Hahmot ovat epämuodostuneita spitaalisia ja hahmojen ilmeet ovat kuin teilipyörällä murskattavalla narkkarilla.
Hahmot ovat epämuodostuneita spitaalisia ja hahmojen ilmeet ovat kuin teilipyörällä murskattavalla narkkarilla. Ei noista tuherruksista ole edes Thomas-kuonaksi, Riihimäelle vaan.Pasoleati, nyt seuraa virallinen varoitus:
Hillitä kieltä? Siis pitäisi sanoa jotain muuta kuin tarkoittaa! On jumalauta aikoihin eletty!
hyvin kuvillakin. Ennen kaikkea, kuten jo totesin, Rosalla on aivan liikaa tavaraa tarinoissaan. Ruutujen rytmitys ja sitä kautta sivukokonaisuudet eivät toimi. Rosa voisi keskittyä kirjoittamiseen ja jättää piirtämisen taitavammille tekijöille.Juteltiin koulussa kaverin kanssa ankoista ja niiden piirtäjistä. Sitten kaveri totesi: "Carl Barks on paras, Rosalla on liikaa tekstiä". Johon vastasin: "Mmmm", samalla nyökyttelin päätä ja hivelin sormella leukaani.
Mitenkäs ne vanhan laulun sanat menevät. Koskaan et muuttua saa?
Ne rankat ankat rakentaa nuo bunkkerinsa betonista,
ja irvistäen paloviinaa juo, kun askarrellaan tappolista.
On nynny ämmä pullasorsa, joka muutosmusiikkia soittaa.
On paperia sen Opel Corsa, kun panssarivaunu tiet tasoittaa.
On vihollinen vieras lapsikin, ja se maa joka jää rajan taa.
Jos koputetaan oveen bunkkerin on tunnuslause koskaan et muuttua
saa... Koskaan et muuttua saa...
Ja moni tulee vielä kaatumaan, ja katumaan, että edes sattui syntymään.
Kun rankkojen ankkojen opetusryhmä tulee teille tahtia näyttämään!
Niin aseita sormeilee räpylät hikiset.
Kuolet, jollet näkemyksiään jaa.
Vaan sinäkin rankka ankka vielä vikiset, kun bunkkerissa
jokin rasahtaa.
Niin ankkajoukko hätkähtää, vain höyheniä ilmaan jää leijumaan.
Näin voiman alttarille joutuu joskus uhraamaan!
Kun tulitus viimein taukoaa, kaatuneille tehdään kunniaa.
Ja suurin älypää muita ankkoja muistuttaa:
Kvaak kvaak kvaak! Sanokaa niille että minä olen mies!
Kvaak kvaak kvaak! Sanokaa niille että minä olen mies!
Kvaak kvaak kvaak! Sanokaa niille että minä olen mies!
Kvaak kvaak kvaak kvaak! Minä olen mies!
Kvaak kvaak kvaak kvaak! Minä olen mies!
Kvaak kvaak kvaak kvaak! Minä olen mies!
Kvaak kvaak kvaak kvaak! Minä olen mies!
MIES!
Vihdoin viimein odotettu päivä koitti.
Johtaja-ankka lähtökäskyn konekiväärillä soitti
soitti. Höyheniin meni mutaa ja rapaa, ja jokainen oli
vastuusta vapaa, tietäen työn oikeutuksen!
Vaan vihan innossa kontrolli petti.
Liian varhain irti pääsi tulivoima.
Taisi irti päästä koko helvetti,
kun oli joka ankka pian toisen likvidoima.
Vain yksi enää tantereella raahautui viime voimillaan.
Se räjäytti reiäin vihollismuuriin,
ja jäi näkyä katsomaan.
Se kyräillen tiiraili kolostaan,
kun kansa rannalla nauroi ja ui.
Ja moni näytti nauttivan olostaan,
rankka ankka rantaleijonille nyrkkiä pui.
Se silmänsä loi ylös taivaaseen,
ja lausui viimeiseksi lauseekseen:
Kvaak kvaak kvaak kvaak! Minä olen mies!
Kvaak kvaak kvaak kvaak! Minä olen mies!
Kvaak kvaak kvaak kvaak! Minä olen mies!
Kvaak kvaak kvaak kvaak! Minä olen mies!
Kvaak kvaak kvaak kvaak! Minä olen mies!
Kvaak kvaak kvaak kvaak! Minä olen mies!
