Divinity ei aivan kympillä vetänyt mukaansa, mutta sankari on oikein onnistunut hahmo ja on niitä pöllömpiäkin syntytarinoita.
Jatko-osa sitten kaappasikin mukaansa kunnolla ja odotan ilolla jatkoa. Sen verran lyhyitä nämä ovat, että ei näihin kannata puolivälissä kouraista.
Kolmas minisarja näyttää varsin muikealta (Stalinverse) ja alaotsikkonsa mukaisesti rönsyilee useamman eri hahmon seikkailuihin. Itse pääsarjassa tiimi pysyy vieläkin koossa. Erityisesti Hairsinen jälki miellyttää silmää.
Itse en asiaa oivaltanut ennen kuin huomasin Savage-sarjan mainoksen. Divinity on nyt kuitenkin uuden Valiantin Doctor Solar ja Savage dinosauruksia vastaan taisteleva Turok-klooni.
Kenties tämä oli alun perin tarkoitettu näin, mutta tällaista vetoa olisin odottanut ennemmin yrityksen alkuaskelilla. Ehkä nyt on jo enemmän muskelia yrittää ja uskaltaa, oikeustaistoja oli alussa yhden yrityksen tarpeisiin.
Ideatasolla en tästä innostuisi, mutta Divinityssä on sopivasti twistiä. Vaikea on uskoa, että sellaista Savagesta löytyisi, mutta Valiant on monesti jo ehtinyt yllättää.
Wrath of the Eternal Warrior lukeutui yllättäjiin sekin. Robert Venditti kiskoo hahmosta aivan eri kierroslukuja kuin mitä siitä ennen on irti lähtenyt. Tärkeintä tässä on, että sankarilla on kerrankin ymmärrettävät motiivit, perhe-elämä, suhteen korjaaminen poikaan jne. Tähän liittyvät ongelmat sitten selittävät turhautumisesta kumpuavan raivon, mitä on sitten hyvä hoitaa iskemällä kirves vihollisten kallooon.
Juoni on demoneineen ja loputtomine scifi-labyrentteineen parempi jättää selittämättä, todetaan vain että hyvä on.
Book of Death on kesätapahtuma 2015, joka kiinnosti yhtä paljon kuin koirankakka kengänpohjassa. Just aloin sitä tikulla kaapimaan ja totesin, että olisi ollut parempi jättää koskematta.