Kvaak.fi - keskustelu

Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Toimintasankarit => Aiheen aloitti: Curtvile - 24.10.2006, klo 00:22:27



Otsikko: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 24.10.2006, klo 00:22:27
Etsin, etsin enkä löytänyt sopivaa ketjua Garth Ennisin Wormwood sarjaa varten.
Niin siis Avatar firman Wormwood on se uusi G.Ennis uskonnollista teemaa käsittelevä sarjakuva.
Päähenkilö Wormwood on antikristus jonka isä on itse Saatana ja jonka paras kaveri on Jeesus, tosin mustana eikä ihan entisessä iskussaan. Maailmanloppu lähenee....

Sanoiko joku Preacher? Tai Hellblazer?
Näistähän Ennis tunnetaan vaikka onkin niitä kirjoittajia Elliksen, Mooren, Morrisonin, Gaimanin, Ruckan yms ohella jotka herättävät kiinnostuksen vaikka piirtäjä olisi kuka.
Tai lähes kuka tahansa.

Ennisiähän moititaan kuolleen hevosen piiskaamisestakin ja juuttumisesta samoihin teemoihin (kunnia, idealismi velvollisuus)
Ja silmittömästä väkivallasta, rivouksista ja rienaamisesta.
Teemat toistuvat, mutta tarinat ovat erilaisia ja useimmiten niissä on muitakin tasoja kuin se kuka tappaa kenet tai miten.
Mutta siis jottei mene monologiksi olkaa hyvät ja kertokaa mikä Ennisin töissä teitä kiehtoo / etoo?

Ja miksi ihmeessä irkun työt eivät myy Suomessa? Vrt. Tuomari ja pariin numeroon jäänyt Preacher.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: kespa - 24.10.2006, klo 00:54:55
Garth Ennis on ollut suvereeni suosikkikirjoittajani sen jälkeen, kun joskus aikanaan löysin Preacherin. Mies käsittelee sellaisia teemoja mitkä itseäni kiinnostavat ja perverssit hahmot, irstailut ja tuhmien puhuminen.

Samat aiheet kieltämättä toistuvat varsin usein (kuten nyt vaikka se uskonnollisuus), mutta mielestäni kukaan ei onnistu paremmin kierrättämään Ennisin teemoja kuin Ennis ite. En nää sillä merkitystä onko aiheet samoja, jos niitä onnistuu uudella tavalla käsittelemään. En silti suitsuta valtoimenaan kaikkia Ennisin sarjakuvia, sillä löytyy niitä muutamia joista en itse niin hirveästi pitänyt, tai sitten petyin siihen että ei ollut tarpeeksi "Ennismäistä", mutta silti voin lämpimästi suositella tarttumaan Ennisin alppareihin, kun vastaan tulevat.

Itekin oon pikkasen ihmetelly miksei täällä ole menestynyt, mutta Preacherin kohdalla varmaan vaikuttaa se, että monilla tarina-arkki jo ennestäänkin on. Tuomaria olisi toivonut suomeksikin lisää, sillä olivat kyllä parhaat Mega-Marvelit kautta aikojen. Darknesskin oli Ennisin aikaan ihan hyvä lehti. Mitenköhän mahtoi Karkeajännitykset muuten aikanaan mennä kaupaksi?

Ehkä eniten ihailen hänen kykyään keksiä jänniä hahmoja, kuten nyt vaikka esimerkiksi Just a Pilgrimin merirosvokapteeni, jolla oli kaksi puujalkaa, kaksi silmälappua ja kaksi koukkuja ja niin edespäin. Oma top-kolmoseni Ennisiltä on varmaankin Preacher, Hitman ja Goddes. Innolla odottelen kyllä tuota Curtvilen mainitsemaa sarjaa, kuten myös Boysia.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 24.10.2006, klo 08:23:33
Uudelleenlämmiteltyä Battler Brittonia varmaan tulee sitten suomeksi.

Kev on huippu. IRA:n tappajat hyökkäävät kun Kev on paskalla tai masturboimassa.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: jhkj - 25.10.2006, klo 10:21:44
Sama täällä. Preacherin ekat numerot kouraan saatuani olen ostanut Ennisin tuotantoa ihan hulluna. Tällä hetkellä mielestäni paras kirjoittaja alalla. Ehkä osaksi siksi että miehellä on se oma tyylinsä. Ja huumori uppoaa meikäläiseen. Ennisin vahvuus on keksiä mielenkiintoisia sivuhahmoja jotka yleensä muistetaan melkein paremmin kuin päähahmo(t). Vakiokamaa on yksi sivuhahmo joka kerää kaiken paskan niskaan. Esim. Preacherissä herra Starr jolle käy jos jonkinlaista epäonnea matkan varrella ja Punisherissä juoppo rikoskomisario Soap. Etenkin Punisherin aiemmat sarjat on ollut pitkälti Punisher menee sinne ja tappaa ne kasvottomat pahikset. Mutta Ennisin käsittelyssä lehti on noussut aivan uudelle tasolle, siitä kiitos lukuisille mielenkiintoisille sivuhahmoille. Joskus lehdessä ei ole Tuomarismiestä nähty ollenkaan tai vain parilla sivulla. Tämä pitää homman kiinnostavana.