Kvaak kvaak kvaak kvaak! Minä olen mies!
Kvaak kvaak kvaak kvaak! Minä olen mies!
Mies! Mies! Miees!
Eikös pikku-aku asu mummon luona ihan virallisestikkin. (Rosan tarinoissa ainakin)
Aina ennemmin Riihimäelle kuin Forssaan. Mutta haloo, Van Hornhan on ankkahistorian surkein piirtäjä. Giuseppe Perego (http://lambiek.net/artists/p/perego_giuseppe.htm) on nero Horniin verrattuna. Perego oli rehellisesti huono, eikä edes yrittänyt mitään muuta.olen erimieltä.
Don Rosa taasen... no tarinat ovat yhä hyviä, mutta teksti on lisääntynyt koko ajan ja samalla piirrosten taso laskenut kuin ankan pyrstö. Lisäksi ruuturytmitys on välillä aivan onnetonta.
Akusta ei ole minulla havaintoa eikä tietoa, mutta kyllä Timo neuvoo(?) meitä pimeyteen eksyneitä.
Stroblin sarja perustui samanaikaiseen TV-spesiaaliin, jossa käytiin Akun elämää läpi.
Hei; löytyisiköhän tästä TV-spesiaalista lisätietoa? Mikäköhän se oli nimeltään, oliko se osa jotakin sarjaa vai mikä?
Mutta Tony Strobl sen sijaan piirsi Akun pienenä jo vuonna 1960 Mummo Ankan hoteisiin hyvin samaan tapaan kuin Korhosen ja kumppanien uusissa pikku-Akuissa.Onko tämä se sarja jossa on "backflash" Barksin ajatuslaatikoista?
Timo
Onko tämä se sarja jossa on "backflash" Barksin ajatuslaatikoista?
Toivottavasti ensi kerralla saamme parempaa jälkeä.
Voisiko joku laittaa jotain kuvan tapaista tästä ah-niin-surkeasta -sarjiksesta, jonka Kari, suomalaisten ylpeys (ainakin minun mielestä) on piirtäny?
Tai edes mikä numero oli kyseessä, niin etsin aa-nettisivuilta arkistosta
Mitä tulee "bulkkitavaraan" (bulkkia ainoastaan tosiuskovaisten mielestä), niin yhdessäkään vaikkapa 1980-luvun alun Akussa ei löydy samanlaista lietettä kuin Korhonen suoltaa nykyisin.
Jotkut eivät tosiaan arvosta omaperäistä lähestymistapaa. "Kaiken pitää olla just ja prikuulleen silleen ku mä haluun" -ajattelutapa on aika syvältä.
Mun mielestä esim. Don Rosa on aika huono piirtäjä, sen saan toki sanoa, mutta en nyt häntäkään umpisurkeaksi alkaisi luonnehtimaan. En vain pidä, that's it, sellaista se on. Eri makutottumuksistahan tässä on pohjimmiltaan kyse.
Don rosalla on muuten hieman samanlainen lähestymistapa piirtämiseen kuin Todd McFarlanella. Kummatkin yrittävät peittää taitamattomuutensa ylityöstetyllä piirroksellisella tilpehöörilä. Monet tähän vipuun tuntuvat menevänkin.
Korhonen sentään osaa pelkistää.
Lainatakseni Seppo Heikinheimoa: Saako ainoastaan lehmä arvostella maidon laatua?No ei ainoastaan lehmä saa arvostella maitoa. Mutta se että jollain yhdellä henkilöllä on laktoosi-intoleranssi ei tarkoita että maidon myynti pitää kaikilta lopettaa.
Tiedä sitten että haluaako Pasoleati vain lietsoa riitelyä vai onko hän todella noin fanaattisesti Korhosen tuotoksia vastaan. Jos on tosissaan tuota mieltä, ei hänen ehkä kannattaisi lukea niitä.Veikkaisin sitä fanaattisuutta, sillä samaan tapaan hän kirjoittaa Tex Willer -ketjuissakin.
En muuten osaa käyttää näköjään tuota lainaustoimitoa ;D
Joo, omaperäistä. Entäs jos piirtäisikin ruudut ruskeaa täyteen, eikö se olisikin aivan hienoa "omaperäisyyttä"? Kun jonkun piirtämän tuotokset ovat mielenvikaista kuonaa, niin aina vedotaan omaperäisyyteeen. Jos omaperäisyys on sitä millä Korhonen saastuttaa lehden sivuja, niin nämä omaperäistäjät voisi vaikka lähettää Afganistaniin taleban-leirille. Omaperäistäkööt siellä.
