Kirjoittaja Aihe: Luettua  (Luettu 412347 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 16 014
Vs: Luettua
« Vastaus #630 : 07.09.2008 klo 19:58:55 »
Jep, Jerrmies antoi soittaa niin .......n tavalla.
Simon Dark ei olekaan mitenkään rajulla tempolla pilattu. Lähin vastine on b-elokuva.
Tähtivaeltajan arvion jälkeen tämä oli luettuna positiivinen kokemus, verrattuna kovin moneen jenkkijulkaisuun.


Antti Vainio

  • Karpaattien nero
  • Jäsen
  • Viestejä: 4 164
Vs: Luettua
« Vastaus #631 : 27.09.2008 klo 01:41:37 »
Pitäisi useammin kirjoittaa tänne niistä hyvistä sarjakuvista joita haluaisi suositella muillekin. Tämä viikko:

Kemin albumi 2007 Sarastus:en inhonnut mitään näistä, yhdestäkään en myöskään innostunut. Voittaja on epäsarjakuvamainen.

Joku amerikkalainen pokkari joka kertoi riivatusta possusta ja söpöistä elukoista jotka matkustivat helvettiin näyttämään saatanalle närhen munat. Amerikalla on toivoa, kiva että kirjastosta voi lainata tällaisia. Svengaavasti piirretty.

Essential Howard the Duck:muutama eka numero. Kiitos sille kvaakkaajalle (Rami?) joka tätä suositteli. Ulkoavaruudesta Clevelandiin saapuva ankka jolla ei ole supervoimia on paskin konsepti ikinä. Pidän.

J.P. Ahonen:Villimpi Pohjola

Hienon näköinen albumi, loistavasti piirretty ja väritetty. En kai ole (enää) kohderyhmää kun jutut jäi hailakoiksi eikä hahmot oikein erottuneet toisistaan. Mahdoton potentiaali kummiskin.

Ja viikon helmi on Giardinon Jew in the Communist Prague, herran jumala miten hyvä. Sen sijaan että olisi valinnut dramaattisen 60-luvun Tsekkoslovakian Giardino kertoo jopa piinallisen rauhalliseen tahtiin stalinistisesta 50-luvun Prahasta jossa pahuus on  byrokraattista tylsyyttä. Se että juutalaisvainot eivät loppuneet Euroopassa 1945 on myöskin epämiellyttävä ja - kaupallinen  aihe. Tekijä on ennestäänkin suosikkejani vakoojakirjoillaan mutta on tehnyt myös aika paljon Little Egon tapaista rahastusta joten en odottanut mitään näin hyvää.

http://www.nbmpub.com/comicslit/giardino/prag2.html
"This country sucks. It's all about the nature and who the fuck cares about the nature".

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 496
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Luettua
« Vastaus #632 : 27.09.2008 klo 17:52:55 »
Ja viikon helmi on Giardinon Jew in the Communist Prague, herran jumala miten hyvä.

Joku saisi julkaista tuon suomeksi yhtenä kokonaisuutena. 152 s. Kiitos! En tajua miksi joku perkeleen Little Ego tuli suomeksi mutta ei tätä.

Timo

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 16 014
Vs: Luettua
« Vastaus #633 : 27.09.2008 klo 18:19:06 »
Joku saisi julkaista tuon suomeksi yhtenä kokonaisuutena. 152 s. Kiitos! En tajua miksi joku perkeleen Little Ego tuli suomeksi mutta ei tätä.

Siihen on valitettavasti syynsä...
Joku amerikkalainen pokkari joka kertoi riivatusta possusta ja söpöistä elukoista jotka matkustivat helvettiin näyttämään saatanalle närhen munat. Amerikalla on toivoa, kiva että kirjastosta voi lainata tällaisia. Svengaavasti piirretty.