Eli täällä ainakin ostetaan kaikki missä lukee Garth Ennis :)


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: kespa - 29.01.2007, klo 15:08:23

Kev on huippu. IRA:n tappajat hyökkäävät kun Kev on paskalla tai masturboimassa.
Nämä kaksi tradea hommasin kanssa viikonloppuna, parasta Ennisiä mitä oon vähään aikaan lukenut. Eikä haitannut kyllä sekään, että Authorityyn en ollut koskaan aikaisemmin tutustunut.
 Aiheutti kyllä hyvinkin monessa kohtaa suurta repeilyä. Ja mukava nähdä taas Glenn Fabry ihan piirtämässä sarjakuvaa.
"I'm, I'm, I'm a Vagina!"

Fury: Peacemaker tossa odottaa vielä lukemista, ehkä voisi ottaa tänään projektiksi.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 29.01.2007, klo 15:28:34
Authority onkin noissa vain sivuosassa. Täytyy tietää vain se, että ne pieksisivät Marvelin ja DC:n kaikki supersankarijoukot vasemmalla kädellä ennen aamupalaa.

Mut Battler Britton oli pettymys. Ihan liian tosikkomainen. Aidot Brittonit ovat paljon hauskempia. Tai ehkä odotin liikaa.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Rmäki - 29.01.2007, klo 15:56:49
Oli näemmä DC lakannut kustantamasta BOYS-sarjaa, ilmeisesti sisältö ei istunut yhtiön linjaan. En ihmettele, aika turskia kamaa oli tämä, ja minusta melkoinen rimanalitus Ennisiltä. En tosin pitänyt Furystakaan, ehkäpä Ennisin ei pitäisi tehdä töitä Robertsonin kanssa? Darick R. kun piirsi molemmat nämä sarjat...


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 29.01.2007, klo 16:04:29
Boysistä oli puhetta toisessa ketjussa. Ei se ainakaan vauhtiin ole ehtinyt päästä. Mutta DC:n tulevissa julkaisuissa on vielä nro 10 mukana ilmoitettuna.

Ja se luultavasti jatkuu Avatarilla tai IDW:llä. Fallen Angel potkittiin samalla lailla pois DC:ltä mutta jatkuupa tuo yhä.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: kespa - 05.02.2007, klo 12:39:41
Sainpas nyt tuon Peacemakerin luettua ja laiskan alun jälkeen se kyllä parani pariin viimeseen osaan päästyä. Ei kuitenkaan lähelläkään mitään parasta Ennisiä vaikka äijän sotatarinoihin olenkin perehtynyt hiukan vähemmän. War Storiesit kai olisivat ihan tutustumisen arvoisia?


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jaakko Pehkonen - 05.02.2007, klo 13:42:08
Toivottavasti huhu Ennisin jutusta/jutuista tänä vuonna DC-spesiaalissa pitää paikkansa, hän on minunkin suosikkeja nykytarinoijista !


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Antti Vainio - 05.02.2007, klo 13:43:31
Luin ekan kokoelman War Storiesia joku aika sitten ja kyllä sitä voi suositella hyvällä omallatunnolla. Aiheiltaan sellaisia ettei niihin Korkkareissa juurikaan törmää (vaikkapa esimerkkinä hauska Screaming Eagles) ja taustatyöt on tehty huolella. Myös piirrospuoli on hoidettu pieteetillä, tässäkin kokoelmassa on Lloydin ja Gibbonsin tasoisia tekijöitä


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Petteri Oja - 05.02.2007, klo 13:52:07
Itekin juuri War Storiesia meinasin seuraavaksi hankkia. Eräs kohtalaisen tunnettu Ennisinsä hyvin lukenut suomalainen sarjakuvakriitikko kehui kahta ekaa tradea sen verta paljon.

Ja Ennisin & Colin Wilsonin Battler Brittoniahan tulee suomeksi kenties jo tämän vuoden puolella? Hmmm... voiskohan se tulla just siinä DC-Spessussa, vai tuleeko Brittonin lisäksi vielä muutakin Ennisiä...


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Anonyymi Jaarittelija - 05.02.2007, klo 15:15:40
Eikös Ärrämäki noin kuukausi taaksepäin vihjaillut DC-Spesiaalin sisältävän Helsingissäkin viime syksynä piipahtaneen Warren Ellisin tuottamaa aineistoa...




Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Petteri Oja - 05.02.2007, klo 15:22:27
Eikös Ärrämäki noin kuukausi taaksepäin vihjaillut DC-Spesiaalin sisältävän Helsingissäkin viime syksynä piipahtaneen Warren Ellisin tuottamaa aineistoa.

Tarkistin. Kyllä, olet oikeassa. Eipä ollut eka kerta kun noi nimet menevät sekaisin.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 25.02.2007, klo 11:52:31

Päähenkilö Wormwood on antikristus jonka isä on itse Saatana ja jonka paras kaveri on Jeesus, tosin mustana eikä ihan entisessä iskussaan. Maailmanloppu lähenee....


Luin ekan osan nyt vasta. Unohdit sanoa, että Wormwood on muuten ihan tavallinen heppu. Käy töissä ja pettää vaimoaan.

No, onhan hänellä puhuva viisasteleva kani (Dogbert, anyone?) ja hän muuttaa ylimielisen baarimikon nenän kikkeliksi ja päinvastoin. Hauskaa.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 25.02.2007, klo 12:22:37
Luin ekan osan nyt vasta. Unohdit sanoa, että Wormwood on muuten ihan tavallinen heppu.

