Finnish Comics Annual

[Timo Kähkönen]

Kirjaa on esitelty julkaisun jälkeen vajaassa kymmenessä eri tapahtumassa siellä täällä. Mieleen muistuu nyt ainakin festivaaleja ja kirja-alan tapahtumia Jenkeissä, Venäjällä, Ranskassa, Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Sveitsissä ja tietenkin Suomessa, missä teosta on esitelty kaikissa tämän vuoden sarjakuvatapahtumissa, tuoreimpana Helsingin kirjamessuilla. Kirja on päätynyt kohdemaissa 200-300 kustantajalle, toimittajalle jne.

Tämähän kuulostaa todella loistavalta! Ja toivon todellakin että positiivinen palaute kiteytyy toteutuneiksi julkaisusopimuksiksi.

Ja seuraavana vuonna mukaan myös Viivit ja Wagnerit, Virtaset, Anni Isotalo jne?

[JJalonen]

Finnish Comics Annual ainakin nimenä kuulostaa aika mahtipontiselta.

Royal Comics Syndicate.

Touche!

En ole myöskään lukenut FCA:ia, mutta selailun perusteella hieno ja näyttävä opushan tuo on. Vaikka ns. taidesarjakuvaa tulee ajan(kiinnostuksen)puutteen johdosta lueskeltua varsin vähän, niin kyllä parhaiden art-house-tekijöiden parissa viihtyy vallan mainiosti. Kati Kovacs'ia voisin jopa kehua ihan yhdeksi omista suosikeistani.

Kaupallisen ja "taiteellisen" sarjakuvan vastakkainasettelussa usein myös jää huomioimatta, kuinka paljon hellansytykettä valtavirran sarjakuva sisältää. Kansainvälisessä mittakaavassa moninkertaisesti taidesarjakuvan koko volyymin. Polttouuniin sopisivat hetimiten vaikka Hudleigyr Dagmikähittolien koko tuotanto ja Rauta-Reetta.

Siksi Suomen pienestä sarjakuvakentästä on vaikeaa ponnistaa kansainväliseksi valtavirran tekijäksi. Täytyisi olla todella timangia kerrontaa ja kuvitusta. Perushöttöä maailman turut on väärällään.

Tästä syystä huomiota onkin parempi herätellä omintakeisemmalla linjalla. FCA soveltuu erinomaisesti tähän tarkoitukseen, ja eivät lukijat suuremmissa sarjakuvamaissa niin tyhmiä ole, että he kuvittelisivat kaiken suomalaisen sarjakuvan sisältyvän Annualiin. Pikemmin FCA toimii sysäyksenä tutustua myös muuhun suomalaiseen tarjontaan.

 

[Emppu]

Kaupallisen ja "taiteellisen" sarjakuvan vastakkainasettelussa usein myös jää huomioimatta, kuinka paljon hellansytykettä valtavirran sarjakuva sisältää.  

Eikö tämä päde myös vaihtoehtoon? Paskan määrä on vakio.

Mä haluaisin sitä mustaa valkoisella enkä mitään "kaveri sanoi, että toinen kaveri sanoi"-kuulopuheita siitä, että tämä on oikeasti kansainvälisellä kaavalla kulttuuriteos tai edes haluttu, markkinarakoon sopiva. Googlella löytää vain suomalaisten keskinäistä paasausta "On hyvä, hyvä on".

Lisäksi mun mielestä on vähän hassua, että Huudahuuda on kustantajana. Ei sen puoleen, etteikö olisivat symppiksiä, mutta profiloituneet kuin sanoneetkin suoraan "me julkaisemme vain meidän kavereidemme juttuja". Sinänsä absurdi tilanne jatkon kannalta.

[Timo Kähkönen]

Oiskohan Timo jo aika antaa muiden yrittää tyylillään ja jättää turhat märinät sikseen?

Ok. http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,640.msg353368.html#msg353368

[tomu]

Mä haluaisin sitä mustaa valkoisella enkä mitään "kaveri sanoi, että toinen kaveri sanoi"-kuulopuheita siitä, että tämä on oikeasti kansainvälisellä kaavalla kulttuuriteos tai edes haluttu, markkinarakoon sopiva. Googlella löytää vain suomalaisten keskinäistä paasausta "On hyvä, hyvä on".

Lisäksi mun mielestä on vähän hassua, että Huudahuuda on kustantajana. Ei sen puoleen, etteikö olisivat symppiksiä, mutta profiloituneet kuin sanoneetkin suoraan "me julkaisemme vain meidän kavereidemme juttuja". Sinänsä absurdi tilanne jatkon kannalta.