Minustakin Chumble Spuzz on hieno sarjakuva. Pastori Mojo lainaten:
Word of the Lord Biatch!

tertsi

  • Vieras
Vs: Luettua
« Vastaus #634 : 29.09.2008 klo 18:44:39 »
Voihan joku lueskella huvikseen tätä ketjua ja saada mitä erilaisimpia vinkkejä jos minkälaisista sarjakuvista, joista ei kuulisi koskaan mitään, jos ne olisivat piilossa omissa ketjuissaan, jota kyseinen fiktiivinen henkilö ei koskaan avaisi.

Veli Loponen

  • Isoveli
  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 11 080
  • <><
Vs: Luettua
« Vastaus #635 : 29.09.2008 klo 20:10:28 »
Joo, komppaan Tertsiä. Mun mielestä tämä ketju on hyvä juuri siksi, että tänne tulee ihan sekalaisesti juttuja. Voihan noita lukemiaan teoksia mennä sitten enemmän repostelemaan asianosaisiin ketjuihin. Tällaisen ketjun kautta voi kuitenkin tulla monia uusia tuttavuuksia, kun mitään genrerajoja ei ole (joku voisi esim. mainita tässä ketjussa mangasarjan, josta saatan innostua, mutta jota en huomaisi manga-alueelta, koska en sitä seuraa).
Perry Rhodan ei polta tupakkaa!
http://www.veliloponen.com/sarjakuva

Doc Lomapäivä

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 816
Vs: Luettua
« Vastaus #636 : 29.09.2008 klo 20:13:02 »
Ja hakutoimintokin on keksitty, jos löytää jotain mieleistä.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 110
Vs: Luettua
« Vastaus #637 : 04.10.2008 klo 19:47:06 »
Eisner Award -voittaja, Brian Fiesin Mom's Cancer, oli joskus verkossa ja nyt se osui käteen paperiversiona.

Nettijulkaisua en koskaan lukenut, eikä olisi kannattanut tätä fyysistä laitostakaan. Vaikeasta aiheesta on tehty sellaista kevyen huumorin sävyttämää jenkkituubaa, josta kukaan ei vahingossakaan ahdistu liikaa.

Hetkeksi näyttää siltä kuin Fies skarppaisi, mutta ei sekään kestä. On jo alusta lähtien selvää, ettei huonosti päättyvää tarinaa voisi käsitellä tällaisella otteella. Frendit kohtaavat syövän.

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 16 014
Vs: Luettua
« Vastaus #638 : 10.10.2008 klo 21:35:14 »
Brian Azzarello - Carlos D'Anda
Deathblow : and then you live!
isbn 978-1-4012-1515-6

Pohjustusta: 90-luvun alussa marvelin supertähdet karkasivat ja perustivat Image-kustantamon. Yksi yhden numeron lehti oli Darker Image jossa kaikki oli übertylyn häijyn kovaa tiettekste niinku eri rajua ja hurjaa.

niinpä.

lehdessä ollut Sam Kiethin Maxx oli nerokas myös omassa lehdessä mutta Jim Leen Deathblow oli Leen fanipoikatribuutti Frank Millerin Sin citylle ja päähenkilö oli Frank Castlen ja John Rambon steroiditestosteronipäissään harrastetusta seksistä siinnyt julmaakin kovempi äärimacho.
Oli lievä hämmästys kun omassa lehdsessään Deathblow ennakoi da vincikoodit ja kiitos Tim Salen jumalaisen taiteen nousi korkeammalle kuin arnold-pätkä end of days(mikä nyt ei paljoa vaadi) yhdistämällä uskonnollissävytteistä väkivaltaa sotilaalliseen toimintahurmokseen.

Jotenkin puolivahingossa Deathblow nimellä kulkeva yhdysvaltain erikoiskoulutettu tappaja nousi wildstormin tarinakaanonissa korkealle. Team 7 on tärkeä rakennuspalikka jne.
Vaikka hahmo tapettiin melko varhaisessa vaiheessa.
Sitten Azzarello ja Bermejo tekivät Batman Deathblown: komean kahdessa aikatasossa liikkuvan laatutrillerin.

Uutta albumia osasi odottaa laatumenoa mutta siltikin yllätys oli hurja. Azzarello on vääntänyt satiiriruuvin jengoiltaan ja syytää sappea ihmisyydentilasta ja D'Anda osoittaa piirtävänsä mitä haluaa jäntevin vedoin.