Enkös minä sanonut että se on antikristus?

Ennis osaa tosiaan saattaa päähenkilönsä mitä eriskummallisempiin nesteisiin.
Ainoa Ennis mistä en ole lunastavia piirteitä löytänyt on Dicks.
Siinä McCrea ja Ennis todistivat että suuressakin maailmassa joskus liian moni guinness tekee joskus sarjakuvia.
Mutta True faithin ja Troubled soulsin tekijää on vaikea yhdistää Wormwoodin kirjoittajaan.
On samoja teemoja toki mutta siltikin.

Sanoo varmaan ainoa suomalainen joka piti Pride & joyn tarinasta ja kaikkien urbaanilegendojen ymppäämisestä perus..ööh, tuota... realistisen perherikostragediaan.

Lyhyesti sanottuna, Garth Ennis osaa peittää huumorilla ja väkivallalla sen miten hyvin tuntee nk. miehistä mielenmaisemaa.
Herkän taiteellisesti.

Goddessin saattaminen suomeksi olisi kyllä hienoa, mutta odotetaan että josko ne war storiesit tulisivat egmontilta.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Palonen - 26.02.2007, klo 10:36:14
Sanoo varmaan ainoa suomalainen joka piti Pride & joyn tarinasta ja kaikkien urbaanilegendojen ymppäämisestä perus..ööh, tuota... realistisen perherikostragediaan.
Ähäppistä. Ei saa koko kunniaa itselleen kerätä. Minäkin pidin siitä.

Ja harmittelen, että Suomessa Judge Dredd albumisarja otettiin ja tapettiin ennen kuin päästiin lähellekkään Ennisin Dreddejä.

Mutta sitä en anna Garthille anteexi, ikinä, (siitäkin huolimatta, että ahmimalla olen kerännyt jopa Crisis-sarjakuvat, että saisin Ennisit sieltäkin itselleni) että kirjoitti Time Flies sarjakuvaan kidutuskohdatuksen, missä hahmoa kidutettiin soittamalla hälle levyiltä musiikkia ja levyllä joka on levylautasella lukee, että "Fish". Hyi. Ei saa.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 30.04.2007, klo 14:50:05
Tuore virgin comics firma osaa yhdistää asioita:
tehdään sarjakuvia jotta niistä voi tehdä elokuvia.
Kysytään elokuvapuolen ihmisiltä onko ideoita elokuviksi ja tehdään sarjakuvat joista joskus sitten elokuvat.

Pääasia: Garth Ennis kirjoittaa John Woon ideoimaa 5 osaista sarjakuvaa Seven Brothers piirrostyöstä vastaa Jeevan Kang.

1 000 000 000 luotia kukaties.

Aleksis Kiven ystäville: http://www.virgincomics.com/sevenbrothers.html


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jiksi - 26.06.2007, klo 23:10:54
Tulipa luettua Preacher loppuun ja kyllä täytyy sanoa, että Steve Dillonin kuvituksen ansiota on n. 70-80% siitä, että Preacher toimii niin hyvin kuin toimii.

Dillon kuvittaa tasaisen varmasti puhuvat päät ja kaikki väkivaltaiset perversiot, jotka Ennis vain saa kasattua kokoon. Ellette ole vakuuttuneet, kaivakaa Preacher 50:n mukana julkaistut pin-up-kuvat ja miettikää hetki, millainen Preacher olisi Jim Leen kuvittamana. Kaivakaa sitten silmät päästänne tuon kammottavan ajatuksen polttaessa aivojanne.

Ei, Dillon pettää vain kerran ja se on numerossa 48, kun Quincannonin salaisuus paljastuu. Ehkä Glenn Fabry olisi saanut tuon vision vietyä lähemmäs sitä, mitä sen olisi pitänyt olla, mutta normaali-ihmisille koko idea on niin käsittämätön ja kaukainen perversio, ettei se ole edes vastenmielinen.

Kauhusarjakuvana Preacher ei muutoinkaan toimi edes sen vertaa kuin kauhusarjakuvat normaalisti, mutta punaniskakomediana se sentään on yhtä vetovoimainen kuin tiellä liiskaantunut eläin, jonka kohdalla on aina pakko miettiä mikä eläin on kyseessä.

Toisaalta en yhtään ihmettele, jos Preacher ei vetoa, minäkään en viitsinyt aiemmin edes tarttua lehteen, jonka kantavat teemat ovat persepanot miesten kesken, kyrvän menettäminen sekä näistä loputtomiin jauhaminen. Tietysti jos ym. asiat ovat kovinkin lähellä omaa sydäntä, sarja varmaankin iskee kympillä. Kaikkien muiden on kuitenkin pakko laskea Dillonin kuvitus sarjan tukirangaksi.

Rakenteellisesti Ennisin ykkösteos on kömpelöä shittiä, jossa välillä mennään täysillä ja sitten hissutellaan varpaillaan typerässä ihmissuhdeviidakossa.

Itse asiassa luulin, että päähenkilön John Wayne olisi edustanut Jumalaa ja kun Jesse ryhtyi sheriffiksi, oletin että Jessestä olisi tullut seuraava Jeesus. Tässä olisi ollut jotain järkeä, mutta ei.

