Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Toimintasarjakuvat => : J.Kantelinen 26.01.2004 klo 16:16:24
-
Tietääkös kukaan onko Suomessa saatavilla Frank Millerin 300 nimistä Kreikka-sarjista? Suomenkielisenä, englanniksi? Ja mistä?
-
Ei ole suomennettu, mikä aika valitettavaa, koska se taitaa olla Millerin viimeinen oikeasti hyvä sarjakuva. Erikoisliikkeistähän sitä saa komeana ja komeasti hinnoiteltuna kovakantisena:
Goodfellows (http://www.goodfellows.fi/cgi-bin/facts.pl?f=14526&r=0)
Kukunor (http://www.kukunor.com/index.php?sid=12&gword=300+HC&cat=&ser=&x=0&y=0)
-
Kiitos. Hmm, pistää kyllä miettimään tuo tuollainen hinta. Varsinkaan kun ei sivumääriä sanota. Nopean nettiselailun tuloksena näin, että oli ilmestynyt useampana lehtenä tuo, joten kai se aika paksu on.
-
Nopsa tutkailu amazonin sivuilla kertoo sivumääräksi 88. Julkaisun muodon huomioiden vastaa yksi sivu 2 normaalia sarjakuvasivua (eli yhtä aukeamaa), siitä saataisiin komeat 176 normaalia sivua luettavaa. Tästä 88:sta jos vähennämme normaalit esipuheet ja muut löpinät ja mahdolliset luonnos yms. bonussivut saamme noin 80 sivua itse sarjakuvaa. Kovat kannet lisäävät hintaa (pehmeäkantista ei taida olla olemassakaan), ja... tuotanoin, suosittelisin katsomaan suomalaisen kirjakaupan hintaa ko. tuotteesta.
-
se taitaa olla Millerin viimeinen oikeasti hyvä sarjakuva.
Hmmm... eivät kaikki Sin Cityt mitään kuraa ole, vaikka mieluummin näkisinkin Millerin tekevän jotain hivenen kehittävämpää...
Ja DK Strikes Again on mielestäni väärin ymmärretty teos, joka yhdistää 60-scifeilyä ja yrmeää Miller-murjotusta. On sarjakuvassa toki omat vikansa, mutta mitäs niistä.
EIpä ole miller tainnut tosin hirveästi edes tehdä sarjakuvia 300:n jälkeen. Kyllä Miller vielä varmaan tempaisee jotain mestariteoksia silmiemme eteen... mihin se taito olisi yhtäkkiä kadonnut..
-
Ostin omani (siis 300) Espanjasta 16 eurolla. Sain myöhemmin (revityn sanakirjan ja pureskeltujen kynsien jälkeen kaveriltani sarjakuvan piraattiscannin englanniks. Helpotti.
-
300 myynnissä huuto.netissä HALVALLA:
http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=6865931
:o
Toivottavasti linkki toimii...
-
Luin ton just viime viikolla. Aikas hyvää homoeroottista sotasarjakuvaa, sanoisin. Juoni nyt vaikutti vähän keposelta, mutta tunnelmaa oli mukana senkin edestä.
-
300:aan liittyy jonkinmoinen formaatti-kokeilu: se ilmestyi ensin neliosaisena lehtisarjana, jossa koko juttu kerrottiin "koko aukeaman sivuina", eli siis joka aukeama oli jenkki-termein "double page splash". Kun sitten sarja koottiin kirjaksi, nämä aukeamat oli pienennetty vaakasuuntaisiksi sivuiksi. Kokoomakirjan aukeama muodostuu siis kahdesta lehtiversion aukeamasta. (Lehtiversiossa kuvia voi siis tarkastella isommassa koossa!)
Mietityttää, kumpaa versiota Miller on ajatellut sarjaa tehdessään. Itse pidin vanhana Miller-fanina sarjasta lujasti, joskaan en ole kokonaisuutta lukenut uudestaan lehtien ilmestymisen jälkeen.
Kyllä se vaan perinteistä ruutukaavaa rikkovan kerronnan mestari on, sivu(aukeama), jossa kuningas Leonidas pistää hiljaiseksi joukkoon liittyneet käsityöläiset kysymällä, mikä heidän ammattinsa on, pudotti lattialle.
-
Juu.
Sain juuri luettua kyseisen teoksen. Ei paha - ei ollenkaan. Millerin kuvituksen laatu mielestäni heitteli ajoittain, mutta vaikea siitä oli silti silmiä irti saada. Enimmän osan kuitenkin nätti kuin sika pienenä. Millerin kerronta toimii moitteetta ja tarina imaisi auttamatta mukaansa. Kyllä tällaisen sankarifriikin sydän lämpeni.
-
http://www.superherohype.com/news.php?id=3404
Tästäkin leffa tulossa.
