nousee tietenkin Faracin ja Cavazzanon mahtava Rikospaikalla, joka on ehdottomia suosikkitarinoitani.

3. Banzai (Teema 11). Yhden tarinan vuoksi. Tito Faracin ja Paolo Motturan Lohikäärmeen varjo on nimittäin minulle luultavasti ykkönen kaikista Disney-tarinoista. Siinä on valtava määrä viisautta. Ja kauneutta, niin tarinan kuin piirrostenkin osalta.

Hienoja teemanumeroita on toki ilmestynyt paljon muitakin. En ottanut tässä edes harkintaan sellaisia Teemataskareita, joiden merkittävin sisältö on nähty aiemmin esim. tavallisissa Taskukirjoissa. Parina viime vuonna ehkä mielekkäitä teemoja on ollut jo vähän vaikeuksia keksiä, mutta yksittäisten tarinoiden osalta laatua on löytynyt edelleen.

Kai tämä viesti "Taskarien nykytaso" -otsikon alle sopii, ovathan kaikki Teemanumerot varsin tuoreita tapauksia.
Topolino & Orazio Cavezza

Koninkaulus

  • Jäsen
  • Viestejä: 306
  • "Atte kumiorava, varo imuketta!"
Vs: Aku Ankan taskukirja
« Vastaus #682 : 29.01.2011 klo 00:12:46 »
Oikeassa olet. Vaatisi vähän syvällisempää perehtymistä tarinoiden rakenteisiin, jotta oppisi heti tunnistamaan eri kirjoittajien tyylit eikä tuollaiseen tutkimiseen ole aikaa.

Tämä on kyllä totta, ja vaikka vähän enemmän tutkisikin, kaikilla kirjoittajilla ei ole selkeää tyyliä tai aina samanlaista tapaa kirjoittaa. Tyylin tarkoituksellinen vaihtelu on helpompaa kirjoittajalle kuin piirtäjälle. Kirjoittajien tyylit voivat myös olla keskenään hyvin samankaltaisia, loppujen lopuksi jonkin tutun tarinatyypin/-aihion, sanotaan nyt esimerkkinä vaikka Roopen aarteenetsinnät, sisällä voi olla yllättävänkin vähän liikkumavaraa. Disney-tarinoissa pätevät yleensä tietyt lainalaisuudet, joiden venyttely uudella tavalla ja persoonallisen tyylin löytäminen on varmasti vaikeampaa kuin piirtäjillä. Toisaalta en ole sitä mieltä, että täytyisikään olla helposti tunnistettava tai persoonallisen tyylin omaksunut ollakseen erinomainen käsikirjoittaja.

Helposti tunnistettavat käsikirjoittajat ovat tietysti mielenkiintoinen luku sinänsä, ja jäinkin sitä nyt pohtimaan. Rodolfo Ciminon tyylin tuntevat kaikki vähänkään italialaista ankkaa lukeneet. Outoja maailmankolkkia, omituisia kansoja, ihmisiä ja otuksia, aina vain uusia aarteita, luonnonihmeitä, eriskummallisia keksintöjä ja vekottimia...ja ne teaser-aloitusruudut. Cimino on osoittanut meille senkin, että helppo tunnistettavuus ei ole aina hyvä asia. :D Hieno kirjoittaja joka tapauksessa.
Ja kyllähän muidenkin klassisten käsikirjoittajien, vaikkapa Martinan ja Pezzinin tarinoissa on usein juuri heille tyypillisiä piirteitä, joskaan ei samassa mittakaavassa kuin Ciminolla. Tuoreemmista Casty on varsin persoonallinen kirjoittaja, kun taas Tito Faracilla on monta tunnistettavissa olevaa tyyliä...