Ennis haparoi jotakin huttua kasaan sen verran, että saa alkuasetelman valmiiksi (Suomessakin julkaistu aloitus on sarjan surkeinta antia, samoin lopetus), sitten revittää villisti eteenpäin keskellä omituisia perversioita, jää haparoimaan jonnekin tuppukylään, rakentaa heikkoja vastavoimia päähahmolle, setvii loputtomiin ihmissuhdesaippuaa, revittää taas hetken täysillä ja sitten palaa setvimään onnetonta ihmissuhdesaippuaa.

Ja saippua onkin heikointa antia, koska näidenkin kohtien merkittävin anti oli vain kertoa, että Jessellä oli ikävää, kun paras kaveri puukotti selkään ja piti naiskenteli tyttöystävän kanssa. By-hy-hyy. Mutta oikeasti reilu vampyyrikaveri olikin petturi, joka lopussa olikin reilu vampyyrikaveri. Voi itkujen itku tätä kaikkea itkua ja vinkumista.

Heti kun Ennis rauhoittaa tarinaa, mikään ei toimi. Kun kaasua poljetaan, kaikki toimii Dilllonin varassa.

Dillon saa toimimaan Persenaaman (Arseface), Allfather Starrin ja paljon, paljon heikommat hahmot ja tekee näistä juuri niin naurettavia kuin Ennis on vain vähänkin tarkoittanut.

Ja tässä on Ennisin maineen peruskivi. Jos olet, Preacherin fani, sitä mieltä että tarina on Preacherissa tärkeämpi kuin kuvitus, mietippä tätä ja ole täysin rehellinen itsellesi: syyhyääkö peräaukkoasi?


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Mon of Olay - 26.06.2007, klo 23:29:14
Ja tässä on Ennisin maineen peruskivi. Jos olet, Preacherin fani, sitä mieltä että tarina on Preacherissa tärkeämpi kuin kuvitus, mietippä tätä ja ole täysin rehellinen itsellesi: syyhyääkö peräaukkoasi?

Kiitos kiinnostuksestasi peräaukkoani kohtaan, mutta ainakaan tällä hetkellä sitä ei syyhytä. En tosin mikään suuren suuri Preacherin fani olekaan. Itse sanoisin, että Preacherin vahvuus ei ollut tarina eikä edes piirros, vaan jotkut herkulliset hahmot, etenkin Herr Starr, joiden ansiosta sarjan sai kahlattua loppuun asti.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 26.06.2007, klo 23:30:15
Dillon kuvittaa tasaisen varmasti puhuvat päät ja kaikki väkivaltaiset perversiot, jotka Ennis vain saa kasattua kokoon. Ellette ole vakuuttuneet, kaivakaa Preacher 50:n mukana julkaistut pin-up-kuvat ja miettikää hetki, millainen Preacher olisi Jim Leen kuvittamana. Kaivakaa sitten silmät päästänne tuon kammottavan ajatuksen polttaessa aivojanne.

Mutta siis sehän olisi "Nosh and Barry and Eddie and Joe" vuodelta 2000.
Oikein lämminhenkinen ja kaunis tarina, jossa Jim Lee piirtää kauniisti söpöjä jermuja, jotka taistelivat suoraselkäisesti siinä edellisessä "oikeutetussa" persianlahden "sodassa".

Olen monelta kuullut kitinää ja vinkumista siitä miten Ennis Preacherin lopulla hukkaa punaisen langan/menettää otteensa/ hassaa pallon jne.
Itse pidin  siitä osuudesta joka liikkui Salvationissa, mutta se johtuu siitä että pidän myös Andrew Vachssin ja John Connollyn kirjoista.

Preacherin parasta antia on Saint of Killers ja hänen määrätietoinen ja looginen toimintansa.

Preacher on toki monelle Enniksen maineen kulmakivi, mutta ei suinkaan sen kivijalka.
Se syntyi Hellblazerin, Demonin, Goddessin,  Dreddien ja Troubled soulsin myötä ja jatkoi kasvuaan 303, war storiesin, Unknown soldierin, Just a Pilgrimien ja aliarvostetun Hitmanin myötä.
Herra myös tarjoili ainoat Bloody Maryt joita olen sietänyt.

Troubled souls sai hetkeksi ymmärtämään irlantilaisia, tuntemaan sympatiaa kovaonnista kansaa kohtaan, mutta tuo meni onneksi pian ohi.

Kyllä olen Preacher-fani, mutta myös Ennis-fani.
Onneksi karkeajännitykset on sentään suomeksi. Soittakaamme säkkipillimusiikkia!


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: OlliH - 27.06.2007, klo 01:48:40
Olen tainnut aikaisemminkin kritisoida Preacheriä Kvaakissa, mutta kun ei ole parempaakaan tekemistä...

Minusta juttujen brutaalius ei ole ongelma jos on muutakin tarjota sen kanssa. Tai vaikka itsetarkoituksellinen brutaaliuskin on osittain OK. Mutta kun Preacherissä brutaaliuden ohella tarjoillaan vääränlaista moralismia ja typerää äijäilymalebondingia. Harmi kyllä näiden välissä on tarjolla nokkelaa sanailua, joten ei tätä vain osaa tuomita. Ja ne pahikset, ne on vaan niin nerokkaita. Yleensä sarjisten hyvyys olikin käänteisesti verrannollinen Jesse Custerin pärstän esittelyyn.

Nyt olen lukemassa Hitmaneja, ja vaikka siinäkin Preacherien synnit ovat näkyvissä, on meininki muuten mukavampaa ja melkein jopa sympatisoin Tommy Mohangania. Tosin vieläkin parasta Ennisiä on Kevin seikkailut. Hyvä Kev!