-
Ja sitä myöten myös sarjakuva kuten Egmontin supersankaritarjonta-ketjua seuranneet tietävät.
Katsotaan lähtevätkö suomalaiset väittelemään Millerin motivaatiosta leimata ateenalaiset pedofiileiksi... mutta tätä teosta sopii joka tapauksessa odottaa.
Rautkorven "viimeinen hyvä Millerin sarjakuva" on tyly teesi, mutta liiankin osuva.
Tämä EI ole mitään sukua Miller/Lee batmanille.
Eikä surkea Conan-klooni.
Se alkuperäinen tragedia.
kovakantinen formaatti ilmestyy huhtikuussa(18.04.2007) hintaa 24,90€ ISBN 978-952-469-662-3
-
Katsotaan lähtevätkö suomalaiset väittelemään Millerin motivaatiosta leimata ateenalaiset pedofiileiksi...
Lähdetään vain. Tarkkaan ottaenhan termi oli "boy-lover", ja motivaatio varmaankin oli se, että ne olivat niitä. Mielenkiintoisempaa on se, miksi Millerin spartalaiset nimittävät ateenalaisia siten, ikään kuin olisivat itse jotain muuta. Veikkaan syyn olevan se, että Miller haluaa korostaa spartalaisten sotilaiden karskiutta: He eivät "rakasta" "poikia", vaan he nussivat miehiä!
Eikö? Ei sitten.
-
Lähdetään vain. Tarkkaan ottaenhan termi oli "boy-lover", ja motivaatio varmaankin oli se, että ne olivat niitä. Mielenkiintoisempaa on se, miksi Millerin spartalaiset nimittävät ateenalaisia siten, ikään kuin olisivat itse jotain muuta. Veikkaan syyn olevan se, että Miller haluaa korostaa spartalaisten sotilaiden karskiutta: He eivät "rakasta" "poikia", vaan he nussivat miehiä!
Jesh. tästähän aikoinaan muutamakin historian laitoksien oppiarvoja omaava (oman lausuntonsa mukaan) väänsi peistä hra Millerin lehtisten lukijapalstoilla.
Tulkintasi on sangen osuva, Frankille vain miehinen mies on miesten mies ja spartalaiset ne vasta äijiä ovatkin.
Tulkintasi lienee oikeampi kuin se että kaikkien myöhempien fasistisuuteen taipuvien kulttuurien kulttuuriperinnön alkukodin ylivertaisuusajattelun korostus eli spartalaiset ovat tässäkin kovempia, parempia ja miehisempiä kuin ateenalaiset.
Oma tulkintani on suurinpiirtein sama, paitsi että spartalaisten asenne on vielä karumpi:
pitäkää te nysveröt pojat, jättäkää naiset ja miehet tosimiehille!
Alkukielistä lukemattomille: ei, 300 ei ole vain homorakkauden eepos, tämä on muistaakseni jostain puolenvälin paikkeilta muutamasta ruudusta sfääreihin vedettyä.
Pääpaino on sillä solalla.
-
kovakantinen formaatti ilmestyy huhtikuussa(18.04.2007) hintaa 25?
Vai että vielä oikein kovakantinen, onpas hienoa ja odottamatonta.
-
Tätä odotan paljon enemmän kuin Planetarya, tsorge vaan Ellis-fanit. Miller oli helvetin hyvä silloin kun se oli vielä hyvä ja 300 on vaikuttanut testamentilta miehen kyvyille. Ja ei, en ole lukenut opusta kokonaan, joten pettymisen vaarakin on olemassa.
Leffa on kuulemma tehty Sin City-tyylillä, trailerin katsomalla kai selviäisi mitä tuo tarkoittaa.
-
...on kuulemma tehty Sin City-tyylillä, trailerin katsomalla kai selviäisi mitä tuo tarkoittaa.
Tuoltahan se selviää.
http://www.apple.com/trailers/wb/300/hd/
Trailerin perusteella leffa näyttää jopa hieman liioitellun tyylikkäältä.. en tosin yhtään tiedä miltä sajakuva näyttää.
Ehkäpä sarjakuvan suomennoskin voi olla tulossa leffan myötä.
-
No niinpä tietysti, että suomennoskin on tulossa... Arvatkaa vaan kahdesti, kuka tuli hankkineeksi sarjakuvan englanninkielisenä jokin aika sitten? Kyllä se on kumma, että suomalaisiin kustantajiin ei voi enää luottaa näissä tapauksissa. Seuraavaksi joku ottaa tietysti käännettäväksi "Lost Girlsinkin"... :)
Elokuvasta lisää keskustelua tuolla:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=5310.0
Sarjakuva näyttää suurilta joukkokohtauksilta kreikkalaisia listimässä toisiaan keihäillä ja miekoilla. Ja niin näyttää elokuvakin tuon perusteella.