Aha. Ja mistähän totuuden torvesta nimimerkki Emppu on tämän kuullut? Varmaan samasta kosmisesta kaivosta, mitä Kähkönen toisaalla kuuntelee.

Minä haluan tuntea tai ainakin tavata tekijät, ennen kuin teemme julkaisupäätöksen. Ensisijaisesti sen tähden, että en halua tehdä kusipäiden kanssa töitä. Suhtaudun kustantamiseen siinä mielessä vanhakantaisesti, että haluan tehdä tekijän eteen töitä. Ylipäätään, jos on kiertänyt kymmenessä vuodessa sata festaria, julkaissut yli kolmeasataa tekijää jne, on aika hankala olla toimimatta tuttujen kanssa.

Lisäksi korostaisin, että FCA:n kustantajat ovat Huuda Huuda ja Suomen sarjakuvaseura. Huuda Huuda osallistuu projektiin kolmanneksella. Autamme kirjan teossa, jos on tarvetta kommentoimalla ja teknisissä asioissa. Kirjan sisältö on kuitenkin päätoimittajan valikoima ja siitä me halutaan pitää kiinni. On ensisijaisen tärkeää ANTOLOGIAN aikaansaamiseksi, että toimittaja voi tehdä työnsä rauhassa. Maapallo on täynnä huutoäänestyksellä tehtyjä epäonnistuneita antologioita. Näitä on parempi kutsua sanalla "kokoelma".

Ja kuka tässä nyt on jostain kansainvälisen tason kulttuuriteosta on puhunut? Meidän lähtökohtana oli tehdä hyvä ja erottuva antologia sekä muotoilla ja konseptoida kirjasarja. Se, että kirjassa esillä olevat tekijät muodostavat ison osan Suomen ulkopuolella julkaistusta suomalaisesta sarjakuvasta, kertoo jonkinasteisesta kiinnostuksesta. Ei kirjoja väkisin vieraille kielille käännetä. Haluatko sä jotain diagrammeja siitä, miten hienosti FCA on vallannut maailman?Tälläisten 2-kiloisten "käyntikorttien" tulos mitataan yksinkertaisesti sillä, miten paljon se poikii oikeasti asioita - osallisuuksia julkaisuissa, näyttelyissä, festivaaleilla ja ihan oikeita tekijöiden omia kirjoja. Käsität varmaan, että tämä on rinkka-selkään-periaatteella tehtyä kulttuurivientiä; 1000 kappaleen painoskin sen jo selittää.

Googlella taitaa löytyy kyllä muutakin kuin keskinäistä paasausta ja sun housuissa taitaa olla ruskeaa valkoisella.

[Emppu]

Aha. Ja mistähän totuuden torvesta nimimerkki Emppu on tämän kuullut? Varmaan samasta kosmisesta kaivosta, mitä Kähkönen toisaalla kuuntelee.

PR-miehenne. Opettaessa luokallisia ihmisiä, mille kustantajille kannattaa mitäkin lähetellä. Kysykääpä häneltä itseltänne. Tarkkoja ovat korvat tunnilla.

Ei se ole mitenkään vanhanaikaista, että luottaa tietämiinsä ihmisiin, herra isä, se on vain maalaisjärkeä! Sen kuitenkin koen ristiriidaksi, miksi Huuda Huuda, selkeästi profiloituneena kustantamona panostaisi johonkin, joka poikkeaa selkeästi omasta linjastaan. Ja tämä ihan bisnesmielessä ajateltuna. Tietenkin asianlaita on toinen, kerta vain osittain osallistutaan kustannuksiin.

Ihan vain arvostelutkin olisivat kivoja. Tai jotain, missä näkyy intuitiivista kommentointia asian tiimoilta, oli se sitten hyvää tai huonoa. Kyllä se Googlella on pitkälti on suomalaista, tai Paul Gravettia, johon nyt en luota ihan vain sen takia, että monitoimimiehet tiedetään.

Ja antaa todella ammatimaista kuvaa teistä, kun alapääjuttuihin pitää mennä.

[pitkä mies]

PR-miehenne. Opettaessa luokallisia ihmisiä, mille kustantajille kannattaa mitäkin lähetellä. Kysykääpä häneltä itseltänne. Tarkkoja ovat korvat tunnilla.

mikset voit sanoa että kuulit sen minulta? Varmasti olen luokalla sanonut että Huuda julkaisee tuttujen teoksia. Itse asiassa, kirjoitin sen omassa blogissani!