Deathblowta on luultu kuolleeksi ja hän on ollut  hindukusin alueella kidutettavana kuuden vuoden ajan. Sotafiktion kliseitä ilkeästi ruotiva vapautusoperaatio menee mynkään ja eräs toinen saman vankilan, sanotaanko nimekäs patrioottinen sankari, kuolee joten kun tyhjin käsin ei lähdetä niin Deatblow-Michael Cray pääsee takaisin kotiin...
tai siis niin käy kunhan häntä on ensin perusteellisesti kuulusteltu ja kidutettu Guantanamo Bayssa.
Kyllä:
 CIAkin katsoi Mantsurian kandidaatin.

Deathblow palaa perheeseen jota ei muistanut olevan turtana väkivallalle ja maailmalle kunnes todellisuus repeilee. Sitä ennen hän ehtii ystävystyä mr. Jiminyn kanssa heidän keskustelujensa myötä.
Mr. Jiminy on koira.

Sarjakuvatietoista, mutta USAn ja maailman tilaa ruoskivaa fiktiota ei ikinä ole liikaa ja tässä on rutkasti väkivaltaa puhumattakaan Osamasauruksesta!
Deathblow "Puoliksi hirmulisko,puoliksi robotti, puoliksi mies"
koiran kommentti : "Eli värväydyit armeijaan koska et tainnut olla hyvä koulussa..."
Puoli- tai kokonaan alastomia naisia olisi saanut olla enemmän mutta en valita.
U.S. vastaan T.H.E.M. on hieno viitaus man from U.n.c.l.e.en. Paitsi että tässä ollaan "tosissaan" ja pääosassa on turboahdettu Vin Diesel.

Niille jotka haluavat sosiaalisen kommentaarinsa ilman valmiiksi pureskelua, popkulttuuritäkyillä ja ihan silmittömällä väkivallalla.
Tarina ystävyydestä ja ideaaleista.
Ja tässä on koiria eikä kissoja.
"Can one man create a war?
no. One man is usually blamed for a war--if it goes bad--but the truth is it takes a nation to create it.
and blame one man for it."

211163

  • Jäsen
  • Viestejä: 486
  • Kvaak!
Vs: Luettua
« Vastaus #639 : 13.10.2008 klo 14:52:07 »
Veikko, Tette ja Jykke- sekä Joonatan Pistooli -integraalit tuli luettua. Edellinen oli parempi, mitä muistin. Jälkimmäinen toki mielenkiintoinen, mutta jää silti kuriositeetiksi: sellaista nuorten miesten - toki ammattitaitoista - sormiharjoittelua.

kespa

  • Jäsen
  • Viestejä: 839
  • Iron Knights - Tulossa maaliskuussa 2014
Vs: Luettua
« Vastaus #640 : 17.10.2008 klo 23:24:58 »
Muutama viikko sitten tuli luettua vanhaa Hämismateriaalia, ja tässä vähän ajatuksia kokonaisuudesta, josta pidin paljon joskus nuorempana koltiaisena. Mutta mitenkäs uppoaa nyt tarina, kymmenisen vuotta myöhemmin, leikkelemättömänä kokonaisuudessaan.

Spider-Man: Maximum Carnage
Odotin tätä pakettia innolla, koska halusin päästä muistelemaan vähän lapsuusaikojen Hämismeininkiä, koska omasta mielestäni joskus vuoden -97 aikana hämiksestä hävisi jokin taika mikä aiemmin oli ollut. Mutta silti olen tilaillut lehteä tähänkin päivään asti, ja onnekseni olen parin viimeisen kuukauden aikana ruvennut fanittamaan uuttakin materiaalia enemmän.

13-osaista tarinakokonaisuutta saksittiin Suomessa isolla kädellä, mutta tuolloin se ei minua haitannut. Nyt kun on lukenut tarinan koko laajuudessaan huomaa kuinka hyvin tarina olisi saksittu, itse en olisi koskaan pystynyt moiseen. Samalla kuitenkin huomasin kuinka paljon tarinaa jäi loppujen lopuksi pimentoon.