Jos sallitaan pilkun viilaaminen, niin kreikkalaisia listimässä persialaisia, ei niinkään toisiaan, vaikka oli kai siellä joukossa jokunen Kserkseen riveihin loikannut kreikkalainen kaupunkikin spartalaisia vastassa.
-
No niinpä tietysti, että suomennoskin on tulossa... Arvatkaa vaan kahdesti, kuka tuli hankkineeksi sarjakuvan englanninkielisenä jokin aika sitten? Kyllä se on kumma, että suomalaisiin kustantajiin ei voi enää luottaa näissä tapauksissa. Seuraavaksi joku ottaa tietysti käännettäväksi "Lost Girlsinkin"... :)
...ja syksyllä suomennetaan varmaan 30 days of night.. ;)
-
Rautkorven "viimeinen hyvä Millerin sarjakuva" on tyly teesi, mutta liiankin osuva.
Ilmoittaudun tämän teesin vankaksi kannattajaksi.
Ainakin toistaiseksi? (Haluaisin uskoa ihmeisiin).
-
Niin no, nysse on Milleri hurahtanut elokuvien tekoon. Näkemyksensä esmes Jeesuksen elämästä saattanee siis viivästyä vielä tuokion.
Varmaan Mel Gibsoniitin lempeässä hengessä olisi tarkoitus Ristuksen elämä sarjakuvituttaa, luulen ma.
-
No niinpä tietysti, että suomennoskin on tulossa... Arvatkaa vaan kahdesti, kuka tuli hankkineeksi sarjakuvan englanninkielisenä jokin aika sitten?
Sama homma. Ajattelin ostaa pois ennen kuin tulee uusi painos, jossa lukee kannessa kissankokoisilla kirjaimilla "Now a major motion picture!"
Sain kyllä halvalla Amazonilta (tais olla jotain 18€), mutta ennemmin ostaisi suomeksi.
-
Ihme ja kumma. 300 löytyi jo eilen kaupan hyllyltä ja vieläpä Oulusta.
Todella hieno julkaisu. Pakko lukea vielä kolmannenkin kerran ennen kuin voi tarkemmin analysoida.
-
Ihme ja kumma. 300 löytyi jo eilen kaupan hyllyltä ja vieläpä Oulusta.
Todella hieno julkaisu. Pakko lukea vielä kolmannenkin kerran ennen kuin voi tarkemmin analysoida.
Täh? Siis suomennettu teos, vai? Eikös sen pitänyt tulla kauppoihin vasta huhtikuun puolessa välissä? Vai onko egmontille käynyt taas pikku kämmi, kuten Natasha 10:n kanssa kävi...
-
Täh? Siis suomennettu teos, vai? Eikös sen pitänyt tulla kauppoihin vasta huhtikuun puolessa välissä? Vai onko egmontille käynyt taas pikku kämmi, kuten Natasha 10:n kanssa kävi...
Sitäpä minäkin ihmettelin eli suomennettu versio oli jo myynnissä. Alan Mooren DC-sankarit oli myöhässä, mutta 300 sitten taisi olla aikaisessa.
-
Mitäs maksoi?
-
Mitäs maksoi?
En muista hintaa tarkkaan, mutta 22 - 25 euroa taisi olla.
EDIT: tarkistin kuitista 21.9 euroa
-
Tämä on niitä julkaisuja, ettei tiedä pitäisikö ensin lukea sarjsi vai katsoa elokuva. Yleensä aina kun lähdemateriaali on entuudestaan tuttua, on adaptaatio tavalla tai toisella pettymys.
Toisaalta 300:n osalta ainakaan leffassa ei kai juoni pelaa kovin isoa roolia, ja visuaalisesti molemmat tykittävät omilla ehdoillaan.
Mitä mieltä?
-
Toisaalta 300:n osalta ainakaan leffassa ei kai juoni pelaa kovin isoa roolia, ja visuaalisesti molemmat tykittävät omilla ehdoillaan.
Sarjakuva ja elokuva ovat aika lailla tasapainossa siinä, mitä kerrotaan ja miten. Kuvankäyttö ei ole niin tiiviisti Millerissä tai sarjakuvan kontrastisävytyksissä kiinni kuin Sin Cityssä, mutta keskeiset "pysäytyskuvat" ja liikkumaan laitetut asetelmat ovat kyllä paikoillaan. Sarvikuonon hyökkäys on uusi, jykevä yksittäiskohtaus. Samoin "käsikranaatit".
Musiikki on muhkeaa.
Juonta on mehustettu mielestäni varsin tyylikkäästi, varsinkin kun ei mennä 60-luvun leffaversion (Millerin inspiraation) sepitelmiin asti (esim. vastahyökkäys Kserkseen leiriin).
