Miksi JULKAISTA suomalaista mangaa?

[JJ Naas]

Paljon mahdollista. Jostain kumman syystä antologiat eivät oikein jaksa innostaa, mikä on mielestäni varsin outoa, koska ne ovat näppärä ja halpa tapa seurata useampaa sarjaa.

Japanissahan Shonen Sundayt sun muut ovat (kun kerran on niin tuhottomasti materiaalia ja piirtäjiä tarjolla) erikoistuneet tiettyihin genreihin, kun taas meikäläisissä antologioissa on shounenia, sohjoa, furrya, mechoja, realistisia samuraitarinoita ja chibejä samassa setissä, enkä tiedä kovin monta mangaa lukevaa joka seuraisi kaikkia noita genrejä. Itsekin saan paiseita koirafurrysta ja taikatytöistä.

OK, jos pointti on siinä, että tässä on sarjakuva, osta, eikä siinä, että tässä on nyt sitä mangaa, tykkäät siitä koska se on mangaa. Siis jos jo lehden nimessä on Manga, niin se olis vähän sama kuin ostaisin CD:n jossa on pelkästään Paranoid-covereita.

Pätevä pointti. Kuinka moni ostaisi levyn jossa lukisi vain Suomirockia, miltei täysin tuntemattomilta artisteilta?

[PTJ Uusitalo]

Eli onko ongelma oikeasti siinä, että mangatyyliin tuotettu kotimainen sarjakuva ei myy, vai olisiko meillä vain rajalliset markkinat ihmissuhdeongelmaisista pikkuhousujaan taikavoimien tahtiin vilkuttelevista jättirobotteja ohjaavista koulutytöistä kertoville tarinoille.

Pakko kyllä myöntää että mieleen ei tule yhtään tällaista mangatyyliin tehtyä kotimaista sarjakuvaa. Menikö minulta nyt jotain ohi?

Kyllä mulla ainakin kytee ihan sellanen syvältä alitajunnasta kumpuava epäluulo, että nyt tehdään mangaa mangan takia eikä luettavaa sarjakuvaa.

Sehän siinä vähän onkin että ne lapsoset jotka Finnmangaan piirtävät eivät yleensä ole sarjakuvasta innostuneet ennen kuin törmäsivät mangaan - minkä vuoksi toki enemmän ja monipuolisemmin sarjakuvaa lukeneiden silmiin pistävät kaikkein helpoimmin silmään juuri ne osaamisen puutteet, jotka liittyvät juurikin yleiseen sarjakuvakerrontaan. Sellasia kun siellä tuppaa olemaan keskimäärin paljon.

Mutta enpä sanoisi että se olisi "mangan piirtämistä mangan vuoksi." Se on vain sitä että muu kuin manga ei tekijää kiinnosta, joten omiin töihin on on otettu vaikutteita pelkästään siitä suunnasta.

[Valtteri]

Joo, en missään nimessä väitäkään, että Finnmanga tai muut vastaavat olis oikeasti pelkästään mangaa mangan takia. Tuon vaan esille sen tosiasian, että kyllä se näin mangaan täysin neutraalisti suhtautuvan silmään vaikuttaa teini-ikäisten muotivirtausten seuraamiselta ja siten paljon normaalia pienlehtiä vähemmän vakavasti otettavammalta. Siis jos joku tosisaan miettii taloudellisia seikkoja.

Sinänsä sääli, koska mulla ei riitä pokka lukea taidesarjakuvaa tai feministisarjakuvaa tai ihmissuhdesarjakuvaa heikoista ihmisistä. Tommonen geneerinen antologia olis just hyvää kamaa mun kouraani.

Näistä asioista on vaikea päästä irtikään. Jos julkaisun määrävää kriteeri on mangatyylisyys geneerisesti ja (vissiin?) ensisijaisesti visuaalisesti, on se tuomittu olemaan marginaalissa.

[Aura]

Tuon vaan esille sen tosiasian, että kyllä se näin mangaan täysin neutraalisti suhtautuvan silmään vaikuttaa teini-ikäisten muotivirtausten seuraamiselta ja siten paljon normaalia pienlehtiä vähemmän vakavasti otettavammalta.