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jiksi - 27.06.2007, klo 18:44:27
Olen monelta kuullut kitinää ja vinkumista siitä miten Ennis Preacherin lopulla hukkaa punaisen langan/menettää otteensa/ hassaa pallon jne.
Itse pidin  siitä osuudesta joka liikkui Salvationissa

Salvation on hyvä osuus, osaksi juuri siksi, että siinä koko kolmikko ei ole kasassa. Loppujen lopuksi, koko sarja oli päätöntä melskaamista ja Salvation vain sai hetkeksi kuvittelemaan, että Ennisillä oli jotain ajatuksia esitettävänä. Eli sarjasta oli oppinut pitämään ennen Salvationia ja sen aikana alkaa kuvittelemaan, että sarja löytää viimein todellisen tasonsa, kunnes palataan jonkinlaiseen vesitettyyn alkutilaan.

Sarjan olisi ehdottomasti pitänyt palata alkuasetelmiinsa, tai kehittyä eteenpäin, koska nyt periaatteessa Ennis vain tuhoaa sarjansa ytimen, muttei tarjoa mitään tilalle.

Sama pätee siinä, että Custer tuntuu kypsyvän ihmisenä ja tuntevan esim. Hooverin kohdalla katumusta ja harrastaa hetken itsetutkiskelua, mutta ei kuitenkaan kyseenalaista omia toimiaan tai toimi merkittävästi eri tavalla.

Rakenteellisesti Preacher ei vain ole millään tasolla hanskassa (ikään kuin tasoja nyt olisikaan yhtä useampaa), mutta verbaalinen ja visuaalinen puoli toimii kuin tauti. Ei voi mitään, koko teosta pitäisi teoriassa vihata täysillä, mutta silti se viihdyttää.

Ennisin fania minusta ei silti tullut vähimmässäkään määrin, mutta Dillonin jälkeä oppii todella kunnioittamaan.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 27.06.2007, klo 19:52:12
Loppujen lopuksi, koko sarja oli päätöntä melskaamista ja Salvation vain sai hetkeksi kuvittelemaan, että Ennisillä oli jotain ajatuksia esitettävänä...

Sarjan olisi ehdottomasti pitänyt palata alkuasetelmiinsa, tai kehittyä eteenpäin, koska nyt periaatteessa Ennis vain tuhoaa sarjansa ytimen, muttei tarjoa mitään tilalle.

...Custer tuntuu kypsyvän ihmisenä ja tuntevan esim. Hooverin kohdalla katumusta ja harrastaa hetken itsetutkiskelua, mutta ei kuitenkaan kyseenalaista omia toimiaan tai toimi merkittävästi eri tavalla.
Ennisin fania minusta ei silti tullut vähimmässäkään määrin, mutta Dillonin jälkeä oppii todella kunnioittamaan.

Ja olemme silti lukeneet saman sarjan.
Maailma on mielipiteitä täynnä.
Totta kyllä Ennis tosiaan toistaa maneerejaan, räkäistä huumoria ja raakaa väkivaltaa.
Eli pulppia.
Garth Ennisiin kirjoittajana pätee sama kuin toiseen kirjoittajaan Mark Timliniin.
Timliniä lukevat voi jakaa kahteen ryhmään: niihin joista Timlin on seksisitinen, rasistinen, väkivaltainen, brutaali eikä hänen teksteissään ole mitään lunastavaa piirrettä eivvätkä ne paranna yhteiskuntaa millaan tavoin.
Ja sitten ne jotka eivät pidä Timlinin kirjoista ollenkaan.

Itselle Preacher oli aikanaan osoitus siitä että Vertigolla on sittenkin jotain annettavaa Shaden mentyä manan maille. Että sarjakuva voi olla yhtä aikaa roisi ja viihdyttävä ja salakavala peili.
Että ikonoklastinen mikään ei-ole-pyhää kertomus voi sisältää ajatuksia.
Kyseenalaistaa.


Kun on enemmän lukenut Ennisin tuotantoa huomaa milloin ollaan autopilotilla ja milloin irkulla on jotain sanottavaa.
Oli kyse sitten Punisherista tai Jesse Custerista,Tommy Monaghanista, John Constantinesta tai vaikkapa 303n Everstistä niin samat teemat toistuvat.
Sotasarjoissa (mainitsemani Karkeajännitykset poislukien) tämä korostuu: ihmisen petollisuus ja raadollisuus ja se miten vaikeaa on tehdä oikein.
Siis ei kuten koti, kirkko ja isänmaa sanoo, vaan oikein.
Moraalisesti oikein.

Siksi kunniakäsitykset, perhe ja ystävyys esittävät suurta osaa monessa Ennisin työssä ja hän osaa pakata ne mustaan huumoriin ja hurmeeseen erittäin hyvin.
Hyvän kirjoittajan merkki on se että mainittu äijäilymalebonding ja yhteiskunnan tukipylväiden aikoja sitten hukkaamat arvot ja toimintatavat eivät tule esiin päällekäyvän saarnaavasti.