Klikkaat vaan siitä viestistä mistä haluat lainata jotain, sitä vastaa lainaten toimintoa ;) Kyllä sä ossaat
Kari ei ilmeisesti halua toistaa samaa sontaa lehdestä toiseen ja tekee erilaista.
Pasoleati ottaa nyt vain ihan rauhallisesti ja haistakoon samalla ***** (edit: haistattelut ovat lapsellisia ja pyydän tätä anteeksi). Aku Ankassa No: 16 julkaistu Karin 10-sivuinen tarina ei kuulu minunkaan suosikkeihini, mutta kyllä se on parempi kuin sitä seuraava Frank Jonkerin kirjoittama "Faraon kirous".
Kari ei ilmeisesti halua toistaa samaa sontaa lehdestä toiseen ja tekee erilaista. Jos joku sekoaa tämän vuoksi, niin seotkoon. Avohoidossa on nykyään aivan liian moni ja meidän tavallisten on vain siedettävä heitä.
No, kaikenlaisia degeneroituneita omäperäisyysfaneja tänne sitten mahtuukin. Frank Jonker on käsikirjoittajana aivan musertavan ylivoimainen Korhoseen verrattuna. Korhonen ei kelpaa edes Jonkerin kengänkiillottajaksi.
Ja kyllähän tuon johtosarjan kuvituksen taso oli pienimuotoinen shokki, ei tuollaista jälkeä uskoisi näkevänsä vahvasti perinteillä ja laadulla ratsastavassa lehdessä.Ei millään pahalla, mutta odottaako joku Ankalta laatua.
joihinkin "tyylin lennokkuus" näyttääkin vetoavan. ;)Jos viittaat minuun, niin en väitä pitäväni kuvituksesta. En muuten pidäkään. En vain ymmärrä, mitä merkitystä sillä edes on, miltä se näyttää. Sen vain sanon, että turhaa nysväämistä näkee tuossakin lehdessä turhan paljon.
Itse asiassa Jonker suoltaa aika kaavamaisia juttuja rutiinilla, yllättää harvoin. Jos jaksaisin kaivaa esimerkkejä, niin niitä kyllä löytäisi Kuukauden sarjisekstroista. Katsokaa itse.
Timo
Sanoma magazines pakottaa. Kun tuote maksaa 80 ekiä, niin luulisi sillä saavan sitä mitä tilaa. Ja minä en ole tilannut Feriolia enkä Korhosta.
Onhan niitä huonompiakin, vaikka ovatkin yleisölle niin ihkuihania (Vicar nyt ensimmäisenä).
Korhosen kolmostarina oli oikein viihdyttävä, kunnes niitä kolmosia alkoi putkahdella ihan vaivaksi asti. Piirrosjälkikään ei ollut läheskään niin ärsyttävän valuvaa kuin joskus. Korhosen käsikirjoituksissa on usein oikein nastoja oivalluksia, mutta nyt ei ihan onnannut.
Viimeisin tarina oli kyllä Korhosen paras tekele. Mutta vielä oli vähän sellaista " valumista "
Yleensä uudet piirtäjät kehittyvät, mitä enemmän piirtävät. Valitettavasti Korhoselle ei käy samoin. PäinvastoinKuinka kauan Korhonen on muuten piirtänyt? (Ajan takaa sitä, että mistä tiedät vaikka syntyisi muutos).
Kari on tehnyt vuodesta 1993 Disney-sarjoja.
Ai, niin kauan... turha sitten vissiin odottaa "muutosta". Itse kyllä pidän Korhosen piiroksista (ja olen itse tavannut ja jutellut pari kertaa hänen kanssa). Kyllähän oman kotimaamme piirtäjiä pitää kannustaa :).
Olin jutusta ymmärtävinäni, ettei hän tussaa eikä väritä,
Jos menee nimmaria hakemaan, voiko kirjan ostaa jo etukäteen, vai pitääkö ostaa paikanpäältä? Kai sen nyt etukäteen voi... :D
Onko tuosta Korhosen uusimmasta kirjasta tehty nahkakantista laitosta?4 värillistä ostettu...3 parasta kuvaa ja 1 huono numeron takia...
