Sarjakuvamarkkinoiden koko

[Curtvile]

 

Digisarjat ovat halpoja, kun niiden lukuoikeuden tilaa, mutta niitä ei omista. Niitä ahmiessa ei välttämättä opi arvostamaan niitä eikä paneutumaan niihin kunnolla, koska klikkauksen takana on yhä vain loputtomasti uutta tavaraa. Digitaalisuus totuttaa ihmiset ilmaiseen kuluttamiseen.

Toistan yhä : digisarjakuva pyörii alustatalouden ehdoilla.
Idea ei ole ilmainen kuluttaminen vaan digitaalinen versio feodaalisesta maaorjuudesta.

Se on pääsyy sen ajamiseen ja sama syy kuin miksi peliteollisuuden puolella yrittävät lopettaa fyysiset levyt.
Kun jotain ei omista se pitää" ostaa" joka kuukausi, joka viikko, joka päivä. Omistamatta sitä.

Tämähän kasvattaa myyntiä kun tismalleen sama myydään samalle toistuvasti, mutta sen hintaa voi koska tahansa nostaa tai ottaa kokonaan pois.

Tuoton kannalta varmasti parasta mutta en pysty hyväksymään etiikkaa ajattelun takana.

[kilpikonna]

Hyviä kommentteja, MUTTA aikalailla täydellisessä ristiriidassa tutkimuksien kanssa.

2025
Tuoreen Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan 95 %, 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista lukee sanomalehtiä. Tämä tarkoittaa 4,1 miljoonaa ihmistä. Vain painettuna sanomalehtiä lukee enää 6 % suomalaisista.

"Sanomalehtien lukemisen painopiste on jo selkeästi siirtynyt digitaalisesti tarjolla olevaan sisältöön, myös iältään varttuneempien keskuudessa. Paperilehden lukeminen on vähentynyt varsin luonnollisesti paperin ja digin rinnakkaislukemisen kautta, kun jatkumo on löytynyt digitaalisesta lehdestä. Tavat uusiutuvat ja rikastuvat, ja samaan aikaan ikivanha lausuma suomalaisista sanomalehtien lukijakansana pitää edelleen täysin kutinsa”, iloitsee Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.

lähde: uutismediat.fi

[kilpikonna]

Saisiko tästä kokonaisuudesta jopa videon: Sarjismiehet Podcast ... eli ylipäätään kiinnostaisi miten ihmiset lukevat nykyään. DIGI ei ole uhka vaan toinen tapa lukea myös sarjiksia. Siitäkin voisi puhua miten Suomi muuttuu kun maahanmuuton myötä maassa on yhä enemmän englantia ja muita kieliä puhuvia.

Jotenkin näen sarjakuvan ja jopa kirjan tulevaisuuden erittäin valoisena. Jos kirjoja kuunnellaan, niin eikö sarjiksiakin voisi samaan aikaan katsoa ja kuunnella. Joku kertoo ja sivut kääntyvät automaattisesti. FYYSINEN kirja, sarjis, ei katoa mihinkään. Ne ovat vain tosi harrastajille.

[Curtvile]

Hyviä kommentteja, MUTTA aikalailla täydellisessä ristiriidassa tutkimuksien kanssa.

2025
Tuoreen Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan 95 %, 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista lukee sanomalehtiä. Tämä tarkoittaa 4,1 miljoonaa ihmistä. Vain painettuna sanomalehtiä lukee enää 6 % suomalaisista.

"Sanomalehtien lukemisen painopiste on jo selkeästi siirtynyt digitaalisesti tarjolla olevaan sisältöön, myös iältään varttuneempien keskuudessa. Paperilehden lukeminen on vähentynyt varsin luonnollisesti paperin ja digin rinnakkaislukemisen kautta, kun jatkumo on löytynyt digitaalisesta lehdestä.

Toki mutta tuo on sanomalehti. Ei sarjakuva.
Ja jättää huomiotta tekijänä Postin palvelujen purkamisen johtaneen monessa paikassa ettei lehteä saa edes seuraavaksi päiväksi julkaisusta.