Dillon on toki etevä siinä mitä tekee, mutta Ennis on se nimi joka kiinnittää huomion paremmin.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: OlliH - 28.06.2007, klo 12:35:54
Oli kyse sitten Punisherista tai Jesse Custerista,Tommy Monaghanista, John Constantinesta tai vaikkapa 303n Everstistä niin samat teemat toistuvat.
Sotasarjoissa (mainitsemani Karkeajännitykset poislukien) tämä korostuu: ihmisen petollisuus ja raadollisuus ja se miten vaikeaa on tehdä oikein.
Siis ei kuten koti, kirkko ja isänmaa sanoo, vaan oikein.
Moraalisesti oikein.

Tätä kyllä käsitellään, satunnaisesti naamaan hieromiseen asti, mutta et kai sentään tarkoita että nuo hahmot tekisivät joskus moraalisesti oikein, vahingossakaan. Sotasarjakuvia en ole lukenut joten niiden osalta en osaa kommentoida


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Lurker - 28.06.2007, klo 12:59:07
Garth Ennisin Battler Britton...
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=7160.0;id=4916)
... no more Mr. Nice Guy!
Tulossa suomeksi kuten Korkeajänistys-keskustelussa todettiin.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jiksi - 28.06.2007, klo 15:04:00
Totta kyllä Ennis tosiaan toistaa maneerejaan, räkäistä huumoria ja raakaa väkivaltaa.

Ja tekee sen hyvin. Kauhu ja huumori toimii toisinaan pelkän yllätyksen tuoman shokeerausefektin ansiosta. Toistaminen kuitenkin poistaa tuon tekijän täysin. Kun ensimmäisen kerran näytetään, kuinka kalju Starr käy vessassa kun koira on iskenyt kiinni alakertaan, tuntee väkisinkin huvittunutta vastenmielisyyttä. Kun Starr esittelee alakertaansa toisen kerran, jäljellä ei ole mitään tunnetta: "tämä on nähty, keksi vaihteeksi jotain uutta".

Enniksen tuotoksena 66-osainen (ellei spesiaaleja lasketa) Preacher on hidas, jankkaava, suuntaa etsivä ja itseään toistava.

Enniksen ja Dillonin tuotoksena 66-osainen Preacher on verbaalinen ja visuaalinen kokemus, joka puutteistaan huolimatta viihdyttää. Silti Dillonin panos huomioidenkin, tarina 20-30 numeron mittaiseksi puserrettuna olisi todellinen sarjakuvan rivo klassikko, nyt se on vain yksi sarja, josta ajatellaan ikuisesti, että "potentiaalia olisi ollut vaikka mihin, mutta toteutus jäi puolitiehen".

Mutta erinomainen esimerkki siitä, kuinka Dillonin kuvitus nostaa Ennisin vaatimattoman tarinan useita asteita korkeammalle on kun Custer leikkaa Starrin kaljun poikki haavan. Ennis kerrankin malttaa olla alleviivamatta ajatustaan ja antaa Dillonin kuvituksen toimia omillaan. Kun lukijalle viimein alleviivataan, miltä kalju Starr näyttää, on melkein pakko nauraa.

Ja vertailukohdan Ennis tarjoaa omista kyvyistään pakottaessaan Dillonin piirtämään ruututolkulla Starria erilaisten peruukkien ja päähineiden kanssa. Noloa, Ennis, todella noloa. Lukija tuntee pakostikin myötähäpeää Ennisin takia.

Ja mitä vesitykseen tulee, niin mitä tarkoitusta ajaa päähahmojen nössöily lopussa? Etenkin kun Ennis ei pysty enää esittämään ajatuksiaan edes sarjakuvan keinoin, vaan alistuu kirjoittamaan kirjeitä, joiden kautta valotetaan päähenkilöiden motiiveja. Noloa, Ennis, todella noloa.

Todellinen sarjakuvien tarantino olisi hoitanut lopun vähintään siten, että Cassidy olisi potkinut Custerin hengiltä, unohtanut aamunkoiton ja kärähtänyt töppöset veressä keskelle katua. Eikä Custer varsinkaan olisi tirauttanut kyyneliä lopussa. Noloa, Ennis, todella noloa.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 28.06.2007, klo 16:27:58
Kai minunkin on pakko tähän puuttua. Starrin peruukkisivu oli koominen välipala, ja siinä osoitettiin Starrin turhamaisuus. Vaikka itse sarjassakin on muutenkin paljon koomisuutta ja sehän tässä paljolti viehättää. Vaikka julmuuksia olikin aikaisemmissa osissa paljon eikä yhtään naurattanut. Ja julmuusosa At the End of the World oli silti IMHO paras osa.

Joo, sitä en minäkään oikein suvainnut että poikaparimme nössösi lopussa. Olin kuvitelllut jotain elämää suurempaa lopetusta.

And this fucked that in the basement. But I guess that's their business.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jiksi - 28.06.2007, klo 18:19:39
Ja julmuusosa At the End of the World oli silti IMHO paras osa.

Nimi on tarkalleen ottaen "Until the End of the World". Tuo Custerin perheen esittely on juuri se kokoelma, jota pidemmälle en vuosia sitten lukenut edes kirjastosta lainaamalla.

Aloin suorastaan väheksyä Ennisin kykyjä kirjoittajana osittain siitä syystä, että jos yhdeltä viedään voimat siksi, että toiselta voidaan ampua aivot pihalle ja herätetään saman tien henkiin, niin eihän sitä voi ottaa edes kieli poskella -asenteella.

