Jeah! Kuunnelkaa näitä pitkän linjan tekijöitä.

Missä muodossa sitten Kivi lähetät kuvat? PSD-cmykkinäkö. Yritin lähettää tässä muodossa, mutta ottivat kahteen lehteen sen mieluummin pienenä rgb-jiipegginä. En sitä oikein itsekään ymmärrä... Vai pysyykö cmyk värit, kun tallentaa jpg-muotoon. Kaikki kirjat, joista olen näitä yrittänyt selvittää, ovat aivan liian sekavia. Ei niistä tajua mitään!!!

Juu, kyllä jpg:n pystyy cmykkinä tallentaan. Mutta tosi outoa, jos haluavat jpg -tiedostoja. Kyllähän se ilman pakkausta toimii, mutta...

Kyllä kaikki kirjat ja muut suosittelee, että painoihin ja lehtiin lähetetään joko .TIF  tai .EPS -tiedostoja. Joissain tapauksissa käy myös .PDF -muotoon tehdyt kuvat.
Noilla tif ja eps tiedostoilla varmistetaan, että varmasti sopii ohjelmiin ja laatu on tarpeeksi hyvää.

Edit: Itse asiassa, kun tarkistin noista mun kirjoista, niin niissä ei JPG:tä edes mainittu muuta kuin nettisivujen teon yhteydessä.

   Moninaisia ovat nuo formaatit joissa eri lehdet kuvatuksensa haluavat. Itse lähetän "teoksiani" lehdistä riippuen mm. PSD:nä, Tiffinä, PDF:nä, EPS:nä, mutta kaikki uusimmat toimeksiantajat haluavat pääsääntöisesti JPG:nä! Ja vieläpä riippumatta siitä, onko paperi huokoista sanomalehtipaperia vai sileäpintaista vahapaperia. Jokaisella lehdellä on luonnollisesti vielä omat vaatimuksensa resoluutioista ja värimuodoista.
   Kovasti molemminpuolista aikaa ja vaivaa säästyisi jos jonkinlainen yhtenäinen standardi joskus näihinkin tulisi.

Ymmärrän hyvin tuon jpegin haluamisen. Juuri tiedostonkoosta on kai kyse.

Epsinhän voi myös tallentaa jpeg koodattuna, ja CMYKkinä, mikä onkin minun mielestä parempi tapa. Tosin kaikissa nyrkkipajoissa ei jpeg koodaus toimi, ei edes LZW pakattu tiffi.

Eihän se yksittäisen tiedoston koko niin iso ole, mutta jotkut säilyttävät arkistoissaan kaiken ikinä vastaanotetun materiaalin, kyllä sitä kertyy...

Esim. Meitin osastolla on tiedostoja ja kuvia arkistossa jotain 1-2 teratavua.

Tulin tälle säikeelle vasta nyt etsimään apua pariin väritysongelmaan ja löysinkin. Kiitokseksi kerron...

Ensimmäinen kysymys: Mitä voi tehdä Photoshopin kanavilla? (Kaltsu kysyi tätä toisessa osassa ja innoitti pistämään...)

... silkkipainossa (ehkä offsetissakin?) kanavilla voi tehdä kolmen pennin värierotteluja esim. kahdella värillä painettaessa. Skannataan nelivärinen kuva sisään ja napsautetaan neljästä kanavasta kaksi pois päältä, niin että jäljelle jää esim. punainen ja vihreä. Tulostetaan ko. kanavat (mieluiten kalvolle) ja valotetaan seula. Ja sitten vaan painamaan. Tämä sopii  ei-hifisti -silkkipainoon, koska niinkuin silkkipainovärien kanssa aina, lopputuloksesta ei voi olla ihan varma. Siihen voi vaikuttaa esim. värien painamisjärjestyksellä (läpikuultava keltainen aina viimeisenä) tai lisäämällä esim. reilusti kuultopastaa punaiseen. Le Dernier Cri painaa kahdella värillä painetut kirjansa näin. Tsekatkaa vaikka huisi Hollywoodoo joka on näyttelyluettelo käsinmaalatuista ghanalaisista (horror)elokuvajulisteista. Angoulemessakin nähtyä näyttelyä taisikin joku jossain päin kvaakkia jo mainostaa.

Tehdessäni viimeksi vähän enemmän silkkipainoa törmäsin nelivärierottelun tyranniaan. Koska Adobe pyytää kaikenlaista palautetta kehittääkseen ohjelmiaan, lähetin piruuttaan toivomuksen että CMYKin sijaan voisi itse määritellä pigmentit joista pitäisi sekoittamalla saada tietyt värit ja toivomus olisi että ohjelma laskisi käytettävien värien sekoitussuhteen (olettaen että että värit olisivat standardivärejä, esim. speedballin värikartasta. vrt. pantonet). Suomeksi siis, haluaisin painaa esim. pinkillä, myrkynvihreällä ja keltaisella ja pitäisi saada mahd. lähellä alkuperäisen väriä olevaa ruskeaa (tai jotain ruskeaa), paljonko rasteroin käytettävissä olevia värejä lopputuloksen saamiseksi. Ei ole kuulunut vastausta... me silkkipainonäprääjät ei varmaan olla se kannattavin kohderyhmä ku vertaa kaikkiin maailman nelivärin käyttäjiin  

Kaikille silkkipainosta kiinnostuneille voin suositella Monipuolinen serigrafia -kirjaa (TaiKin julkaisusarja). Paras millään kielellä näkemäni alan opus. Kirjassa otetaan myös haltuun uusi teknologia ja sen käyttö silkkipainossa, mm. millaisia photoshopin rastereita kannattaa käyttää filmien tulostuksessa ym. Asenne on erittäin hifi.  

Onnistuuko tuo värikanavien kanssa fiksailu siis ihan rgb:lläkin?

Ei, koska RGB:n summa (100R 100G 100B) on valkoista, ja CMYK:in (100C 100M 100Y 100K) on tukkomustaa eli peittomustaa.

RGB on ikäänkuin erivärisiä lamppuja, CMYK ikäänkuin eri vesivärejä, jos tää on helpompi näin hahmottaa.

Tuuk42: Miltä se demo siitä elementsistä tuntui? Photoshopin etuna on se, että esim. Kvaakissa sitä käyttää aika moni ja sille löytyy hurjasti ohjeistoa joka puolelta. Vaikkakin nettiaikana nyt tahtoo löytyä mille tahansa mitä tahansa.

Jos ideanasi on skannata kuvat tietokoneelle ja värittää ne koneella (hiirellä siinä ohjelmassa) ja sitten pistää esille nettiin tai tulostaa niin Elements on todella toimiva ja helppo käyttää. Mut jos olet ammattilaiskuvittaja ja töitäsi tulee esille kiiltäville papereille tasokkaisiin lehtiin niin sitten saatat tarvita jotain extraa. Mutta et välttämättä silloinkaan... Jaksan pitää elementsin puolia. Vanhoista Coreleistakin on kokemusta, mutta ei näistä uudemmista.

Mistä muuten tulee tuo 42 nicknimessäsi?

Et ole ainoa, joka ei tajua kauheasti näistä... Joten älä välitä. Kysy vain 8)

EDIT: Tekstityökalut elementissä on todella mukavat. Minusta paljon paremmat käyttää kuin tässä CS-versiossa.