G.B. Carpillakin oli käsikirjoittajana oma tapansa kertoa tarinoita. Bottaron ja Chendin (yhdessä ja erikseen) kirjoittamat omituiselle huumorille perustuvat tarinat ovat naurattaneet monia. Huumori on muutenkin yksi kirjoittajien parhaista tavoista tuoda persoonallisuutta tarinoihinsa. Romano Scarpan huumori on varsin tunnistettavaa, tosin niin monipuolista, että sitä on aika vaikea kuvailla. Gottfredsonin vaikutus on selkeä. Scarpan huumori ei koskaan tunnu väkisinväännetyltä tai päälleliimatulta vaan osuu oikeastaan poikkeuksetta nappiin, oli kyse sitten tärytorven harharetkistä tai yksittäisestä huvittavasta repliikistä: "Jo nyt on! Revolveri maistuu suklaalta. Vieläpä maitosuklaalta."

Tuoreemmista huumoriveikoista on mainittava Enrico Faccini, joka on tällä saralla aivan ässä. Hupaisa piirrostyyli tukee vitsejä erinomaisesti, mutta kyllä Faccinin viehätys piilee nimenomaan julmetun hauskoissa käsikirjoituksissa. Tito Faracin yksi erikoisalueista on juuri huikea huumori, samoin Corrado Mastantuonon jutut ovat ihan omanlaisiaan. Kyllähän näitä riittää.

En oikein tiedä, mikä tämän kirjoituksen perimmäinen tarkoitus on. Ei kai mikään. Sillä vaikka omaperäisiä käsikirjoittajia onkin runsaasti, ei jokaista tarinaa ole ainakaan minulla mitään tarvettakaan tunnistaa jonkun tekemäksi ilman tekijätietoja. Turha kaikkea yllätyksellisyyttä ja arvaamattomuutta on yrittää poistaa. Itse tykkään jonkin verran "oppia tuntemaan" käsikirjoittajia, ja käytännössähän se tapahtuu lukemalla ihan itsestään, kun vain kiinnittää huomiota siihen, kenen tarinaa milloinkin lukee. Toisaalta monen ihan tutunkin kirjoittajan kohdalla mielikuva päässä on vain jonkinlainen käsitys tarinoiden keskimääräisestä tasosta, ei mitään sen tarkempaa. Ja se on ihan ok sekin.

Yleensä (huom. yleensä) kuitenkin hyvä piirtäjä saa eloa vähän kehnompaankin kässäriin.

Totta, ilman muuta myös näin. Esim. Paolo Motturalla ja Francesco Guerrinilla on kyky tehdä keskinkertaisistakin tarinoista huikeita elämyksiä. Samoin toki Scarpa, Carpi, Cavazzano ja kumppanit ovat parantaneet monien tarinoiden luettavuutta omilla piirroksillaan. Vastaavasti oikein huono piirtäjä voi aiheuttaa sen, että kelpo käsikirjoitus menee ainakin osittain "hukkaan". Tosin löytyy myös tapauksia, joissa tarinan taso ei muutu piirtäjän (vaikka olisikin ns. hyvä tai huono) ansiosta käytännössä lainkaan, ja tämäkin toimii kumpaankin suuntaan.

Ei liene sattumaa myöskään se, että Mark & Laura Shawn tarinat vaikuttavat paremmilta Andersenin psykedeelisillä ankoilla kuin Bancellsin tai Fecchin kliinisen jäykillä ankoilla.

Ei ole ei, etenkin jos puhutaan hiukan vanhemmasta Andersenista. Nykyisin Fecchi on meikäläisen mielestä parempi. Mutta siis ihan periaatteena erittäin totta, itsekin monesti mietin jotakin tarinaa lukiessa, miten suhtautuisin siihen paremmin/huonommin piirrettynä. Silti olen sitä mieltä, että huonosta ei tulisi erinomaista tai päinvastoin.

Mutta: hyvät käsikirjoittajat kunniaan, kauan eläköön Casty, Faraci, Martina...

