Juu, ainahan humoristisessa historiaseikkailussa on isoja anakronismeja mukana. Mutta Asterixissa on kuitenkin mukana myös todellisia historiallisia hahmoja ja tapahtumia, Ahmed Ahneessa vain epämääräisiä viitteitä sellaisiin.
Tämä keskustelu lähti liikkeelle kysymyksestä, uskallettaisiinko nykyään tehdä tällaista huumorisarjakuvaa, joka selvästi sijoittuu arabialais-islamilaiseen miljööseen - josta uskonto on tosin suodatettu lähes kokonaan pois. Miten on? Onko maailma muuttunut sellaiseksi, että Tuhannen ja yhden yön satujen ja orienttikliseiden tunnelmia vaaliva fantasia ja huumori on liian tulenarkaa? Ei kai sentään?