Kyllä, yksi sanomalehtien ominaisuuksista on sarjakuva ja olennainen osa sarjakuvan historiaa.
Alunperin sarjakuvat olivat hyviä markkinointi täkyjä joiden suosion takia koottiin sarjakuvaliitteitä... kunnes hoksattiin ettei tarvita sitä sanomalehteä sarjakuvan ympärillä, voidaan julkaista ihan vaan sarjakuvat. Jopa sellaisia joita se sanomalehti ei hyväksy.

Suomalaisista täällä menestyneimmistä sarjakuvista lähes kaikki aloittivat sanomalehden strippisarjakuvana.
Joskin paperipulaan vedoten ( jota kukaan fiksu silloinkaan uskonut) mm Helsingin Sanomat puolitti sarjakuvasivut.
Eli sinänsä vaikuttaa niin meillä kuin globaalisti sarjakuvamarkkinoiden kokoon. Ei varsinaisesti positiivisesti mutta vaikuttaa.

Karvinen alkoi koska Jim Davis halusi sanomalehtistripin jota tuotteistaa. Raha on tuotteistuksessa tai alustatalouden omistamattomuudessa.

Sanomalehden tilanne on ollut pakotettu: jos ei ole myös digiä ei ole edes sitä 5% myyntiä koska TV ja radio ja netin moninaiset, enemmän ja enenevästi vähemmän luotettavat tahot ehtivät kertoa versionsa ensin.

Toki on näitä kuten Stanfordin yliopiston kestävän kehityksen laitoksen vuoden 2023 raportti joka suosittelee kasvattamaan printtimedian osuutta koska hiilijalanjälkivertailussa se on fyysisine painotuotteineen ekologisesti ja taloudellisesti kestävämpi vaihtoehto kuin digitaalinen.

Minulle on pääasia että luetaan. Kirjoja, sarjakuvia, sanomalehtiä, kaikkea.
Mutta laajalla skaalalla uskomatta heti ensimmäisenä tullutta tai miellyttävän tuntuista. Kyseenalaistaminen on aina kohdillaan.

[kilpikonna]

Yritän sitä sanoa että on kuvitelma, jossa kukaan ei lue. MUTTA sitten tilastojen mukaan valtava määrä lukeekin. Kirjaa, lehteä, sarjista. Kuuntelee äänikirjoja sekä digitaalisena sitten sarjakuvia, vaikkapa tabletilla, puhelimella, pöytäkoneella.

VIIHDE on tänä päivänä todella suuri juttu. Elokuva, sarjat, musiikki, pelit... mutta myös lautapelit, kirjat, sarjikset, keräilykortit, lelut, kuten figuurit, lego, patsaat, jne. Eli tuossa ympäristössä, ottaen huomioon maailman talouden 2000-luku, niin ei tässä suurta hätää ole, päinvastoin.

Sarjismies Podcast voisi tehdä myös jakson DIGI-sarjis vuonna 2027. Eli voisin kuvitella että nuo palvelut tulevat kehittymään. Imagen lähtö Global Comix, minne? Toiseen digi systeemiin. Myös digi-kirjojen myynti kasvaa. Esim. Apple myy kokonaisia digi-sarjiksia. Ne pysyy omassa kirjastossa sen 100 vuotta helposti, vaikka toisin usein väitetään.

[Curtvile]

Kukaan ei kiistänyt että luetaan.
Tällä foorumilla oletuslähtökohta on että lukee.

Itsekin olen kategoriassa sarjakuva pärjää, mutta kun muut näkevät vain aurinkoisen päivän minä levitän aurinkorasvaa nahkaan.
En väitä ettet näe riskejä kaikissa lupauksista, siitä ei ole kyse.

[TOSA]

Olen samaa mieltä Velin kanssa. USA:ssa ja länsimaissa supersankarielokuvat eivät juuri ole tuoneet uusia lukijoita sarjakuville. Tai totta kai ne tuovat koko ajan joitakuita, mutta samaan aikaan vanhoja lukijoita poistuu enemmän iän myötä. Suurin osa supersankarielokuvien ystävistä ei välitä lainkaan siitä, että elokuvien tarinat pohjautuvat sarjakuviin. He saattavat ostaa Hämähäkkimies-lelun, ostaa Transformers-figuurin, katsoa Daredevil-tv-sarjaa, pelata Injustice-videopeliä jne., mutta elokuvien suosio ei valu sarjakuviin. Amerikkalaisissa sarjakuvaconeissakin suurin osa tapahtumista koskee muuta kuin sarjakuvia.