Muutoinhan tuossa perhejaksossa tarinaa pyöritellään melko lailla kauhuelokuvien perinteen mukaisesti. Tapetaan ihmisiä, alistetaan äärimmäisesti, harrastetaan satunnaisia vastenmielisyyksiä ja niin edelleen. Ongelma siinä tietenkin on, että kaikki tämä on jo nähty.

Mielestäni jälkimmäinen osuus, jossa mukaan tuodaan Starr ja mm. Buggery Bob oli vetävämpi, koska vauhti oli kovempaa ja väkivalta täysin perusteetonta.

Tässä vaiheessa luinkin sarjaa irtolehtinä, joten tuon kokoelman jälkeen sijoittuvat lehdet jonnekin numeron 25 tienoille olivat erittäin viihdyttäviä. Seuraavaksi tulee joutokäyntiä numeron 30 tienoilla ja sitten sukelletaankin ihmissuhdesuohon. Numerot 30-40 ovat sarjan huonoimpia ja mukaan työnnetään lentokoneesta putoamista ja ydinpommia myöten kaikkea typerää.

Salvation (numerot 41-50) merkitsee ryhdistäytymistä ja johdonmukaista kerrontaa. Tämän jälkeen tulee taas tuuliajolla seilaamista sinne numeron 60 tienoille ja sitten onkin jo kiire räpiköidä sarja jonnekin järkevään loppuunsa. Ja ei, numero 66 ei ole sama kuin 666, joten sarjasta olisi voinut nipistää helposti kymmeniä numeroja ja oltaisiin menty vain parempaan suuntaan.

Mikä tästä nyt pitäisi nostaa muun yläpuolelle. Salvation kokonaisuudessaan tai numerot jossain 15-25 vaiheilla kelpaavat. Mutta todellisuudessa Preacher toimii yksittäisten hetkien varassa, joten ei niitä kovin korkealle muiden osien yläpuolelle voi nostaa.

Spesiaaleja olen lukenut vain kaksi: The Story of You-Know-Who ja The Good Old Boys. Molemmat ovat täyttä kuraa, erityisesti Dillonin puuttuminen korostaa sitä, kuinka Ennis tarvitsee sellaisen kuvittajan, joka pystyy korostamaan Ennisin ideoiden hulluutta.

Ilmeisesti muut spesiaalit, paitsi One Man's War (ja Saint of Killers -minisarja), ovat Dillonin kuvittamia, joten pitänee lukea ne.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Rami Rautkorpi - 29.06.2007, klo 20:51:12
Tätä kyllä käsitellään, satunnaisesti naamaan hieromiseen asti, mutta et kai sentään tarkoita että nuo hahmot tekisivät joskus moraalisesti oikein, vahingossakaan.

Hei, kerrankin minä ymmärrän, mitä Curtvile tarkoittaa. Tätä: He yrittävät tehdä oikein. Ja jos he siinä epäonnistuvat, niin se johtuu siitä, että se on vaikeaa. Preacher ja Ennisin sotatarinat vastaavat tätä kuvausta selvästi, mutta esimerkiksi Punisher on vähän eri sortin eläin. Tiikeri, nimittäin...


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 03.07.2007, klo 23:56:57
Ja kas tästähän on juttua etusivun kolumnissa (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=857)

itse en allekirjoita kaikkia kolumnin mielipiteitä, Ennis on näyttänyt taitonsa aiemmin ja myöhemmin ja Dillon omaa kadehdittavan laajan repertoaarin.
Sitä paitsi Ennis on kirjoittanut myös hämähäkkimiestä.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: tmielone - 04.07.2007, klo 19:24:17
Tuosta kolumnista jäi hieman ristiriitainen olo. Ennis ja Dillon ovat mukamas mahtavia yhdessä, mutta kuitenkin kaikkia heidän tuotoksiaan pidettiin heikkotasoisina. Ihan en päässyt kirjoittajan kyytiin, mutta viihdyttävää lukemistahan tuo oli.
Itse olen tämän asian suhteen enemmän Curtvilen linjoilla, ja minusta tuntuukin, että minulle sattui sama kappale Preacheristä kuin hänelle. Jiksi taisi saada jonkun maanantai-kappaleen.

Tämä on kyllä hieno foorumi, kun ihmiset uskaltavat olla eri mieltä ihan omalla nimellään. Omat mieltymykseni poikkeavat yleisesti hyväksytystä linjasta Grant Morrisonin kohdalla. En vain ymmärrä hänen JLA/Teräsmies-tarinoidensa hienoutta. Kyllä minuun uppoaa paremmin Ennisin räävittömyys kuin Morrisonin hämmentävät ratkaisut. Rehellisyyden nimissä pitää kuitenkin tunnustaa, että olen Jiksin kanssa samaa mieltä siitä, että Ennis kierrättää turhan paljon samoja kuvioita.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 04.07.2007, klo 21:50:15
Jeps. Ja olisi mukavaa jos tmielone kirjoittaisi myös kolumnin parhaista sarjakuvista. Mielipiteitä vaihdettaisiin sitten taas foorumilla.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Antti Vainio - 04.07.2007, klo 22:33:53

itse en allekirjoita kaikkia kolumnin mielipiteitä, Ennis on näyttänyt taitonsa aiemmin ja myöhemmin ja Dillon omaa kadehdittavan laajan repertoaarin.


Minustakin aika omituinen mielipide mutta ihan hauska siinä että tässä ei myötäillä yleistä mielipidettä. Onko tässä nyt Jiksi asialla omalla nimellään?