Ehkä ennemminkin kauan eläköön (vai pitäisikö sanoa eläkööt) Casty, Faraci ja Martinan muisto. Levätköön Guido rauhassa. :)
« Viimeksi muokattu: 29.01.2011 klo 00:32:16 kirjoittanut Koninkaulus »
Topolino & Orazio Cavezza

Janne

  • Tex-fanaatikko sekä muun lännen viihteen suurkuluttaja!
  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 6 890
  • Hornan kekäleet!
Vs: Aku Ankan taskukirja
« Vastaus #683 : 29.01.2011 klo 00:51:51 »
Siinähän sitä näytettä aiheeseen perehtyneisyydestä taas tuli. Itse taaperran tällä saralla kaukana takana, mutta pyrkimys parempaan on.  Tuostakin viestistä saa napattua parista langanpäästä kiinni, notta kiitos.
"Tex-tieteen yli-morisco"

Miqz

  • Avustava Slemmy
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 833
  • Riipivä jännityspommi!
Vs: Aku Ankan taskukirja
« Vastaus #684 : 29.01.2011 klo 10:44:39 »
Ehkä ennemminkin kauan eläköön (vai pitäisikö sanoa eläkööt) Casty, Faraci ja Martinan muisto. Levätköön Guido rauhassa. :)

My bad, kiitos Koninkaulus.
"Aijaa no minä olen Rauta-Pekka!"
"Iskä, saanko minä sinun Batman-kalsarit sitten kun sinä kuolet?"

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 162
Vs: Aku Ankan taskukirja
« Vastaus #685 : 29.01.2011 klo 10:52:10 »
Castyn erottaa muista käsikirjoittajista se, että hänellä on aina jokin selkeä idea, jonka ympärille tarina rakennetaan.

Mestarikertoja Casty pyrkii selkeästi välttämään loppuun asti toistettujen juonikuvioiden kertaamista pienellä variaatiolla. Se vaatii melkoista viitseliäisyyttä ja luovuutta.

Niin monen kertojan kohdalla saa vain todeta, että tässäkö tämä nyt oli... eihän tässä ollut mitään.

Jos Castysta innostutaan keskustelemaan enemmänkin, niin omaan ketjuun.

akuankka1313

  • Huomenta.
  • Jäsen
  • Viestejä: 75
  • Pöytä osaa puhua
Vs: Aku Ankan taskukirja
« Vastaus #686 : 29.01.2011 klo 11:13:00 »
Koninkaulus osasi lukea ajatukseni. Minuakin ottaa päähän suunnattomasti se, että kaikenlaisissa ankkajulkaisuissa mm. tarinan esittelyssä vain piirtävät otetaan huomioon, ikään kuin he olisivat kokonaan tarinan takana. Kuten esim. "Scarpa-klassikko Ruotsalaiset tulitikut!", vaikkako. sarja on Martinan tekosia. Miksi toimitus ja ankkakansa kietoutuu piirtäjien ympärille, miksi käsikirjoittajien työtä ei arvosteta?

Piirtäjien ohella olen oppinut vähitellen tunnistamaan myös käsikirjoittajien tarinointijälkeä. Fabio Michelinin tarinat kulkevat yleensä tavallista poikkeavasti ja epäaidosti, sekä niiden tapahtumia liioitellaan. Shawien tarinat tunnistaa hahmojen äkkipikaisuudesta ja... no, omaperäisyydestä. Tietysti on vielä kymmeniä muita, jotka jotenkuten tunnistan, mutten osaa selittää. :D Ai niin, Rodolfo Ciminon tarinoissa kuljetaan mekaanisilla kulkuvälineillä etsimässä tiesmitä aarretta, ja hahmoilla lienee epilepsia, kun niin usein pyörtyilevät. :P

90-luvun käsikirjoittajat ovat mielestäni parhaimmistoa. Caterina Mognaton, Rune Meiklen ja Antonella Pandinin käsikirjoittamien tarinoiden lukeminen oli silkkaa mannaa sielulle. Myös huumorikäsikirjoittajat Enrico Faccini, Tito Faraci ja Corrado Mastantuono vetoavat minuun. Vanhemmalta ajalta Guido Martina on kiistaton mestari. Varsinkin 50-luvun tuotokset ovat hulluuden huipentuma. Nykyäänkin hyviä käsikirjoituksia omaavia tarinoita tulee, mutta entistä harvemmin. Tasolle pitäisi tehdä jotain, en vain tiedä mitä.
« Viimeksi muokattu: 29.01.2011 klo 11:18:22 kirjoittanut akuankka1313 »
Huomenta.