Huuda Huuda
I explained our situation already. Truthfully, we only publish works of people we know and whom we have seen developing. We are willing to try out stuff with our pamphlet series though. But my advice would be to do first your own thing in smallpress / self publishing and we will have a chat in my store a few years later. Ok?

Mutta, sun pitää myös tietää että kun asut Suomessa ja olet aktiivisesti mukana sarjakuvaskenessä, aika nopea tutustuit uusiin ihmisiin ja näet mitkä ne pystyvät.

[Petteri Oja]

Kyllä se Googlella on pitkälti on suomalaista, tai Paul Gravettia, johon nyt en luota ihan vain sen takia, että monitoimimiehet tiedetään.

Paul Gravett on huono arvostelija, koska hän on perehtynyt sarjakuvaan laajasti ja puuhailee sen parissa monella tavalla? Vau.

[JJalonen]

Eikö tämä päde myös vaihtoehtoon? Paskan määrä on vakio.

Mä haluaisin sitä mustaa valkoisella enkä mitään "kaveri sanoi, että toinen kaveri sanoi"-kuulopuheita siitä, että tämä on oikeasti kansainvälisellä kaavalla kulttuuriteos tai edes haluttu, markkinarakoon sopiva. Googlella löytää vain suomalaisten keskinäistä paasausta "On hyvä, hyvä on".

Paskan määrä ei todellakaan ole vakio, edes suhteutetulla taulukolla. Vaikka rajapyykkiä siirtäisi reilusti valtavirran puolelle, niin taidesarjakuvaksi luokiteltava otos jäisi silti (huomattavasti) alle neljäsosaan sarjakuvan kokonaismäärästä. Otoksen koon mukaan hella siis lämpenee valtavirran hukkapaloilla monin verroin kauemmin.

Suhteutettu prosenttilukukin olisi valtavirran puolella suurempi. Enemmän tekijöitä, enemmän väliinputoajia. Suurempi määrä tekijöitä kun ei valitettavasti tarkoita että huippuja putkahtelisi esiin useammin. Tämän voi todeta helposti, kun kysyy, että montako Goscinnyä on ilmaantunut markkinoille viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana.

Tämä tekstini ei sitten ota ollenkaan kantaa ihmisten omakohtaisiin mielipiteisiin; "Taidesarjakuva on sataprosenttisesti paskaa!" tms.

Tuo "onko tämä oikeasti kansainvälisellä kaavalla kulttuuriteos tai edes haluttu, markkinarakoon sopiva"-pohdinta taasen on täysin epäoleellinen. FCA on yhden ihmisen koostama antologia suomalaisesta pienkustannesarjakuvasta. Eihän sitä varmaankaan ole edes tarkoitettu kansainväliseksi hittialbumiksi, vaan edustavaksi pikkukaupan näyteikkunaksi. Herättämään ruokahalua.

.....

Aha, tomu jo heiluttelikin vitsaa asian tienoolta.

[mari]

Ihan vain arvostelutkin olisivat kivoja. Tai jotain, missä näkyy intuitiivista kommentointia asian tiimoilta, oli se sitten hyvää tai huonoa. Kyllä se Googlella on pitkälti on suomalaista, tai Paul Gravettia, johon nyt en luota ihan vain sen takia, että monitoimimiehet tiedetään.

Mitähän googlea sä käytät? Omastani löytyi heti alkuun esim tälläisiä mainintoja:
http://www.sekventiellt.se/2011/05/live-finnish-comics.html
http://dw-wp.com/2011/04/finland-report-3/
http://nummer9.dk/anmeldelser/i-det-moerke-nord/
http://www.literaturfestival.com/participants/authors/2011/kalle-hakkola
http://thepanelists.org/2011/04/mocca-festival-2011-report/

Noi oli nyt ensimmäiset jotka tuli vastaan, varmasti löytyy enemmänkin.

Ja tässä samalla sitten mainostan, että ensviikolla tapahtuu Oslossa seuraavaa:
http://nordicomics.info/finnish-comics-day-in-oslo/

[Emppu]

Pitkis; En ollut ihan varma asiasta näiden nimien kanssa, niin koin parhaaksi sanoa ympäripyöreästi sen perusteella, mitä muistin. Pahoitteluni.

Petteri; Toinen asia on kirjoittaa tapahtuneesta, kuin mitä saattaa tapahtua. Sen suhteen olen Gravettin osalta varauksellinen.