Juoni pelaa todella isoa roolia, mutta sarjakuvan ja aiemman leffan pohjalta se on niin tuttu, että voi kiinnittää moneen muuhun asiaan huomiota.
Kyllä sitä on hianoo kattella ISOLLA kankaalla ja melkein huutaa Spartaa äijien kanssa.
-
Kyllä sitä on hianoo kattella ISOLLA kankaalla ja melkein huutaa Spartaa äijien kanssa.
Juu. Tehkää itsellenne palvelus, älkääkä odottako dvd-julkaisua.
Plevna 2:n äänentoisto oli aika järkyttävän lujalla, mutta se oli pelkästään hyvä asia...
-
Tätä sarjisjulkaisua ei vissiin vielä ole saatavilla mistään normaaleista liikkeistä pääkaupunkiseudulla?
-
Pakko lukea vielä kolmannenkin kerran ennen kuin voi tarkemmin analysoida.
Onko tässä jotain analysoitavaa? Tarinaltaan ei mikään ihmeellinen, veri lentää laajakuvaformaatissa. Ilman historiallista viitekehystä voisi kuulla tuulen suhisevan käsikirjoituksen läpi, itseasiassa se olisi kuin lukisi viimeisimpiä Sin Cityjä.
Varleyn väritys tekee ainakin 80% kerronnasta ja pelastaa koko opuksen sille tasolle että se kannattaa hankkia.
-
Onko tässä jotain analysoitavaa? Tarinaltaan ei mikään ihmeellinen, veri lentää laajakuvaformaatissa. Ilman historiallista viitekehystä voisi kuulla tuulen suhisevan käsikirjoituksen läpi, itseasiassa se olisi kuin lukisi viimeisimpiä Sin Cityjä.
Varleyn väritys tekee ainakin 80% kerronnasta ja pelastaa koko opuksen sille tasolle että se kannattaa hankkia.
Kyllä olet jossain määrin oikeassa, ettei tässä tarinassa kuitenkaan ollut hienon pintakerrosten alla juuri mitään uutta tai erikoista. Periaatteessa 300 on täyttä Sin Cityä lätkäistynä vähän eri ympäristöön. Mieshahmot voisi aika sujuvasti kuteita vaihtamalla siirtää SinCityyn -- naisille ei tarvisi tehdä sitäkään.
Ja kuten sanoit, niin ehkä juuri se Varleyn osuus tekee tästä hieman erilaisen, vaikka joku naishahmo taisi näyttää hieman liikaa Elektralta (Elektra elää -albumista).
Vaan en valita mistään näistä edellisistä ... kyllähän se SinCitykin toimii vaikkei siinäkään ole kummoista historiallista viitekehtystä. Kun homma osataan tehdä oikein ilman suurempia kikkailuja niin jälki on tämännäköistä -- sujuvaa ja viihdyttävää.
-
Luin sarjan uudestaan tämän suomennetun kirjan myötä. Kyllä se hyvin vakuuttavaa jälkeä oli edelleenkin. Ällistyttävän voimakasta grafiikkaa ja kuvakerrontaa. On tarinan arvomaailmasta sitten mitä mieltä tahansa (ja sehän on tosiaan niin suoraviivainen juttu, että kyseessä on todellakin sarjakuvanovelli ennemmin kuin mikään romaani), niin aika vastaansanomattoman tehokkaasti se on kuitenkin esitetty.
Minusta tässä on kyllä selvä tasoero myöhempiin Sin City -juttuihin, tiedä sitten onko pelkästään värien ansiota, mutta osittain varmaan kuitenkin.
Formaatti ja kuvakoko vaikuttaa ainakin. Esim. 'kolmannen päivän sivulla kuusi' oleva iso lähikuva Leonidaan kypärästä on niin tehokas juuri sen takia, että se on esitetty niin hätkähdyttävän isona, isompana kuin sarjakuvalehden grafiikassa yleensä on tapana. Sama pätee 'ensimmäisen yön sivujen kolme ja viisi' taistelukohtauksiin. Todellista cinemascope-laajakangassarjakuvaa - tämähän on jo valmiiksi niin elokuvallista, ettei se mitään varsinaista filmatisointia olisi enää lisäksi kaivannut!
On se Miller vaan halutessaan aika velho tekemään sarjakuvia. Sääli ettei se ilmeisesti aina halua...
-
Lappeenrannan Suomalaisesta kirjakaupasta kävin omani torstaina hakemassa. Vielä ei ole löytynyt sopivaa aikaa lukaista lävitse, mutta kenties huomenna sitten.
Formaatti tietysti on hieman hankala, ilman Lassi ja Leevi -juhlakirjoja tuo näyttäisi hieman orvolta, vaikka on sekä pidempi (tai leveämpi, miten vain), että korkeampi kuin juhlakirjat.
