Comic Atlas Finnland

[Divine]

Eiköhän niitä löydy lastentarhoista ja peruskouluista. Sinne vaan tiirailemaan, jos kerran haluat moisia katsella.

Olen sattuneesta syystä nähnyt viime vuosina jonkin verran lastentarhalaisten ja alaluokkalaisten piirroksia. Niillä ei ole oikein mitään tekemistä noiden näkemieni antologianäytteiden kanssa.

[Lurker]

Muistutettakoon tuohtuneille kvaakilaisille myös siitä, että Suomi on Frankfurtin kirjamessujen kunniavieras tänä vuonna.
http://book-fair.com/en/guestofhonour/

Ovat muuten tärkeimmät kirja-alan messut ja Euroopan suurin kulttuuritapahtuma, joten ihan mukavahan se on, jos tänä vuonna saksaksi on tarjolla kokoelma suomalaista sarjakuvaakin, muun kirjallisuuden ohella.

[Petteri Oja]

Lisää ketjuun sopivaa pohdintaa:

http://www.karileppanencomics.fi/finnish%20comicscriticpage%206.jpg.htm

[Ville Manninen]

Lisää ketjuun sopivaa pohdintaa:

http://www.karileppanencomics.fi/finnish%20comicscriticpage%206.jpg.htm

NO NYT!

[Jari Lehtinen]

Härnän härnä, mutta eikö kenellekään pistä silmään, mistä kehutaan silloin harvoin kun kehutaan.

”Hanneriinan tarina on todella vahva ja koskettava."

On. Entä sarjakuva?

"Mari Ahokoivun näyttelyssä leijuvat paperihahmot jäivät mieleen!”

Näyttely tuntui olleen antoisa. Entä sarjakuvat?

"Von Törne ei ollut myöskään unohtanut Black Peiderin esitystä.

Esitys oli varmasti voimallinen. Ja sarjakuvat?

[Curtvile]

Onneksi tämä tuli sopivasti Koipeliinin ja Puupäähatun väliin, SarjakuvaFinlandiasta kun saadaan melko satavarmasti kuitenkin sota aikaan.
Oli sitten liian kaupallinen ja mauton tai liian taiteellinen.

Ainahan suomalainen kulttuuri on väärin viety. Sitten harmittaa, kun Saksassa kolisee Eläkeläiset ja M. A. Numminen, kun ite diggailisi Popedaa ja Eppu Normaalia.

niin on, toisaalta se että niissä piireissä mille itse mitään painoa laitan suomalainen musiikki on maailmalla tunnettua ei vain Saksassa: Children of Bodom, Apocalyptica, Turisas, Amorphis, Impaled Nazarene, Finntroll.

Makuasioista kun ihmiset riitelevät kuitenkin. Minulle on turha selittää että oikeasti ollaan kaiki veljiä ja sisaria yli rajojen sarjisporukoissa.

J P Ahonen löi läpi 2008 Flighteissa että sinällään.

Kumpikaan näkemys ei ole se absoluuttinen totuus, ei se omaehtoinen "taiteellisuus" tai harkitun "kaupallisen" hiottu.

Menen laittamaan popcornit tulelle, jatkakaa.

[Kummisetä1]

Laadukas antologia näyttäis olevan. Rikas visuaalisesti ja tarinatkin menee teiniseikkailuja syvemmälle. Löytää varmasti asiantuntevan, vaativan yleisönsä Saksanmaalla.

[tertsi]

Härnän härnä, mutta eikö kenellekään pistä silmään, mistä kehutaan silloin harvoin kun kehutaan.
On. Entä sarjakuva?
Näyttely tuntui olleen antoisa. Entä sarjakuvat?
Esitys oli varmasti voimallinen. Ja sarjakuvat?

Asiaa.

[tertsi]

Aikaisemmin esittämääni listaan kelpuuttaisin vielä Mikko Jeskasen ja Pikku Närhen tekijät.

[Lurker]

Lisää ketjuun sopivaa pohdintaa:

http://www.karileppanencomics.fi/finnish%20comicscriticpage%206.jpg.htm

Sana on Leppäsellä hallussaan, täytyy myöntää:

-- lauma kotimaamme kaikkein tumpeloimpia "sarjakuvantekijöitä".
-- suomalaisen sarjakuvan surkeata tilaa ulkomailla rehvakkaasti esittelevä teos, --
-- lapsellisia-kuvia-käsittävien-ruutukokonaisuuksien avuttomia tekijöitä --
-- eivät heikkolahjaisemmat viitsi tehdä huolellisempaa jälkeä vaan haluavat päästä helpolla --
Varsinkin porukan naispuoliset tekijät osaavat upeasti matkia toisiaan tyylillä, --
-- en kyllä enää kehtaa sanoa olevani  suomalainen sarjakuvantekijä.

On vaikea sanoa, onko mukana ironista leikkiä vai onko tämä terapiakirjoittamista. Puupäähattukin ponnahtaa taas kerran pinnalle uppeluksista.