Tarinoista ja kuvituksesta vastaavat monet silloiset suosikkini, erityisesti David Micheline, Mark Bagley, Sal Buscema ja Tom Lyle, jonka olemassaolon olin unohtanut vuosien aikana kokonaan. Oli siis tavallaan mahtavaa palata nostalgiatripille näiden nuoruuden "sankarien" kanssa. Mutta vaikka lukukokemus olikin pääasiassa miellyttävä niin on silti sanottava, että 13-osaa tätä tarinaa oli kuitenkin ehkä vähän liikaa. Ehkä pari osaa lyhyempänä tarina, ja erityisesti loputtomat taistelut, eivät olisi alkaneet toistamaan itseään niin paljon.

Tämä ei ole ehkä tuon ajan parasta Hämäriä, mutta hyvä läpileikkaus silti tuon ajan tekijöistä. Ja samalla tekee mieli mennä kaivamaan vanhat hämikset esiin, kun seuraavan kerran käy porukoiden vintillä penkomassa laatikoita. Aika on ehkä vienyt vanhan terän ja hohdon tarinasta, mutta silti kannatti ehdottomasti lukea tämä kokonaisuudessaan.

Matti Karjalainen

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 934
  • Friendly Neighborhood Librarian
Vs: Luettua
« Vastaus #641 : 27.10.2008 klo 11:36:32 »
Lapsena lueskelin Batman-lehteä paikallisen parturin tuolissa istuessani. Valtaosan jutuista unohdin saman tien, mutta syystä tai toisesta mieleeni jäi vuosikausiksi kummittelemaan tarina, jossa kerrottiin kuinka Gotham Cityn yleisestä syyttäjästä, komeasta ja suositusta Harvey Dentista tuli Lepakkomiehen vihollinen Kaksikasvo. Naamalleen happoa saaneen, mielenterveydeltään horjuvan ja runneltuun kolikkoonsa valintatilanteessa turvautuvan miehen tarinassa oli noin kymmenvuotiaan mielestä jotakin hyvin traagista ja vetoavaa.

En siis tältä pohjalta malttanut olla hankkimatta Turun kirjamessuilta kokoelmateosta "Batman vs. Two-Face" (DC Comics, 2008), joka pitää sisällään kymmenen Harvey Dentiin keskittyvää seikkailua, mukaan luettuna tuo muksuna lukemani syntytarina.

Sarjakuva-albumin viisi ensimmäistä tarinaa ovat lähinnä hupaisia camp-välipaloja, jotka toimivat lähinnä hauskana aikamatkana sarjakuvan vielä melko viattomalle 1940-luvulle. Enter the Boy-Wonder! Golly, Bruce, this is terrible! Lapsille sopivaa pölhöilyä. Aikuislukijan näkökulmasta sarjakuva alkaa saada enemmän syvyyttä jälkimmäisellä puoliskolla, jossa keskitytään moderneihin Kaksikasvo-tarinoihin, joissa Stevensonin Jekylliin ja Hydeen vertautuva rikollinen muuttuu astetta synkemmäksi ja väkivaltaisemmaksi.

Kohtalokkaan femme fatalen ja tämän enkelimäisen sisaren ympärille rakentuva "Two of a Kind" (Bruce Timm, 1996) vie film noir -henkisyydessään pisteet kotiin, nimetön Secret Origins -tarina (Mark Verheiden, 1989) on sekin suhteellisen mainio, eivätkä muutkaan kertomukset ole ihan sieltä onnettomimmasta päästä - siis mikäli kykenee suhtautumaan pahemmin nikottelematta koko viittasankari-genreen.