Komealta tuo kansi kyllä näyttää, tuli jopa mieleen, että jos olisi mielekäs telineratkaisu saatavilla tuon ja V niin kuin verikoston voisi laittaa näkyville olohuoneeseenkin, sisustusratkaisuna se olisi aika hauska idea.
Sisältöä ei lukematta voi tosiaan vielä kommentoida, mutta pikaisesti vilkaisemalla piirrostyyli on jossain myöhäisen Daredevil-kauden (lähinnä Elektra elää) ja Sin Cityn välissä, mikä on hauska yksityiskohta, sillä Sin City alkoi yli puoli vuosikymmentä aiemmin. Pitääkin lukea tuo kuvitusta huolellisesti tarkastellen...
-
Mikäli muistini ei kaunistele totuutta Comics journalin haastattelussa Miller selitti 300n tyylivalintaa.
Monet Sin Cityjen kansistahan ovat alunperin näyttäneet kovasti valjummilta ennenkuin Frank on ojentanut ne puolisolleen Lynn Varleylle väritettäviksi, malliesimerkkinä pastalänkkäri-henkinen Hartigan-kansi That Yellow Bastardista.
300n kohdalla Miller muistaakseni sanoi että joutui käyttämään tavallisuudesta poikkeavia tekniikkoja nähtyään ensimmäiset värisivut valmiina.
-
Hain tänään Suomalaisesta 21.90e. Vielä kerennyt lukemaan, mutta hyvältä näyttää (ja tuoksuu).
-
Vasta nyt sain itsestäni riittävästi irti käydäkseni 300:n kimppuun.
Egmontia täytyy heti aluksi kiittää, sillä kovakantinen ja kuvitukselle oikeutta tekevä sivukoko on ainoa oikea formaatti tällaiselle työlle.
Risuja vastaavasti sen verran, että ikävästi suomenkieliseen painokseen on osunut ainakin kaksi tavutusvirhettä, joista toinen ei sinänsä ole tavutusvirhe, vaan tavuviivan puuttuminen. Tällaiset pitäisi saada oikoluettaessa pois. Muuta pahaa sanottavaa tästä ei toteutuksen puolella olekaan.
Sisällöllisesti 300 on kevyempää tavaraa kuin odotin. Taistelu alkaa ja päättyy ikään kuin omia aikojaan, joka todennäköisemmin on tekijän tietoinen ratkaisu, kuin vahinko. Epäilen, että tarina olisi toiminut tässä suhteessa paremmin, mikäli pääosassa olisi Leonidaksen sijaan ollut todellakin hänen miehensä, sen verran lyhyeksi 300 kertomuksena jää, kiitos suurten, koko sivun täyttävien kuvien.
Minun 300 olisi siirtänyt Leonidaksen sivuun, spartalaisten eteenpäin ajavaksi, palvotuksi kuninkaaksi, jonka mietteitä tai tekoja ei sen kummemmin olisi avattu lukijalle. Millerin 300 on kuitenkin oikeaa, kunnon hyvää Milleriä, jota odotinkin; yksinkertaista ja väkevää kerrontaa.
Kuvitus, lähinnä siis väkivalta, on odottamaani vähemmän graafista, tähän lähinnä vaikutti elokuvan luomat odotukset. Tosin jätin tarkoituksella elokuvan katsomatta, jotta voin tutustua ensin sarjakuvaan, joten saa nähdä, mitä elokuvasta lopulta ajattelen.
Joka tapauksessa Miller on myös kuvituksensa osalta "vanhassa hyvässä ajassa", mitä nyt Sin Cityn jälkeen miettii, kuinka paljon 300:ssa käyteytyistä tehokeinoistaan Miller kehitti ennen Sin Cityä ja mitä puolestaan sen jälkeen.
Kuitenkin Lynn Varleyn väritys on mielenkiintoisempaa kuin Millerin hyvä, mutta samalla yllätyksettömän perusvahva kuvitus. Yllättäen 300 näyttää paremmalta selailtuna kuin rauhalliseen tahtiin luettuna - testasin tämän heti kun olin teoksen lukenut ja efekti oli yhtä voimakas kuin ennen lukemista.
Periaatteessa väritys on hyvää ja parhaimmillaan nostaa Millerin kuvituksen toiselle tasolle. Tarinaansa kertoessa Miller ei kuitenkaan ole voinut antaa väritykselle niin paljon tilaa kuin se vaatisi, mutta lopulta tämä on vain sivuseikka, kokonaisuuden kannalta ei ole kyse kuvituksen ja värityksen tasapainosta. Kyse on siitä, kuinka väritys luo tunnelmia.
