Lukaisin viikonloppumatkalla uuden Megan. Se jätti vähän ristiriitaiset tunteet. Toisaalta oli ihan kiva, mutta silti...No, suurin ongelma on se, mikä vaivaa Supreme Poweria ja kai sitten kaikkia muitakin: tarinan eteneminen on ihan liian hidasta. SP:n kohdalla sen vielä sietää, mutta Ihmeneloset on jo sen verran tuttua kauraa (jopa rinnakkaistodellisuudessa), että on tuskastuttavaa lukea 130-sivua tarinaa, joka aikoinaan kerrottiin noin kahdessakymmenessä huimasti paremmin.
No, ei kaikki sentään ollut negatiivista. Positiivisena puolena sanottakoon, että Kubertin pojan kuvitus oli tällä kertaa ihan nautittavaa. Syynä oli varmaankin hyvä tussaaja tai jotakin, mutta jälkeä ei meinannut edes Kubertiksi tunnistaa.
Jatkosta en sitten tiedä. Jos järjestyksessä mennään, niin seuraavaksi tulisi (jos tulee) Stuart Immosen kuvittama arkki ja se kiinnostaisi pelkästään sen takia, mutta se on sitten sen ajan murhe. Mutta kyllä minä normaalista Marvelin Ihmenelosista tykkään silti enemmän. Ilmeisesti Ylivertaiset ovat ainoa valopilkku tässä Ultimate-universumissa. Tai Hämikseen en vielä ole tutustunut. Sehän voi vielä yllättää.