Jotenkin aiheeseen sopivasti "Batman vs. Two-Face" on kovin kaksijakoinen albumi; ei hyvä, ei paha, vaan jotakin siltä väliltä!
« Viimeksi muokattu: 27.10.2008 klo 11:53:41 kirjoittanut Matti Karjalainen »
"Onneksi kirjastonhoitajat ovat tunnollisia kaikissa tunnetuissa todellisuuksissa" (P.A. Manninen: Kapteeni Kuolio - Tampereen sankari)

Gothadelica

  • Vieras
Vs: Luettua
« Vastaus #642 : 27.10.2008 klo 20:49:34 »
Simon Dark What Simon Does TPB
Simon Dark on hyvin pulphenkinen sarjakuva Gotham citystä, lepakoksi pukeutuvan miehen kotikaupungista.
"Somebody hurt KITTY.Can you help me put him back together?"
Tämä oli aivan parhautta! Odotin synkeän ahdistavan väkivaltaista lukukokemusta mutta en olisi ikinä tajunnut lisätä sanaa sympaattinen tuohon joukkoon. Siinä että paloista koottu tyyppi ei tajua tekevänsä mitään lopullista  leikellessään ihmisiltä päitä irti on jotain aivan hirtehisen lumoavaa. Upean käsikirjoituksen lisäksi kuvituskin on aivan mielettömän kaunista. Ehdottomasti yksi tämän vuoden parhaista lukukokemuksista!
Paitsi se kissa, snifff...

The Sisterhood
Christopher Golden - Thomas E. Sniegoski - Wellington Alves
Sain käpäliini ensimmäiset(? ei haisuakaan onko tähän jatkoa)kolme numeroa moista ja yllätyin iloisesti. Ylettömän värikäs ja pin-upmainen(on se sana!) kuvitus ei vedonnut minuun pätkääkään ja ideakin nunnista jotka vangitsevat demoneita sisuksiinsa tuntui lähinnä idioottimaiselta, mutta perhana, tämähän toimi!
Soisin toki yhä että päähenkilöt olisivat jotain muuta kuin steroideja vetäneitä barbie-nukkeja mutta tarina imaisi nopeasti mukaansa ja toimi loppuun asti.
Kuuluu sarjaan "ei mikään klassikko mutta ehdottoman viihdyttävä(ainakin jos pitää demoneista tai isoista rinnoista)"

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 16 014
Vs: Luettua
« Vastaus #643 : 27.10.2008 klo 21:24:01 »
The Sisterhood
.....
Kuuluu sarjaan "ei mikään klassikko mutta ehdottoman viihdyttävä(ainakin jos pitää demoneista tai isoista rinnoista)"

ööö...muunkinlaisia ihmisiä on vai? kiitämme vinkistä.

Varoituksen sana. On ideoita ja on huonoja ideoita.
Ja jotkut ovat niin huonoja että ovat jo hyviä.

Platinum Studios on sarjakuvamaailman trendisetterin ja minuakin kovemman egomaanikon Scott Mitchell Rosenbergin idea.
Aiempia ovat mm. Ex-mutants, Malibu kustantamo(josta Image sai starttinsa), Men in Black ja ottaapa kunnian photoshopin saattamisesta sarjakuvavärityksen vakioksi.

Ai että minkä sarjakuvan luin?
COWBOYS & ALIENS.

kyllä western jossa ulkoavaruuden olennot aloittavat invaasion intiaaniterritorissa vuonna 1873. On uudisasukkaita, jaloja villejä, epärehellinen intiaaniasianvirkailija, seriffi ja... no siis ihan koko kliseekokoelma.
Muukalaiset ovat etäistä sukua V:n ja Independence dayn vastaaville, se Chuck Norriksen sukuhaara.
Lucianon Liman ja Magic eye studion(piirrostyö ulkoistettu brasiliaan, hyvää päivää globalisaato) perussiisti semirealistinen jälki ei herätä intohimoja mutta ajaa asiansa.
'Mutta ihan surkea tämä ei ole.
Fred van Lenten ja Andrew Foley käsis on hyvää viihdettä
Sisältää paljon kuten esim.intiaanin ja valkoisen välinen romanssi ja ...mm..ihmisen ja muukalaisen välinen romanssi ja lännensankari laserien kanssa saavat hörähtämään mutta monet tarkat huomiot ovat fiksumpia kuin odottaisi, kuten intiaanien nähdessä suomuiset sarvekkaat alienit astumassa laskeutumisaluksesta on kommentti:
<I doubt they speak Apache. Maybe the white man's tongue.>
tai hieno hetki kun uudisasukaskaupungin pormesteri koettaa kannustaa intiaaneja muukalaisia vastaan:
"Strange-lookin' people from far away...thinkin' they can push us off our world, just 'cause their guns are Better!
Oh.
uh....
I'll just be quiet, now"