Parhaimmillaan aamulla, illalla ja yöllä 300:n väritys on erilaista ja efekti toimii niin hyvin, että silmä sen poimii välittömästi ensimmäisellä lukukerralla. Tosiasia nyt vain on, että Millerin kuvitukseen sopivat pääsääntöisesti tummat, voimakkaat sävyt. Varley käyttää kuitenkin paljon haaleita, keltaisia värisävyjä, jotka voivat olla sinänsä perusteltuja, mutta eivät täysin toimi kun lukijalla on koko aukema edessään. Ei silti, epäonnistuneeksi ei väritystä voi väittää edes huonoimmillaan.
Aivan lopussa ihmetytti, miksi teoksen loppuun on listattu osa Millerin töistä, koska lukijan jälkitunnelmat ikään kuin katkeavat, kun lukija siirtyy tarinan maailmasta todellisuuteen ennen takakannen sulkemista. Mahdollisesti kyseessä on vain 300:n oikeuksiin liittyvä asia, koska Sin Citythän ovat Liken julkaisemia ja tuolla puutteellisella listalla ne edustavat leijonanosaa Millerin tuotoksista.
-
Hieno julkaisu. Erittäin epäkiva kirjahyllyn kannalta ajateltuna, mutta taiteellisesti "laajakuva" on mielenkiintoinen ratkaisu - ja onnistunut. Tai ainakin mä tykkään.
Vietin 300-teemaillan; luin kirjan ja katsoin leffan pötköön. Ihan jees. Sota ja sotaisuus ovat mun mielestäni ikävimpiä ilmiöitä koko ihmiskunnassa (mutta armeija ei: se on yksi, ja käytännössä toimiva, tapa edistää rauhaa - eikä sotaa). Jäinkin miettimään miksi tämä kiehtoi. Olen kiinnostunut antiikin Kreikan historiasta, se on yksi syy, ja Millerin sarjakuvia olen enemmän tai vähemmän digannut 80-luvulta saakka....
...mutta sittenkin, velvollisuuden täyttämisen ja periksiantamattomuuden kuvaaminen ihmisluonnon piirteenä olivat varsinainen "beef" tässä. Ja ihan hyvä sellainen, se puoli tästä puhutteli mua kyllä.
-
Mielestäni todella hyvä sarjakuva. Hommasin hiljattain netinvälityksellä itselleni kovakantisena albumina.
Ei ollut yhtään huono kauppa.
-
Juoni on siis suoraan historiasta, höysteenä verisillä taisteluilla ja jotkut näkevät spartalaisissa homoerotiikkaa. Höh, alasti antiikin sotilaat taistelivat minun tietääkseni.
Luulo ei ole tiedon värtti eli kirjastoon siitä antiikin kirjoja selailemaan. Hopliiteilla oli rintapanssari, kypärä ja säärisuojat. Munaskuita peitti mekko. Millerillä oli ilmeisesti eri syyt kuin historiallinen totuudenmukaisuus mielessään kun sarjaa piirsi.
-
Puhutaan tapahtumista joista ei ole säilynyt tarkkaa tietoa, ja lähemmässäkin historiassa on tulkinnan varaa. Kulkuset näkyvät ainakin Leonidaksen patsaassa samoilla kulmilla.
Aika hyvin tietoa on tuolta ajalta säilynyt. Eiköhän noita vaaseja katsomalla jo saa käsityksen varustuksesta. Siitä, kuinka paljon romua on säilynyt argeologien pengottavaksi, en tosin ole varma. Siitä sen sijaan olen varma, etteivät antiikin tyypit olleet sen tyhmempiä kuin nykyisetkään.
Alastomuuden palvonnalla oli kreikkalaisessa kulttuurissa oma sijansa, jossa se liittyi hyvän fysiikan ihailun yhdistymiseen jumalallisuuteen ei suinkaan siihen, että kuvat ja patsaat esittäisivät totuutta sellaisenaan.
Ymmärsin kyllä pointin mutta korjasin vain virheellisen näkemyksen.
-
Pointti oli että minä en tuossa homoerotiikkaa näe.
Selityksen makua...
-
Ei ollut tuohon aikaan pronssiset rintapanssarit köyhien hommia. Eli ei niitä kaikilla joukoilla ollut. Hopliitit olivat falangeisaan tuon ajan panssarivaunuja.
Osalla oli nahkapanssareita ja sitten oli myös joukkoja joilla ei ollut kuin vaatteet, osalla ei edes oikeastaan niitäkään.
Kevyemmillä häirintäjoukoilla ei edes haluttu olevan panssaria hidastamassa toimintaa.
En ollut paikalla, mutta olen samaa mieltä kuin Ossi asian laidasta.
-
Joo, kyllähän se ostamisen arvoinen on varmastikin! Mutta, onko siinä tosiaan vain nuo 88 sivua?
-
Juu juu. Täytyy huamenna hommmata mukaan.