Ouluun menen ja etukäteen ostan kirjat...
Nahkakirja on tehty 100 kpl 20 värillistä 80 mustavalkosta...
Minkä hintasii noi nahkakantiset on kuvalla tai ilman?Värillinen 250€ ja mustavalkokuvalla 180€ ja muita ei tietääkseni ole.... :-*
Näkyi olevan uusimmassa Akkarissa Kari Korhosen erikoisnumero. Lehdessä on miehen kaksi tarinaa sekä sellainen vajaan kahden sivun mittainen haastattelu.
Mistä niitä nahkakantisia saa?TUOLLA ON YKSI... :-*
Aika vähän oli kyllä ihmisiä, mutta taisi olla vähän huono aika (15-16)
Joo, oikeastaan valitettavan vähän. Karilla on faneja ympäri Suomen ja paljon niitä (palautteen perusteella) onkin, mutta liekö turkulainen apatia sitten syy sille, ettei ihmisiä kovin paljon paikalla käynyt.'
Toivottavasti tamperelaiset näyttävät huomenna närhenpallit!
Tuota, Voiko Korhoselle lähettää fanipostia? Onko kellään tiedossa postiosoitetta tai/ja sähköpostiosoitetta? Kiitos jo etukäteen vastauksista.
Milloin Kari käy Helsingissä? Vai ehtikö se jo käydä?
Kari Korhonen - chatti 25.10 klo 18-20 os. www.akuankka.fi
Saman osoitteen kautta löytyy varmaankin myös tietoa Karin signeerausajoista kirjamessuilla.
Huh huh. Voi Karin kanssa. Eipä tahdo mennä parempaan suuntaan nuo kumiankkakorhoset.
Muistaako joku Karin oman sarjan joka tuli Iltasanomissa Kuukauden kotimaisena. Pikkupoika ja mielikuvitusjänis. Mikä se sarja oli nimeltään?
Mitähelvettiä?!? Ankanpojat irccaa ja chattii, tilataan netistä luottokortilla!!! Itse koen tämän erittäin vaivaavana asiana.
Mitähelvettiä?!? Ankanpojat irccaa ja chattii, tilataan netistä luottokortilla!!! Itse koen tämän erittäin vaivaavana asiana. Sarjakuville pitää antaa ajattomuus ja luonnollisuus. Väkisin nykynuorisoa kosiskelevaa paskaa ei kukaan halua lukea. Taitaapi mennä Disneyn sarjakuvilla huonosti kun pitää väkisin kehittää puolivillaisuuksia???
Kröhöm! Aku Ankka on mennyt muodin mukana koko ajan, ellet ole sattunut huomaamaan. Esim. Barksin jutuissa naisilla oli samanlaiset kuteet, kuin 60-luvun leideillä oli ollut, kampauksista puhumattakaan.
Minä pidin.Minä myös. Korhoselta onnistunutta teosta pitkään aikaan
Missä tuo tarina jossa Aku on jääkiekkoselostajana on ilmestynyt?Hmm. Se oli loistava.
Juuri sain tiedää, että Kari Krhonen tulee myös Tampere kuplii -tapahtumaan haastateltavaksi ja signeeraamaan teoksia. Kiitos, Kari!
Kari on hieno mies. En ole koskaan kuullut hänen sanovan mitään negatiivista mistään asiasta. Ehkä hän kotonaan ärjyy kiukkunsa ja pahimmat paineet seinille, mutta julkisuudessa ollessaan on erittäin herrasmies.
Kari Korhonen asuu HelsingissäAsuuko hän todella helsingissä ???
Asuuko hän todella helsingissä
Olen vieraillut (työhuoneellaan), asunto on siinä lähellä.
Missäpä muuallakaan?
Kirjoittaako ja piirtääkö hän siellä ???
Lambiek listaa Karin tanskalaiseksi:
http://lambiek.net/comics/disneyartists.htm#dk
Tuosta stripistähän se kansi on vedetty
Gemstone tykkää Korhosesta... ja upeiltahan nämä sivut näyttävät.Hyvältä näyttää juu,mutta ainahan on valittajia. :P
Walt Disney's Comics #690
Christopher Barat’s infamous wordplay adds spike to Kari Korhonen’s “Winter of Dissed Kismet!” (http://scoop.diamondgalleries.com/public/image-browser.asp?ai=69808&whichpage=6&whichimage=162870)
On täällä ennenkin ollut puhe, että vaikka Akkiksen lukijoista puolet on aikuisia, on kohderyhmä silti alle 12-vuotiaat.
