Tosiaankin, viime taskari (Läpimurto) oli yllättävän hyvä taskukirja. Jo heti ensimmäinen tarina, Pennius Poloniuksesta ja Barbaareista oli hyvä ja tykästyin varsinkin Scalan piirtämään Arvoitukselliseen perintöön, ja Scalan piirrosjälki, josta en yleensä pidä sopi tähän tarinaan. Lisäksi todella loistava (verrattunu nyky-Taikaviitta tarinoihin) Yön tähti, joka on Taikaviittaa parhaimmillaan.
Karhula joissain kohdin tässä aiheessa sanoi, että Miguelin tyyli on huono. Itse pidän hänen tyylistä paljonkin, esimerkiksi Munaajan Paluussa julkaistu "Kauhujen kartano" oli piirroksiltaan juuri sellainen karmaiseva. Meiklen tarinoita voitaisiin julkaista taskareissa nykyään useamminkin, yleensä ne ovat hyviä.
Tietenkin Migueliakin parempia piirtäjiä löytyy, Cavazzano nyt aivan ehdoton ja sitten muutama uudenpikin italialaisen piirtäjän jälki on hyvää. Andrea Freccero (sukunimi oikein?) on yksi heistä, hyvin piirretty tuo Barbaarien hyökkäys -tarina. Taikaviitta -saagan piirtäjät olivat kaikki hyviä, mutta Stefano Intini on myöskin noussut hyvin piirtäjä "listassa."
Mutta - piirtäjä malli on oikein hyvää, mutta hyviä käsikirjoittajia ei tunnu löytyvän. Uusimmissa taskareissa yleensä ensimmäinen ja viimeinen tarina ovat edes jotenkin hyviä ja sitten se kuukauden klassikko Scarpa. Miksei muuten Äkkilähdössä (340) ollut klassikkoa?