Ymmärrän hyvin, että makunsa jokaisella, mutta Atlaksessa mukana olevilla on kyllä kaikilla oma, tunnistettava tyylinsä, kuten hyvillä taiteilijoilla on tapana.

[tertsi]

Ymmärrän hyvin, että makunsa jokaisella, mutta Atlaksessa mukana olevilla on kyllä kaikilla oma, tunnistettava tyylinsä, kuten hyvillä taiteilijoilla on tapana.

Ihan uusi hyvän taiteen määritelmä. Ainakin mulle.

[Lurker]

Ihan uusi hyvän taiteen määritelmä. Ainakin mulle.

Poikkeuksiakin toki on. Esimerkiksi Japanissa (vai oliko se Kiinassa?) taiteilija on sitä parempi, mitä taitavammin hän osaa matkia menneiden mestareiden tyyliä.

[Curtvile]

Taiteen tehtävä ei ole ollakaan miellyttävää tai miellyttää.
Se voi tehdä sen mutta pakollista se ei ole.
Moni tosin on valmis tuomitsemaan "kaupallisemman" ja "viihteellisemmän" "sisällöllisesti tyhjäksi bulkkitavaraksi" ihan yhtä lailla.
kaiken ei tarvitsekaan upota kaikille.

Teet niin tai näin, aina tulee turpaan. Älyn Tonavia kun on joka suunnassa ja leirissä.

[äyni]

Onko sarjakuva parhaimmillaan sitten vain esteettisesti kivaa kuvaa selkeällä eeppisellä tarinalla? Minusta mikään ei voisi olla tylsempää ja yhdentekevämpää.

Länsimainen taidekäsitys on irrottautunut tuosta rajauksesta jo vuosisata sitten. Josko "kansan syviä rivejä" tämä muutos ei ole vielä oikein kunnolla tavoittanut, vaan moderni taide on tyypillisesti "paskaa" ja kadunmieheltä lähinnä negatiivista kritiikkiä osakseen saava.
Siltä tämäkin keskustelu nyt vähän vaikuttaa.

Tietenkin on kehno juttu, jos pientä piiriä "paapotaan" ja jos samat maneerit toistuvat joka taiteilijalla (mitä epäilen, varmaan joitain "muoti-ilmiöitä toki on). Mutta jonkin teknisen piirustustaidon puutteen (tahi sen taidon käyttämättä jättämisen) esille nosto kun puhutaan sarjakuvataiteesta on minusta typerää.

Sanottakoot vielä, että minulla ei ole mielipidettä varsinaisesti noista sarjakuvasta tai tuosta kirjasta, kun en ole niihin tutustunut.

[Reima Mäkinen]

Ainakin toistaiseksi Finnish Comics Annual -ketjussa suurin piirtein samasta aiheesta ollaan oltu tolkullisempia.

Lainaan siis sieltä:

Meidän lähtökohtana oli tehdä hyvä ja erottuva antologia sekä muotoilla ja konseptoida kirjasarja.

Toiminee ainakin jollain tasolla taidesarjakuvasta kiinnostuneiden kohderyhmässä. Minut tuo muoto vieroittaa kyllä yhtä tehokkaasti tai vielä tehokkaammin kuin tabloidi. Olen enemmän B5-lehtien ja pokkareiden ystävä. Kansainvälisistä messuista ja muista sellaisista kinkereistä taas tulee mieleen että itse olen joutunut hyvin tarkkaan punnitsemaan mitä raahaan kotiin asti ja mitä jätän hotellin roskikseen. Toivottavasti FCA ja tämä Atlas pärjää myös semmoisessa arvonnassa, vaikka sillä on siihen vähän huonot lähtökohdat.

Tälläisten 2-kiloisten "käyntikorttien" tulos mitataan yksinkertaisesti sillä, miten paljon se poikii oikeasti asioita - osallisuuksia julkaisuissa, näyttelyissä, festivaaleilla ja ihan oikeita tekijöiden omia kirjoja.

Varmaan kohta aletaan kuulla tästäkin puolesta jotain raporttia, kun nyt taitaa olla neljäs vuosi menossa.

Leppäsen ja Orjan Mayn sekä muutaman muun kritiikkiä on ikävä lukea. Ymmärrän miksi he eivät pidä näkemästään, mutta eivätkö he itse ymmärrä että esitetyn kaltaisilla perusteluilla ei ole mitään virkaa? Jos ei ole kompetenssia arvioida sarjakuvaa muulla kuin sillä perusteella miten näköisiä jonkun sarjakuvan kuvat ovat, näkökulma sarjakuvan kenttään on turhan kapea.

Näistä taidesarjakuvista kun löytyy vikoja ihan samalla tavalla kuin realistisesti piirretyistäkin. Niistä löytyy myös ansioita, niin paljon että ne on näihin kokoelmiin valittu. Ei tämä ole sen ihmeellisempi juttu. Nyt kun sarjakuvien taso on noussut, pitäisi myös kritiikin tasoon, ihan yleisesti, saada jokin parannus, IMHO.