Vuoden 2008 lopussa Suomessa oli alle 15-vuotiaita henkilöitä 891 162,
Jaa. Minä taas luulen, ettei Akkiksen kohderyhmällä ole aavistustakaan kuka on Jouko Turkka.
Olen nähnyt sekä hyviä että huonoja. Hyviä juoniakin uusissa. Hyvin ja huonosti piirrettyjä. En tiedä tehdäänkö osa niistä tietokoneohjelmalla.
Muistelisin Mummon Ankan myös aiemmin toimittaneen jonkintyylistä etsivän virkaa.
Juu... nappia painamalla generoituu valmis sarjakuva. ;DPätee ehkä paremmin vaikka Karviseen. ;D
Olin näkevinäni Suomalaisen kirjakaupan edessä olevassa metallisessa ilmoitus kyltissä, että Kari Korhonen olisi kaupassa signeeraamassa nyt tulevana lauantaina eli huomenna 4.12. klo 16. En ihan tarkkaan muista aikaa, mutta noin sen mielestäni luin.
Viime aikojen Akkarin joulumokailujen keskellä oli mukavaa huomata, etteivät ihan kaikki hyvät joulutarinat ole vielä tulleet tiensä päähän. Kari Korhosen väsäämä Lahjoista parhaat Akkarista 50/2010 sai pitkästä aikaa hymyn huulille ja iloisen joulumielen valtaamaan itseni Akkaria lukiessani. Hyvä, Kari!
Kari Korhosen pre-Disney -sarjis, eli Ilta-Sanomien kuukauden kotimaisen klassikkouusinta netissä (http://www.iltasanomat.fi/suomiklassikko/suomi-klassikko-tucker-112012/car-1288438841225.html) alkoi jo kuun alussa. Vetävää dekkarimeininkiä! Ei ankkaa. mutta hyvää ja tyylikkäitä kuvia.
Eli Korhosen originaalinäyttely on esillä Helsingissä, Päivälehden museossa 3.11.2013 saakka.
Taiteilijan itsekritiikki on nyt kyllä ollut liioiteltua. Jösses, että äijä osaa tussata ja hyvin!
Ja huomaa: tuo on tehty 19-20-vuotiaana. Käsittämätöntä teknistä taitoa.
Minä ainakin tykkäsin lukea kaikkein eniten Karin itsensä kirjoittamia esittelytekstejä tekemiinsä tarinoihin ja sitä kuinka hän kertoo sarjakuvataiteilijan työn tekemisestä.
Karihan ei itse enää tussaile (tuskaile tussin kanssa ;D ) Asiaa pitäis varmaan kysyä tussaaja Ferranilta. Mut kyllä ymmärtääkseni indian ink jättää kiiltävän tussipinnan, voi olla jopa kohollaan paperin pinnasta. Paperin pitää olla sitten semmosta, joka ei ime sitä mustetta.
Timo
Näköjään ensimmäinen osa on kymmensivuinen.Tuskinpa loputkaan ovat sen pidempiä. Korhonen on pitänyt kiinni 10 sivun kaavasta tiukemmin kuin kukaan muu nykytekijä.
Jaa, luulin, että Murryn juttu oli ennen julkaisematon suomeksi, koska muistaakseni sen alussa ei lukenut ”toivesarjaa” tai vastaavaa.Tieto tarinan maailman ensijulkaisusta, ja siitä jos sitä ei ole julkaistu aiemmin suomeksi, näkyy nykyään siinä Klassikko-logossa.
Tuskinpa loputkaan ovat sen pidempiä. Korhonen on pitänyt kiinni 10 sivun kaavasta tiukemmin kuin kukaan muu nykytekijä.
--
Tanskassa ei kai anneta nykyään edes lupaa tehdä yli 16-sivuisia tarinoita. Mikä on kyllä aika pöh.donaldduck_norge on julkaissut Instagram-tilillään kuvan Arild Midthunista silmäilemässä uuden joulutarinan käsikirjoitusta ja silmiinpistävää on, että Arildin pitelemässä lapussa lukee sivumäärän kohdalla "30 pages".