Janne

  • Tex-fanaatikko sekä muun lännen viihteen suurkuluttaja!
  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 6 890
  • Hornan kekäleet!
Vs: Aku Ankan taskukirja
« Vastaus #687 : 29.01.2011 klo 11:27:38 »
Miksi toimitus ja ankkakansa kietoutuu piirtäjien ympärille, miksi käsikirjoittajien työtä ei arvosteta?

Juuri tuohonhan yritettiin äsken vastailla. Mutta oikeassa olet. Olen jo kauan odottanut, että esim. Ankatekijöissä joku osa omistettaisiin käsikirjoittajalle. Tuskin siihen mennään, ellei Ankka-toimitus itse ala aktiivisemmin tarjoamaan tietoa kirjoittajista.
"Tex-tieteen yli-morisco"

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 642
Vs: Aku Ankan taskukirja
« Vastaus #688 : 29.01.2011 klo 14:30:00 »
Cimino on kyllä vahva argumentti siihen suuntaan että tunnistettavuus ei ole kirjoittajalle välttämättä hyvä asia...siinä vaiheessa kun näkee sen teaser-kuvan ja tietää että "jahas, Cimino" niin jotain on vialla (on herralla aika ajoin hyviäkin juttuja mutta suurin osa on se sama tarina uudestaan ja uudestaan).
Ja niin kai se menee että se tyylin ja maneerin raja tulee kirjoittajilla nopeammin vastaan.

Onhan noissa jotain yhtenäisyyttä toki, ideoita, kerrontatekniikoita, suosikkihahmoja jne.
Castysta tulee mieleen Rosa, molemmat painottuvat seikkailullisiin tarinoihin joissa on se jokin iso idea jonka ympärille tarina rakennetaan (ja se idea käytetään yleensä varsin tehokkaasti), mutta Castylta en muista yhtään suoranaista huumorisarjaa lukeneeni ja Rosakaan ei niissä oikein ole parhaimmillaan (ja vastaavasti ajatus Faccinin seikkailusarjasta tuntuu aika vieraalta, samoin kuin William van Hornin).
Faracin oletan olevan elokuvafriikki, sen verran niitä kerrontaratkaisuja lainataan leffoista (ei tehnyt esim. sitä Casablanca-parodiaa, mutta jos joku Disney-kirjoittaja tekisi oikean Casablancan vastineen niin se olisi Faraci).
Egmontin puolelta toki ne Rune Meiklen kauhufantasia-väritteiset tarinat ovat jääneet hyvin mieleen, erityisesti ne päheät aloitusruudut.

Varmaan jos asiaan paneutuisi kunnolla niin voisi alkaa huomata ominaispiirteitä myös kaikissa näissä Panaroissa, Concinoissa, Russoissa yms. joiden nimet on ahkerasta toistosta jääneet mieleen mutta joista en kuitenkaan oikein osaa sanoa millaisia tarinoita tekevät, mitä teemoja suosivat, missä ovat hyviä ja missä heikompia...

Dennis

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 752
Vs: Aku Ankan taskukirja
« Vastaus #689 : 29.01.2011 klo 19:22:04 »
Mahtavia lukuja, varsinkin tuo huima Triplan myyntiuku on hieno asia, se takaa jatkuvuuden triploille.

Sitten siihen Castyyn, Sanomat voisi jo kyllä julkaista kirjan tai taskarin jossa olisi vain hänen tarinoitaan.
Je suis alle kuuden euron pizza!