-
On se kumma, kun ei löytynyt kyseistä teosta Suomalaisesta kirjakaupasta. Ei ollut myöskään Alan Mooren DC-koostetta ja siitä sanottiin, että sitä ei ole missään ketjun kaupassa hyllyssä. Olen suorastaan ihmeissäni. Suomessa julkaistaa roppakaupalla hyvää sarjakuvaa, mutta sitä ei löydy kaupoista.
-
Kumma, olin näkeväni satavarmasti Aleksin Suomalaisessa kolmesatasen.
-
Joo, 300:aa on joissakin ketjun kaupoissa peräti hyllyssä, mutta ei läheskään kaikissa. Ja Mooren uutukaista ei ole missään.
Olikohan muuten porvoon suomalaisessa, kun sarjakuvaosastolla oli viime kesänä vain mangaa. Ainakaan en nähnyt mitään muuta.
-
Olikohan muuten porvoon suomalaisessa, kun sarjakuvaosastolla oli viime kesänä vain mangaa. Ainakaan en nähnyt mitään muuta.
Tuskin. Ainoana suomalaisena havaintojeni mukaan myy Lagerstedtin Minä Tex Willeriä. Ja kaikkea löytyy laajasti, kahdella kielellä. Näkkäreistä XIII:hin, Korkkareista Jubaan ja Heilään.
-
Sitten en vissiin löytänyt varsinaista sarjakuvahyllyä tai muistan paikkakunnan väärin. Mutta kesälomareissulla -06 kuiteskin...
-
Aleksanterinkadun (Helsinki, siis) Suomalaisessa olen nähnyt Kolmeasataa, mutta Alan Mooren DC-sankareita vain Akateemisessa (Helsinki edelleen).
-
Pääasia, että 300:aa saa ostettua, kun on sinnikäs. Jokin aika sitten se tuli mukaan Tampereen Lukularista. En voi kuin kehua. Sarjakuvana se on valtavan hieno, aivan mahtava. Iloa lisäsi myös komeat kuosit ja mahtava painojälki, mikä ei ole nykyisen digiaikakuden aikana itsestäänselvyys. Kyllä Egmont osaa!
-
Täytyy taas ihmetellä Egmontin kirjakauppatuotteiden heikkoa saatavuutta.
Olen jo kertonutkin, että meilläpäin kirjakauppa kyllä tilaa pyydettäessä. Ehdotukseni että niitä voisi ottaa hyllyynkin, ei saanut vastakaikua. Ja Helsingin Kolmen sepän Suomalaisestakaan ei Egmontin uutuuksia löytynyt, vanhoja alessa kyllä.
Ja sitten kun vertaa naapurin akateemiseen, niin ei voi kun ihmetellä. Akateemisesta löytyy suht kiitettävä määrä egmonttilaisia painatuksia. Harmi, akateemisen englanninkieliset tradet, kuten vertigot ynnämuut, ovat hyllyssä ihan miten sattuu ja usein vieläpä heikkokuntoisia.
Oma lähi suomalainen on kanssa todella nihkeä sarjakuvien suhteen, kyseessä siis ison omenan kauppa. Hyllyssä oikeastaan vain jubaa ja muita takuuvarmoja myyntihittejä. Meinasi tajua lähteä sitten kun sinne lopulta 300 löysi tiensä, ja vieläpä alennettuun hintaan...
-
Täytyy taas ihmetellä Egmontin kirjakauppatuotteiden heikkoa saatavuutta.
Tämä ei suinkaan ole Egmontin vika. Eli Suomalaiselle vaan asiakaspalautetta... Yritetään toki korjailla asiaa tätäkin kautta.
Lukulaarin sijoittuminen Tampereelle on yksi todiste siitä, että yleisessä parhaimmuudessa Tampere syö Helsinkejä aamiaiseksi... No OK, täällä ei ole sarjakuvaputiikkeja tasoituksena.
-
Harmi, akateemisen englanninkieliset tradet, kuten vertigot ynnämuut, ovat hyllyssä ihan miten sattuu ja usein vieläpä heikkokuntoisia.
Sitten kannataa käyttää vaikkapa Helsingin varsinaisia sarjakuva-alan erikoisliikkeitä (Fantasiapelit, Fennica, Good Fellows) joissa muutenkin on parempi valikoima kuin Akateemisessa. Akasta tuskin löytyy montaa nimikettä mitä noilla ei ole hyllyssä, mutta noissa on PALJON sellaista mitä Akalla ei ole.
Tukemalla erikoisliikkeitä varmistaa sen että tarjonta pysyy parempana kuin "pelkällä" kirjakauppaketjulla...
-
Sitten kannataa käyttää vaikkapa Helsingin varsinaisia sarjakuva-alan erikoisliikkeitä (Fantasiapelit, Fennica, Good Fellows) joissa muutenkin on parempi valikoima kuin Akateemisessa. Akasta tuskin löytyy montaa nimikettä mitä noilla ei ole hyllyssä, mutta noissa on PALJON sellaista mitä Akalla ei ole.