Minua muuten vaivaa eräs asia näissä Karin hamoissa, miksi niillä on suu kiinni eikä ilmekkään värähdä kun ne puhuvat? Se on vähän outoa että puhekupla "kuuluu" huulten läpi.
Edit: ehkä vain olen tottunut liian tasokkaisiin juoniin ja tarinankerrontaan hotkiessani kirjoja, en tiedä olisiko minustakaan sen kaksisempaa käsikirjoittajaa kun en ole koskaan kokeilutkaan.
Joissakin ruuduissa olis voinu ehkä vahän jämäkämpi sommittelu, mutta tokihan Korhonen piirtää hyvinkin animaatiomaisen joustavasti verrattuna (kröhöm, sohaisen muurahaispesään) Rosaan. Ja nyt tässä on kiitettävästi yksityiskohtia ja miljöötä kuvattu.
Koska kyseessä ei ole Petkunterä. Nimi on Soapy Slick, sillä vanhalla Klondiken aikaisella vihollisella.
Tieto tarinan maailman ensijulkaisusta, ja siitä jos sitä ei ole julkaistu aiemmin suomeksi, näkyy nykyään siinä Klassikko-logossa.
Jos logossa ei ole muuta mainintaa kuin vuosiluku, niin tarina on julkaistu aiemmin Suomessa. Jostain syystä aiempaa julkaisua ei vain enää erikseen mainita.
Korhonen oli jättänyt Hiidenkirnulta maissipiipun pois. Nuorisohan olisi voinut vaikka villintyä.
Näköjään Klondike-tarinan kolmas osakin on vain seitsemänsivuinen. Harmi. Kyllä tätä lukee, mutta fiilis on liikaa toiminnallisen huumorisarjan fiilis eikä pitkän jatkosarjan fiilis. Kertomus ja hahmojen luonteet olisivat syvempiä, jos sivuja olisi huomattavasti enemmän ja ruuduissa pysähdyttäisiin välillä tunnelmoimaan ja keskustelemaan. Kaikissa osissa kyllä toistaiseksi on kehitelty vaaroja ja vastuksia hyvin, esitelty nuoren Roopen kykyjä onnistuneesti ja viitattu menneisyyteen ja tulevaisuuteen suhteellisen kekseliäästi.
Onkohan Egmontilta taas jyrähdetty, että "EI PITKIÄ TARINOITA! PISTE."
Korhosen tarina Sukulaissieluja oli huomattavasti parempi ja sijoittui suunilleen samoihin aikoihin.
Joo, vika on todennäköisesti Tanskan Egmontin päässä. Ja valitettavasti lyhyys syö Korhosen kertomuksesta sen paljon puhutun eeppisyyden pois, vaikka AA.n toimitus miten puhuisi "Klondiken mestarista".
Barks ja Rosa käyttävät runsaasti sivuja asioiden pohjustamiseen, esimerkiksi Takaisin Klondikeen -seikkailussa, johon kaikki Klondike-stoorit väistämättä vertautuvat, vietetään alussa monta sivua aikaa pelkästään Roopen toimistossa! Korhosen Klondike-jutussa puolestaan on jatkuvasti vauhti päällä ja pysähtyminen jää ikävästi vain yksittäisiin ruutuihin.
Pitääpä tutustua tähän. Tarinan nimi ei soita minulla kelloja.
Edit: tälläinen nippelinappeli huomio että kaikkien kolmen osan aikana Roope on vasta edennyt Skagwaysta Chilkootin solaan eli on räpylöinyt vasta noin 30 kilometrin matkan.
Katsotaan nyt mihin tuo tarinan kehitys vie, mutta ihmetyttää kyllä jos osottautuu että Glasgow takapiru onkin Angus tai Pii.
Barks ja Rosa käyttävät runsaasti sivuja asioiden pohjustamiseen, esimerkiksi Takaisin Klondikeen -seikkailussa, johon kaikki Klondike-stoorit väistämättä vertautuvat, vietetään alussa monta sivua aikaa pelkästään Roopen toimistossa! Korhosen Klondike-jutussa puolestaan on jatkuvasti vauhti päällä ja pysähtyminen jää ikävästi vain yksittäisiin ruutuihin.Mikähän perustelu Egmontilla on siihen, että pitkiä tarinoita ei tehdä? Monissa maissa normaalikokoisissa viikkolehtissä on yli 50 sivua ja paksuimmissakin erikoisnumeroissa sivuja on jopa 100. Lehdistä kai noin 3/4 on sarjakuvia ja loput artikkelintynkää ja mainoksia. Kyllä noihin sivuihin mahtuisi kerralla julkaistavaksi vaikka 20-sivuinen tarina ja silti sivuja riittäisi lyhyemmille tarinoille ja mainoksille. Vai onko kyse siitä, että niitä mainoksia pitää jonkinlaisen sopimusteknisen syyn takia julkaista väh. kymmenen sivun välein? ???