Sarjakuvien tilanne muun viihteen puristuksessa on erittäin tukala. Minusta sarjakuvien ”käyttöliittymä” on kätevä, mutta monet nuoret ihmiset eivät lue mitään painettua – kotona ei ole enää kirjahyllyjäkään. Heidän viihteensä on netissä.

Se on juurikin näin. Tyttären harrastuksessa olen ollut mukana 12 vuotta. Itselläkin rooli siinä niin paljon on tullut vietettyä aikaa ja matkustettua 7-19-vuotiaiden kanssa tässä vuosien varrella. Pieni otanta mutta mukana noin 160 nuorta.

Suurin osa heistä tietää hämiksestä ja varsinkin pääosan näyttelijästä paljon. Mutta vain elokuvien hämiksestä. Käyvät myös elokuvissa ne katsomassa. Muut marvel elokuvat eivät heitä sitten niin paljon kiinnostakaan mutta joitakin niistäkin on katsottu. Kukaan ei ole koskaan puhunut mitään dc-elokuvista tai niiden sankareista.

Yhteistä kaikille näille nuorille on se että kukaan ei ole innostunut yhtään sarjakuvista. Elokuva on nuorille yhteistä ajanvietettä. Tiktok videoiden katsominen ja kuvaaminen yms kännykkäviihde kuitenkin suuremmassa roolissa.

En yhtään ihmettele että uusi elokuva tekee kovaa tulosta koska hämähäkkimies on myös niiden suosiossa jotka eivät kuluta sarjakuvaa ollenkaan.

Se että joku sarjakuva julkaistaan jonkin elokuvan yhteydessä elokuvan lisäämän vetovoiman takia on vähän harhaa. Toki pieni osa elokuvan katsoneista voi sen takia sarjakuvaan tarttua. Kokemuksen perusteella kuitenkin muoria ei kiinnosta yhtään se julkaistu sarjakuva eikä juuri kukaan edes tiedä mitään sen julkaisusta.

[Curtvile]

Allekirjoitan edellisen. Hyvä jos joku elokuvan myötä tarttuu sarjakuviin mutta suunnatonta otantaa en odota.
Elokuvan ja sarjakuvan eroa osoittaa esimerkiksi hiljattainen D23 tapahtuma jenkkilän ihmemaassa: kun Adam Driver oli "paikalla" videoyhteyden kautta suurella screenillä ja ensin vitsaili olevansa Magneto.
Yleisö mylvii.

Kun korjasi että esittää itseasiassa Nathan Milburya oli pääosin syvä, hämmentynyt hiljaisuus.
Muutamia kiljahduksia jotka muistivat tämän sarjakuvista Mr Sinister valehenkilöllisyydeksi.

Ja hyvä tavaton, toisaalla internjetin uumenissa oli pakko korjata kun eräs äityi väittämään Jean Greyn olevan " ihan kopioitu Stranger Things Elevenista"

Markkinat laajenevat mutta eivät elokuvien ehdoilla.

[Jarkko Sikiö]

Taitaa olla niin, ettei sarjakuviin perustuvien elokuvien suosiolla ole yhtikäs mitään tekemistä sarjakuvien kanssa. Tällaisia mietteitä heräsi erityisesti tuoreimman Hämis-elokuvan markkinointiin liittyen. Käytännössä sitä olisi käyty katsomassa muutoinkin, mutta suurmenestyksen siitä teki markkinointi: Hämis singahteli metroasemien mainostauluilla ja lähimmässä kauppakeskuksessa peräti kahden eri ketjuliikkeen sisäänkänti oli muutettu Hämis-teemaiseksi.

Tuntuu hassulta, mutta omassakin tuttavapiirissäni eräs (tyttäreni kaverin isä) harrastaa Marvel-elokuvia, kuten olen itse aikanaan harrastanut sarjakuvia. Sen sijaan hän ei ole koskaan lukenut sarjakuvia, ja rahaakaan on kulunut teatterilippujen lisäksi lähinnä Rautamies-naamioon Halloweenin aikana.