Minulla on ollut jo pitkään olo että asia on näin, mutta en oikein ole osannut selittää asiaa järkevästi. Monesta suunnasta on kuullut ettei mangavaikutteista tekijää oikein oteta vakavasti. Ja myös että kaikki mangavaikutteiset tekijät ovat helposti ns samalla viivalla, olivat sitten aloittelevia harrastajia tai pitempään tehneitä.

Suhtautuminen ei välttämättä edes ole negatiivista... mutta sarjakuvat eivät vain herätä kummoistakaan mielenkiintoa. Liekö sitten syynä että sitä THE alpparia ei ole vielä tullut markkinoille, tai siinä että tekijät ovat suurelta osin aloittelijoita. Suomimanga ehkä ainakin toistaiseksi pysyy marginaalisena pienten piirien juttuna, eikä se marginaalisuuskaan nyt ole automaattisesti negatiivista, mutta jos kaupalliseen julkaisuun yrittää niin voipi olla hankalaa.

[JJ Naas]

Suhtautuminen ei välttämättä edes ole negatiivista... mutta sarjakuvat eivät vain herätä kummoistakaan mielenkiintoa. Liekö sitten syynä että sitä THE alpparia ei ole vielä tullut markkinoille, tai siinä että tekijät ovat suurelta osin aloittelijoita.

Niin.. eihän mangakaan ole kehittynyt Japanin kokoisessa tyhjiössä, vaan vaikutteita on otettu lännestä. Tezuka otti Disneyltä ja Miyazaki ja Otomo Moebiukselta..

[vauvakolibri]

Jostain kumman syystä antologiat eivät oikein jaksa innostaa, mikä on mielestäni varsin outoa, koska ne ovat näppärä ja halpa tapa seurata useampaa sarjaa.

Osasyynä tuollaiseen (ainakin itsellä) saattaa olla se että paksummissa antologioissa yleensä 80% on asiaa joka ei välttämättä kiinnosta tippaakaan tai jota ei tosissaan halua lukea (ellei ihmettä tapahdu), ja jo sellaisen lainaaminen kirjastosta tuntuu ikävältä koska se pitää lukea saadakseen selville mistä siinä tykkää ja huonompi juttu jos siinä ei tykkääkään mistään. Tai se että tiedät tykkääväsi yhdestä sarjasta siinä mutta joudut maksamaan niistä kaikista muista myös. Se ainakin nostaa kynnystä jos ei muuta. Japanissa asia on luutavasti eri, siellähän kuitenkin myydään kys. opuksia varsin halvalla.

Minulla on ollut jo pitkään olo että asia on näin, mutta en oikein ole osannut selittää asiaa järkevästi. Monesta suunnasta on kuullut ettei mangavaikutteista tekijää oikein oteta vakavasti. Ja myös että kaikki mangavaikutteiset tekijät ovat helposti ns samalla viivalla, olivat sitten aloittelevia harrastajia tai pitempään tehneitä.
Suhtautuminen ei välttämättä edes ole negatiivista... mutta sarjakuvat eivät vain herätä kummoistakaan mielenkiintoa.

Sama juttu. Tämä on luultavasti vain vanhan kierrätystä mutta tuota voisi melkein verrata "puhuva nelijalkainen koira" syndroomaan, eli tiedetysti monet piirtäjänalut tykkäävät piirtää puhuvia koiria, ja 90% eeppisistä koirasarjakuvista on tunnetusti sontaa tavalla tai toisella, jos itse teet sarjakuvaa missä on puhuvia eläimiä on turha olettaa että sitä juuri kukaan ottaisi sitä oikeasti vakavasti tai ennakkoluulottomasti ja kyynisimmät luultavasti skippaavat sen jo kokemuksen perusteella.
Toisaalta suomimangan suhteen ei julkaisijat nyt välttämättä ole pahemmin murtaneet tätä käsitystä... köh köh.