McAnkka on taidettu kirjoittaa väärin muodossa ”Mac”."Mac" on kai jonkinlainen käännös Mc-etuliitteelle. Noin se on ainakin kirjoitettu, jos ei kaikissa, niin ainakin useimmissa suomennoksissa. Itsessänikin tuo tuottaa välillä kummastusta.
MacDuck tartan on siis rekisteröity jo ennen Scrooge McDuckin keksimistä!?
Timo
Valitettavasti lyhyys syö Korhosen kertomuksesta sen paljon puhutun eeppisyyden pois, vaikka AA.n toimitus miten puhuisi "Klondiken mestarista".Klondike tarinat toimivatkin parhaiten pitkissä kertomuksissa.
Barks ja Rosa käyttävät runsaasti sivuja asioiden pohjustamiseen, esimerkiksi Takaisin Klondikeen -seikkailussa, johon kaikki Klondike-stoorit väistämättä vertautuvat, vietetään alussa monta sivua aikaa pelkästään Roopen toimistossa! Korhosen Klondike-jutussa puolestaan on jatkuvasti vauhti päällä ja pysähtyminen jää ikävästi vain yksittäisiin ruutuihin.
Klondike tarinat toimivatkin parhaiten pitkissä kertomuksissa.Vihdoinkin! Tämmöisiä lisää. Niistä lyhyistä tarinoista päästä edes kunnolla alkuun.
No, nyt Egmont on sitten tuottanut upouuden Klondike-tarinan, millä on mittaa peräti 30 sivua! Donald julealbum 2019 (https://inducks.org/issue.php?c=no%2FDJUL2019)
Tanskalaisissa viikkolehtiformaattiin tuotetuissa tarinoissa samainen sivumäärä on tainnut mennä rikki viimeksi 13 vuoden takaisessa Don Rosan "White Agony Creekin vanki" tarinassa.
Sattumalta sekin käsitteli Korhosen Klondiken päiväkirjat-saagan tapaan Roopen mainariaikoja.
Kyllä Korhosenkin Klondiket saisivat olla pidempiä kuin vain sen 7 sivua.
Hmm, tuleekohan Klondike-saagasta lopulta satasivuinen?Ainakin ensimmäisestä sarjasta tuli nyt vain 38 sivuinen.
2x5x10=100
"Sarja jatkuu uusilla osilla vuonna 2020."
Ankallispäivän Facebook-live lähetyksessä (mikä on katsottavissa vieläkin Aku Ankan face-sivuilta) Korhonen kertoo, että Klondike-sarjan jaksojen pieni sivumäärä tuli Egmontilta.
Toivottavasti testin tulos oli, että ensi vuonna sarja saa olla pidempikin. Olisi komeaa jos Korhosesta nyt lunastuisi oikea Rosan perinteen jatkaja.Näistä sit kovakantista kirjaa!!
Ankallispäivän Facebook-live lähetyksessä (mikä on katsottavissa vieläkin Aku Ankan face-sivuilta) Korhonen kertoo, että Klondike-sarjan jaksojen pieni sivumäärä tuli Egmontilta.
Midthun jatkaa noilla pitkillä jutuillaan turvallisesti Rosan viitoittamalla polulla.Eiköhän Midthunilla norjalaisine kumppaneineen ole mahdollisuus tehdä noita pitkiä tarinoita ainoastaan siitä syystä, että joku siellä on keksinyt tuollaisen joulualbumi konseptin. Jouluaiheiset julkaisut myyvät todennäköisesti parhaiten, joten tuollaisen julkaiseminen on kannattanut jo 10 albumin verran.
Timo
En ole vielä ehtinyt lukemaan, mutta nyt on pituuttakin suht mukavasti, 14 sivua.
Visuaalisesti näyttää hienolta.
Ihan omia veikkauksiani, mutta luulen, että Egmontin sopimukseen kuuluu vain kirjojen koonti jo julkaisusta materiaalista.