Usein myös painettujen sarjakuvien hinnat suhteessa muuhun viihteeseen ovat korkeat, mikä nostaa kynnystä tutustua niihin. Muistaakseni Sikiön Jarkko kirjoitti täällä silloin, kun hän lopetti sarjakuvien aktiivisen lukemisen siitä, miten kauan pelin pelaaminen ympäri kestää verrattuna sarjakuvalehden lukemiseen (monta kymmentä tuntia vastaan viisitoista minuuttia tai jotain).

Sanoisin, että lasteni ahkera lukuharrastus (joka ei kaveripiirissä ole lainkaan selviö, ainakaan samassa määrin kuin omassa lapsuudessani) perustuu pitkälle siihen, että asuimme pari vuotta aivan kirjaston naapurissa.

Käytännössä manga-pokkareiden lukeminen perheessämme perustuu ahkeraan kirjastossa ramppaamiseen, sillä vaimoni vastustaa niiden ostamista juuri hinnan vuoksi (n. 10 euron hujakoilla) sekä tietenkin sen vuoksi, että pokkarin kuluttaa hujauksessa (vaikka samaa pokkaria luetaan toki useaan kertaan). Kaukana ollaan oman lapsuuteni ajoista, jolloin muuta viihdettä ei juuri ollut ja kaveritkin asuisivat kilometrien päässä (maaseudulla).

[kilpikonna]

Sarjakuvat ovat epäonnistuneet siinä että suurelle yleisölle ne ovat vain näitä: Asterix, Tintti, Lucky Luke ja vastaavat. Uskallan väittää että yleisö voisi olla 10x suurempi, jos osattaisiin jotenkin avata tätä muuta tarjontaa.

Tämä voi kuulostaa ihan hullulta, MUTTA sarjakuva ala ei osaa oikein markkinoida itseään. Se ei ole millään tapaa aloittelija ystävällinen myöskään. Moni muistaa lapsena lukeneensa vaikka nyt Aku Ankkaa, mutta miksi ihmeessä tarttuisi sellaiseen aikuisena. "Aikuisten sarjikset", miten ne näkyvät Suomessa, kun täällä ei ole edes yhtä virallista sarjakuvaliikettä, josta saisi kaikki uutuudet ja hyllyt olisivat täynnä joka genreä.

[Curtvile]

Sarjakuvat ovat epäonnistuneet siinä että suurelle yleisölle ne ovat vain näitä: Asterix, Tintti, Lucky Luke ja vastaavat. Uskallan väittää että yleisö voisi olla 10x suurempi, jos osattaisiin jotenkin avata tätä muuta tarjontaa.

Joo, mutta ei.
Suurelle yleisölle se ei ole noin laaja otos. Ei ainakaan Suomessa.
Eikä noita eurooppalaisia sarjakuvia juuri tunneta Yhdysvalloissa, keski-ja etelä-amerikka ovat aivan eri asia.
Japanissa ei myöskään.

Minusta olennaisempaa on tämä

Sanoisin, että lasteni ahkera lukuharrastus (joka ei kaveripiirissä ole lainkaan selviö, ainakaan samassa määrin kuin omassa lapsuudessani) perustuu pitkälle siihen, että asuimme pari vuotta aivan kirjaston naapurissa.

Käytännössä manga-pokkareiden lukeminen perheessämme perustuu ahkeraan kirjastossa ramppaamiseen, sillä vaimoni vastustaa niiden ostamista juuri hinnan vuoksi (n. 10 euron hujakoilla) sekä tietenkin sen vuoksi, että pokkarin kuluttaa hujauksessa (vaikka samaa pokkaria luetaan toki useaan kertaan).

Lukeminen opitaan kotoa.
Kaiken lukeminen opitaan kotoa, ei koulusta. Esimerkin myötä.

[kilpikonna]

Pointti oli se että omassa lapsuudessa luettiin: Asterix, Tintti, Lucky Luke, jne. Aikuisena ei tullut mieleenkään että noiden lisäksi on aikuisille tehtyä sarjakuvaa, joka on aivan eri tasolla kuin nyky elokuvat ja pelit. Sarjoistakin mennään useimmista ohi heittämällä.

Tätä maailmaa voisi paremmin markkinoida ihmisille esim. Suomessa. Aikuisenakin voi aloittaa lukemaan. Tämä kuitenkin niin eri juttu kuin tylsääkin tylsemmät kirjat.