[Aura]

Sama juttu. Tämä on luultavasti vain vanhan kierrätystä mutta tuota voisi melkein verrata "puhuva nelijalkainen koira" syndroomaan, eli tiedetysti monet piirtäjänalut tykkäävät piirtää puhuvia koiria, ja 90% eeppisistä koirasarjakuvista on tunnetusti sontaa tavalla tai toisella, jos itse teet sarjakuvaa missä on puhuvia eläimiä on turha olettaa että sitä juuri kukaan ottaisi sitä oikeasti vakavasti tai ennakkoluulottomasti ja kyynisimmät luultavasti skippaavat sen jo kokemuksen perusteella.
Toisaalta suomimangan suhteen ei julkaisijat nyt välttämättä ole pahemmin murtaneet tätä käsitystä... köh köh.

Aloittelevien sarjakuvantekijöiden jutut ovat harvemmin täysin originaaleja eikä oma jälki ole vielä kehittynyt. Mutta jotenkin mangan kanssa sillä ei tunnu vieläkään olevan väliä onko piirtäjällä jo se ns "oma tyyli", sillä jos vaikutteita on, se on mangaa. Pääseeköhän tästä sitten eroon vai pitääkö alkaa sanoa kaikille että "älkää piirtäkö mangaa jos haluatte että teistä tulee jotain". Ei tuntuisi oikealta ratkaisulta, mutta moni "mangapiirtäjä" on jo lähtenyt ottamaan pesäeroa mangaan. Ei sen pitäisi olla niin. Mutta jos ammattilaiseksi aikoo...

[Tero Mäntylä]

Osasyynä tuollaiseen (ainakin itsellä) saattaa olla se että paksummissa antologioissa yleensä 80% on asiaa joka ei välttämättä kiinnosta tippaakaan tai jota ei tosissaan halua lukea (ellei ihmettä tapahdu), ja jo sellaisen lainaaminen kirjastosta tuntuu ikävältä koska se pitää lukea saadakseen selville mistä siinä tykkää ja huonompi juttu jos siinä ei tykkääkään mistään. Tai se että tiedät tykkääväsi yhdestä sarjasta siinä mutta joudut maksamaan niistä kaikista muista myös. Se ainakin nostaa kynnystä jos ei muuta. Japanissa asia on luutavasti eri, siellähän kuitenkin myydään kys. opuksia varsin halvalla.

Ja nyt vuorossa jännässä  sarjassa "Miksi LUKEA antologioita?"...

Mulla ainoa (no ainakin yksi) syy lukea antologioita on se että siellä on muutakin materiaalia kuin sitä mistä tietää tykkäävänsä. Tulee nähtyä uutta.

Toisessa jännässä sarjassa "Miksi JULKAISTA antologioita" voisi sen verran sanoa että se on kuitenkin kätevin tapa julkaista pidempiä juttua. Ei tarvitse odottaa kymmentä vuotta että joku saa piirrettyä pari tuhatta sivuisen tarinansa valmiiksi.
Se 20 - 40 sivua kerralla on vielä mahdollista (joillekin) tehdä. Mutta se yksittäinen lehti ei kuitenkaan ole niin hirveesti halvempi kuin koota muutama sarja yhteen.

Kun siihen antologiaan vielä saa sen yhden sarjan jonka takia ihmiset oikeasti haluavat sen ostaa niin siinä sivussa pääsevät myös ne myös esille ja ehkä löytyy myös jossain vaiheessa joku toinen merkittävä sarja.

 

[Tero Mäntylä]

Täytyy tohon edelliseen lisätä että näin pienille (Suomen) markkinoille on paljon vaikeampi saada antologia pohjaista julkaisua toimimaan. Painokset pieniä ja muualta tulee valmimpaa.

Enemmän uskon siihen että täällä päin kannattaa ensin tehdä ne sarjakuvat siihen mediaan missä ei ole painokustannuksia (netti) ja sitten painaa niitä jotka on oikeasti sen arvoisia.

Edit: Siis alalle pyrkivillä...