128 sivua näyttäisi Roope Ankan päiväkirjoissa olevan. Puuttukos tästä nyt jotain oleellista?
Vaikea sanoa, puuttuuko tuosta suuremman tarinan kannalta jotakin tärkeää, joka julkaistaisiin vasta myöhemmin. Mutta sanomasi sivumäärän perusteella tuossa on runsaasti uutta sarjakuvaa, jota ei ole vielä julkaistu Aku Ankassa. Sitä juuri Kääk13 ihmetteli ketjussa ihan äsken.
Klondiken-päiväkirjat oli 38 sivua pitkä juttu. Sen jälkeen tullut Ankkalinnan-päiväkirjat sisälsi 42 sivua. Nämä tekevät yhteensä 80 sivua, mikä on paljon vähemmän kuin 128. Täältä (https://inducks.org/subseries.php?c=The+McDuck+Journals) Inducksista näkee toistaiseksi julkaistujen jaksojen nimet, pituudet ja julkaisupaikat Aku Ankassa. Vaikka tulevassa kokoelmassa lienee artikkeleita ja kansikuvia, jotka vievät sivuja, uutta sarjakuvaa lienee siinä silti vähintään 25 - 30 sivua.
Olisikos Roope Ankan päiväkirjoja jo joku saanut hommattua ja kertoisi tarkemmin sisällöstä/laadusta? Inducksiin ei opusta ole ainakaan vielä ilmestynyt.Minä olen kirjan ostanut ja pidän sitä syksyn mielenkiintoisimpana Ankka-kirjana.
Hesanrin kuukausikiitteessä Korhosen haastattelu.
https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000008295070.html
Sykähdyttävä syntymäpäivä Ankkalinnassa!Suomalaisten rakastaman Ankka-taitelija Kari Korhosen kuvakirjassa Aku-setä yllätetään iloisesti juhlapäivänään.Aku Ankan syntymäpäivä lähestyy, ja ystävät ja sukulaiset suunnittelevat toinen toistaan hienompia lahjoja päivänsankarille. Tupu, Hupu ja Lupukin haluavat ilahduttaa setäänsä, mutta mitä he voisivat keksiä, kun sekä rahat että ideat ovat lopussa? Poikien lahja saa kuitenkin sedän sydämen sykähtämään lämmöstä.Kari Korhonen on kirjoittanut ja kuvittanut lämminhenkisen Aku-tarinan suomalaisten suosikkiankan syntymäpäivän kunniaksi. Kovaonnisella sankarilla on nyt myötätuulta matkassaan, ja hyväntuulinen tarina on samalla kunnioitus tarinoille ja yhteisille lukuhetkille.Kari Korhonen (s. 1973) on espoolainen sarjakuvataiteilija, joka on tehnyt merkittävän uran Disneyn parissa sekä kuvittajana että käsikirjoittajana. Hänen kädenjälkeään on päästy ihailemaan Aku Ankka -lehdessä kansainvälisesti jo kolmen vuosikymmenen ajan, ja hänet tunnetaan esimerkiksi Klondiken-päiväkirjoista, joissa matkataan Roope Ankan menneisyyteen, sekä Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tekemistään Aku Ankka ja Suomi -sarjakuvistaan. Kari Korhonen on todellinen Disney-tuntija, jolta löytyy kokoelmistaan monenlaisia Disney-aarteita. Korhonen on voittanut Suomen sarjakuvaseuran myöntämän Puupäähattu-palkinnon vuonna 2015, ja hän on piirtänyt myös mm. Angry Birds -sarjakuvia.
Aku Ankka joulutunnelmissa!
Ankkataiteilija Kari Korhosen nostalgisesti kuvitetussa joulukirjassa Aku Ankka oivaltaa joulun syvimmän sanoman.Aku on paiskinut töitä metsänvartijana kaukana kotoa, mutta vihdoin ja viimein pitkä odotus palkitaan ja joululoma alkaa. Malttamaton ankka ampaisee matkaan niin kiireessä, ettei hän ehdi katsoa kunnolla ympärilleen. Häntä kuitenkin tarkkaillaan koko kotimatkan ajan, ja portilla Aku tapaa vielä yllättävän kulkijan. Ehkäpä luvassa on vielä yksi tarpeellinen mutka ennen kuin on aika aloittaa joulunvietto?