Tukemalla erikoisliikkeitä varmistaa sen että tarjonta pysyy parempana kuin "pelkällä" kirjakauppaketjulla...
Juu pääosin käytän Good fellowsia, mutta tuolla akateemisessa tuppaa tietyt sarjat olemaan huomattavasti halvemmalla, esmes preacherit sai kaikki johonkin kolmeentoista euroon, kun fellowsissa taitaa olla 20e per kirjanen. Tuen kyllä erikoisliikkeitä, mutta ensisijaisti kuitenkin pyrin säästämään jos pystyn :P
-
300 nyt viimeinkin ostettu ja luettu. Kiitos Egmontshopin alen vaikka siinä ikävänä puolena onkin että tälläisten julkaisujen myynti siellä loppuu.
Ehkä tämä olisi pitänyt lukea ennen elokuvan katsomista koska tarina tuntui nyt niin lyhyeltä kun koko ajan mielessä oli elokuvassa olleet pidemmät kohtaukset. Hienoa kuvitusta isoilla sivuilla joten itse julkaisusta ei kyllä moitetta löydy. No ehkä se että hyllystä en eilen vielä löytänyt hyvää paikkaa tälle kun koko eroaa niin paljon muista hyllyssä olevista julkaisuista. Itse tarina on kyllä aika kevyt mutta elokuvassa siihen oli onnistuttu tuomaan vähän lisää tunnetta mukaan. Millerin kuvitus ei kyllä häviä elokuvalle yhtään joten visuaalisesti sarjakuva ja elokuva ovat samoilla viivoilla.
Itse ainakin suosittelisin niitä joita aihealue yhtään kiinnostaa lukemaan ensin Millerin sarjakuvan alkupalana ja sitten katsomaan elokuvan jäkiruokana. Tosin monet ovat varmaan jo nähneet elokuvan tai lukeet sarjakuvan koska kumpikaan ei ole mikään uutuus enää. Ehkä egmontshopin ale kuitenkin saa muutkin kuin minut hankkimaan tämän sarjakuvan ja keskustelu herää uudelleen.
-
No ehkä se että hyllystä en eilen vielä löytänyt hyvää paikkaa tälle kun koko eroaa niin paljon muista hyllyssä olevista julkaisuista.
Minulla on muuten sama ongelma, edelleen, vaikka opuksen hommaamisesta taitaa olla jo pari vuotta.
-
Minulla on muuten sama ongelma, edelleen, vaikka opuksen hommaamisesta taitaa olla jo pari vuotta.
Se menee aika hyvin Lassi ja Leevi juhlakirjojen 5-8 jälkeen hyllyyn vaikkeivat ne ihan samaa kokoa olekaan.
-
Tästähän taisi loppujen lopuksi tulla kallis hankinta kun pitää hommata nuo juhlakirjatkin että saan sen sopimaan nätisti hyllyyn :)
Yksi vaihtoehto olisi piilottaa 300 poikittain hyllyyn kaikkien muiden taakse. Olisi sopivan ohutkin niin ei veisi hyllyltä paljon tilaa.
-
Itse suosittelen laittamaan sen Ashley Woodin World War Robot -sarjisten viereen. Halvalla kyllä lähtee tavaraa Egmontin sivuilta...
-
Kääntämällä epäpyhästi 90 astetta pystyyn luulisi sopivan kirjojen sekaan ihan hyvin?
-
Yksi vaihtoehto olisi piilottaa 300 poikittain hyllyyn kaikkien muiden taakse. Olisi sopivan ohutkin niin ei veisi hyllyltä paljon tilaa.
Itse olen säilönyt hallussani pitämän kappaleen juuri noin, hirveän ähellyksen takana venkslata esiin koska tottakai jokainen joka näkee sen erikseen sen sieltä pilkottavan haluaa sitä ihastella.
-
Kääntämällä epäpyhästi 90 astetta pystyyn luulisi sopivan kirjojen sekaan ihan hyvin?
Hylly jossa säilytän kovakantisia julkaisuja on mappihylly joka on mitoitettu mappien mukaan. 300 pystyssä on 3mm liian korkea että se mahtuisi siihen tilaan. Pakko sijoittaa se nyt toiseen hyllyyn jossa se ei pääse kyllä mitenkään oikeuksiinsa
-
Tuli yllättäen Tubessa 300 tilaajaa täyteen. Tekaisin sitten pienen videon tästä sarjakuvasta ja Milleristä. (https://youtu.be/CwgmZCOOSs8) Kvaakin sarjakuvaharrastajalle sisällössä on tuskin kovin paljon mitään uutta tai ihmeellistä, mutta kerroinpa nyt kuitenkin.