kun ei odota mitään, ei pety. Ja voi kyllä: tästä on tulossa elokuva.

« Viimeksi muokattu: 27.10.2008 klo 21:27:27 kirjoittanut Curtvile »

Matti Karjalainen

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 934
  • Friendly Neighborhood Librarian
Vs: Luettua
« Vastaus #644 : 30.10.2008 klo 04:34:20 »
Dave Gibbons: "The Originals"
Vertigo, 2004

Joku on varmaan kuullutkin tämmöisestä sarjakuvataiteilijasta joskus...? Hyvä.

"The Originals" kertoo seitsemäntoistavuotiaasta Lelistä, jonka unelmat muuttuvat todeksi kun hänet viimein hyväksytään osaksi skoottereilla ajavaa, coolia musiikkia kuuntelevaa ja rokkareiden kanssa rähinöivää mod-jengiä. Elämä hymyilee nuorelle miehelle, etenkin kun ylimääräistä rahaa virtaa pillerien jälleenmyynnistä ja vierelle löytyy vielä samanhenkinen kaunotar - mutta miten kauan onni kestää, kun eräässä jengien välisessä yhteenotossa puukotetaan yksi rasvatukkainen motoristi hengiltä?

"The Originalsin" lähtöasetelma on hyvin 1960-lukulainen ja tuo mieleen Frank Roddamin "Quadrophenia" -elokuvan, mutta tapahtumat onkin sijoitettu jonkinlaiseen futuristiseen Englantiin. Ratkaisu on ihan onnistunut, tosin mitään varsinaista syytä tapahtumien viemiselle vaihtoehtoiseen maailmaan ei oikein löydy.

Sarjakuva käsittelee aikuiseksi kasvamista ja tehtyjen valintojen seuraamuksia. Vaikka tarina ei tajuntaaräjäyttävän omaperäinen olekaan, on se joka tapauksessa ihan kelvollinen lukukokemus, ja sen visuaalinen puoli miellyttänee ainakin kaikkia 60-luvun estetiikkaan mielistyneitä.

Joshua Williamson & Vicente Navarrete: Dear Dracula
Image Comics, 2008.

Kauhuelokuvista ja juustosta pitävällä Sam-pojalla on mielessään suuri toive. Lokakuussa on kuitenkin vielä liian aikaista kirjoittaa joulupukille, mutta koska Halloween on aivan ovella, niin yhteyttähän voi ottaa esimerkiksi... kreivi Draculaan.

Lapsille suunnattu (kustantajan suositus takakannessa on 6+ vuotta) kauhusarjakuva "Dear Dracula" on ihan vinkeää luettavaa, vaikka humoristinen lopputwisti saattaakin aikuisesta tuntua vähän liian tutulta. Kiva välipala, kuitenkin. Sarjakuvaa voisi ehkä lukea ääneen pyhäinpäivän alla joillekin esikoululaisille tai ykkösluokkalaisille?

COWBOYS & ALIENS.

Jos olisin piirtänyt rastin seinään joka kerta kun Curtvile saa esittelyillään minut kiinnostumaan jostakin sarjakuvasta, niin luulen, että vuokraemäntäni ja -isäntäni olisivat passittaneet minut jo kauan aikaa sitten ulos tästä kämpästä. Mutta kiitos, lukulistalle menee tämäkin.
"Onneksi kirjastonhoitajat ovat tunnollisia kaikissa tunnetuissa todellisuuksissa" (P.A. Manninen: Kapteeni Kuolio - Tampereen sankari)