[Marsumestari]

Japanissahan Shonen Sundayt sun muut ovat (kun kerran on niin tuhottomasti materiaalia ja piirtäjiä tarjolla) erikoistuneet tiettyihin genreihin, kun taas meikäläisissä antologioissa on shounenia, sohjoa, furrya, mechoja, realistisia samuraitarinoita ja chibejä samassa setissä, enkä tiedä kovin monta mangaa lukevaa joka seuraisi kaikkia noita genrejä. Itsekin saan paiseita koirafurrysta ja taikatytöistä.

Suurimmat lehdet luokitellaan kohderyhmien, ei genrejen mukaan. Esim. Morning Weeklyssä julkaistaan niin samuraimangaa (Vagabond), kuin sota- (Zipang) kuin office lady -mangaakin (OL) ja Shonen Jumpissa on julkaistu suomennetuista sarjoista mm. Hiroshiman poikaa, Death Notea ja Dragon Ballia.

[PTJ Uusitalo]

Jenkeissä toinen Vizin julkaisemista manga-antologialehdistä muuten laitettiin juuri nippuun. Heh, ja kun ajattelee että vielä puolenkymmentä vuotta sitten oltiin sillä mielellä liikkeellä että minkä tahansa shoujon julkaiseminen on kuin rahaa painaisi...

Vaikea uskoa että ainakaan tällaisessa maailmantaloudellisessa tilanteessa mikään Suomen kokoisen kielialueen kustantaja uskaltaisi lähteä tuollaiseen ruljanssiin mukaan, saati sitten muutenkaan. Mutta ainahan voi unelmoida.

[Toni]

Finnmangasta on kyllä pakko sanoa se, että olihan se nyt ihan kajahtanut idea laittaa lehtipistelevitykseen tämän tason kyvyttömien aloittelijoiden sarjoja, ja kuvitella, että ihmiset ostaisivat lehteä siinä kuin ammattilaisten töitäkin. Toisaalta samalla logiikalla se tuntuu Paunakin pelaavan...

Suurin osa Finnmangan sisällöstä on ollut niin heikkolahjaista jälkeä, ettei noita normaali-ihminen kehtaisi kaupitella edes monistenippuna sukulaisilleen. Ihmeellisesti on kuviteltu, että jos piirtää "manga"-tyyliä, niin mikä vain kukku täytyy kiinnostaa tuhansia lukijoita, kun tavallisesti aloittelevat piirtäjät järsivät alkuun sarjoja vuosia pöytälaatikkoon ja hieman kehitettyään tekevät sen pienen piirin omakustanteensa. Sen jälkeen voi sitten haaveilla pääsystä isompaan pienkustanteeseen ja ehkä sitten, kun tyyli on hiotunut ammattimaiseksi, niin tuhansia ihmisiä tavoittavaan julkaisukanavaan.

Nyt on menty perse edellä puuhun, mikä ilmentänee hyvin tätä nykyistä nuorisokulttuurimantraa "kaikki mulle ja heti".

Niin ja mainittakoon nyt vielä, ettei minulla ole mitään sitä vastaan, että suomalaiset piirtäjät toteuttavat juttujaan manga-tyyliin - kunhan he vain hallitsevat välineensä (laatuesimerkkinä vaikkapa kovasti diggailemani Oblivion High).

[haplo]

Kyllähän nyt manga-antologia, vaikka suomalaistenkin tekemä, menisi kaupaksi jos se sisältäisi yhden tietyn piirteen. Senhän nimittäin pitäisi olla yaoita! 

Sori. Oli pakko.

[bats]

Ei pitäisi.  Aiheesta on Kvaakissa kokonainen oma alue: Julkaisu, markkinointi, tekijänoikeudet ja palkkiot.

Olen eri mieltä. Kyllä pitäisi. Tutkin tuota aluetta ja vaikuttaa melkoiselta sillisalaatilta. Mitään Kaltsun listan tapaistakaan ei tuolta löydy. Ja nimenomaan tuolla alueella pitäisi olla pysyvä ketju tyyliin "Minne voit lähettää sarjakuvasi julkaistavaksi".

[Aura]

Tässähän on lähinnä puhuttu siitä miten suomimangan kenttä on vasta lapsenkengissä, joten ammattimaiset tekijät ja julkaisukanavat puuttuvat. En nyt näe miksi se olisi syy vihata suomimangaa.