JJalonen; Hei, minähän en haluaisi koko termiä käyttää. Sitä paskaa on molemmin puolin, toisin kuin annoit ymmärtää ekassa replyssä.
Yksi keskeinen ongelma, mikä tässä vastakkainasettelussa tuntuu korostuvan on se, ettei ymmärretä. Mä haluaisin ymmärtää, mutta itsensäkampeaminen tällaisen sarjakuvan pariin on työlästä, kun se näyttää pirstoutuneelta* ja epäloogiseltakin. Siinä suhteessa FCA on hyvä opus, koska siinä on tietynlaista koherenttiutta, mitä juuri kilpailuin koostetuista antologioista puuttuu.
Sinänsä tuo on epäoleellinen, koska lähinnä copypastesin, kun meinasin, kumpaan ketjuun pistän. Pahoitteluni.

*Sinänsä suomalainen sarjakuva vaikuttaa hiton pirstoutuneelta, mitä tulee makuihin.

Mari; kiitoksia, tämä näytti suomalaisia artikkeleita viidenteen sivuun verran ja sen jälkeen tuhottomasti Kvaakkia. Tyhmä Google minulla.

[JJalonen]

JJalonen; Hei, minähän en haluaisi koko termiä käyttää. Sitä paskaa on molemmin puolin, toisin kuin annoit ymmärtää ekassa replyssä.
Yksi keskeinen ongelma, mikä tässä vastakkainasettelussa tuntuu korostuvan on se, ettei ymmärretä.

Ensimmäinen viestini viittasi aikaisempaan kirjoitteluun, josta ainakin minulle tuli jo selväksi, että "taidesarjakuva" on osalle harrastajista enemmän tai vähemmän vain huonostipiirrettyä turhaketta. Siksi halusin painottaa, että valtavirrasta vasta sitä jätettä on ammennettavissa.

Vastakkainasettelun ongelmallisuus ei mielestäni johdu ymmärtämättömyydestä, vaan siitä, että harrastajat istuvat tiukasti omissa poteroissaan. Itse lauon rajuimmat kommenttini mieluummin silmätysten, virallisemmin kirjoittaessani tavoittelen neutraalia ja objektiivista näkökulmaa. Niinkuin jo sanoinkin, taidesarjakuva ei varsinaisesti ole minun juttuni, mutta eihän se estä ajatustenvaihtoa asian tiimoilta. Päinvastoin, vastakkaiset näkemyksethän vain piristävät keskustelua. 

[Ossi Hiekkala]

Tänään tuli keskusteltua aiheesta ja tuumattua, että Näkymättömät kädet on enemmän taide- kuin viihdesarjakuvaa.

[Aura]

Ööh... Mitä jos ihmiset vetäisivät syvään henkeä ja koittaisivat sitten muotoilla asiat diplomaattisemmin? Tässä alkaa tulla olo ettei tästä voi keskustella ilman väärinymmärryksiä ja raivoa sen enempää kuin uskonnosta tai maahanmuutosta.

Toki netissä on se huono puoli että teksti saattaa antaa täysin väärän kuvan, jne... Kuulun varmasti itsekin niihin mainittuihin joiden mielestä taidesarjakuva on huonosti piirrettyä höttöä, mutta sanon vielä kerran että eikö kuitenkin ole hyvä että suomessa tehdään ja ulkomaille viedään kaikenlaista sarjakuvaa, myös sitä taidetta? Tietenkään ei ole ihanne jos kokeellinen on ainoa mitä promotaan muualla, vaikka sille olisi kysyntää, ei tarkoita etteikö jollekin muullekin voisi olla. Ja jos viihdettä ei ole viety, sitä pitää viedä. Jos ei ole mitä viedä, pitää miettiä mitä asialle voi tehdä. Jos ei olla menestytty, pitää miettiä miksi.

Eikä se taidekategoria tarkoita sitä etteikö sarjis voisi olla toimivaa ja kivaa katsoa. Tai ettei siinä olisi juonta. Vaikka en itse useinkaan ymmärrä kokeiluista, on niilläkin oikeus olla olemassa, aina joku niitä haluaa tehdä tai lukea. Ja se on se sarjakuvan olemassaolon perimmäinen syy ja tarkoitus.

Lopuksi pyydän anteeksi jos teksti kuulostaa agressiiviselta, sillä tarkoitukseni ei ole tahallaan ärsyttää ketään.

[Lurker]

Taidesarjakuva on terminä huono, koska se antaa vaikutelman siitä, että sarjakuva ei ole taidetta ellei se ole taidesarjakuvaa. Sarjakuva on oma taiteenlajinsa, kuten toisessa ketjussa todettiin.

Olisiko parempi käyttää termiä kokeileva sarjakuva?