En ole lukenut Preacheriä loppuun mutta minustakin se on mainiota sikailua plus vähän enemmän. Uskovaisten lisäksi kyytiä saavat militaristit, kiihkonationalistit, pseudogootit, saksalaiset, rajut rock-henkilöt jne.

Ennisillä on sellainen sarjakuva joka kertoo tavallisten nuorten toilailuista Belfastissa (en muista nimeä, onko se Wasteland?), nämä Karkeajännitykset ovat älyvapaata Pahkasika-touhua, War Stories on esimerkki siitä mitä Korkkarit taas voisi olla jos kunnianhimoiset ihmiset niitä tekisivät. Ihan kohtuuton syytös että Ennis on one trick pony kuten Amerikassa sanotaan (ja Ennis on muuten vähiten amerikkalainen sarjakuvantekijä mitä voin kuvitella)



Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 04.07.2007, klo 22:48:09


Ennisillä on sellainen sarjakuva joka kertoo tavallisten nuorten toilailuista Belfastissa (en muista nimeä, onko se Wasteland?)

Veikkaan että tarkoitat Troubled soulsia tai sen jonkin sortin jatko-osaa (jota en ole löytänyt eläinpartioillakaan) For a few troubles more.

Itse odottelen tuoreita Hitmaneja.
Minisarja jossa Tommy Monaghan öö.. pelastaa supersankareista suurimmat =JLAn.
Enniksen supersankarituotoksista kannatta lukea Amanda Connorin kanssa tehty PRO.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Antti Vainio - 04.07.2007, klo 23:17:26
Veikkaan että tarkoitat Troubled soulsia tai sen jonkin sortin jatko-osaa (jota en ole löytänyt eläinpartioillakaan) For a few troubles more.



Tuo se on

http://www.sequart.com/articles/?article=597

Vaikkaan että Ennisin viha ei johdu siitä että sillä on tiukka uskonnonnollinen opetus tai kasvatus  vaan että Belfast opetti sille että mikä loputon kurjuuden lähde uskonnot on


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 04.07.2007, klo 23:55:27
Tuon edellisen viestin linkki antaa kohtuuttoman hyvän kuvan irlannin kulttuurisista ansioista...

Ennis on ikonoklasti ja suhtautuminen uskontoon kaksijakoista.
Sinällään mikään ihme: ennen suuren yleisön tietoisuutta irlannin lahja maailmalle teki paitsi True Faithin, jonka uskonnollisuuden kuvaukset ("jumala on suuri karhupumppu") hakevat vertaistaan niin myös se mistä iso ura alkoi:

 DCllä Demonin ja Hellblazerin kautta. Molemmat uskontoa sivuavia kauhusarjoja.
Ennisin kaudet Hellblazerissa ovat muutoinkin kovan sarjan huippuhetkiä.
Dangerous habits ja Son of man ovat saman hahmon kaksi hyvin hyvin erilaista puolta.
Erittäin suositeltavia.
Enniksen Demon-lehden jutut luottomiehen John McCrean kanssa eivät kaikkia miellytä.
Oma lemmikkini on Baytorin nostaminen helvetin ruhtinaaksi.
Niin.
All hail! ALL HAIL MASTER BAYTOR!

Demon on aina ollut aliarvostettu lehti.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 05.07.2007, klo 00:02:25
Baytor on kuitenkin Baytor:

(http://www.baytor.com/baytor.jpg)

Asiaa tuntemattomille kerrottakoon että Baytor ei sano mitään muuta kuin hyvin poikkeustapauksissa.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: tmielone - 05.07.2007, klo 08:38:25
Jeps. Ja olisi mukavaa jos tmielone kirjoittaisi myös kolumnin parhaista sarjakuvista. Mielipiteitä vaihdettaisiin sitten taas foorumilla.


Tuohan on houkutteleva idea. Se vaatii vain aikaa ja hikeä, sillä eihän tänne uskalla lähettää mitään puolivillaisia mutu-juttuja. Minulla alkaa kesäloma lähestyä, joten ehkä silloin olisi sen verran löysää aikaa, että ennätän jotain naputtelemaan.

Pitää vain keksiä sellainen teos, josta pystyn sanomaan vahvan mielipiteeni, joka saa lukijat tartumaan sanan säiläänsä.

Edit: Jos nyt niin hyvin käy, että saan jotain ymmärrettävää tekstiä aikaiseksi, niin olenko sitten yhteydessä Joeen vai kuinka olette nämä asiat hoitaneet?


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 05.07.2007, klo 10:34:03
Yhteydessä voipi olla minuun, tai johonkin muuhun vähintään kaksiankkaiseen kvaakkilaiseen.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jiksi - 06.07.2007, klo 12:44:38
Se vaatii vain aikaa ja hikeä, sillä eihän tänne uskalla lähettää mitään puolivillaisia mutu-juttuja.

Kaikissa kirjoituksissaan voi tuoda mielipiteensä esiin, mitä nyt uutisointiin ei kannata lasketella omiaan. Erityisesti kolumnissa tyylilaji on melko lailla vapaa, kuten sisältökin.

Arvosteluissa, artikkeleissa ym. onkin sitten suotavaa, että tuo asiansa selkeästi esille. Alleviivaamista on kuitenkin turha harrastaa, lähtökohtaisesti osa lukijoista ei ymmärrä yhtään kirjoittamaasi lausetta, eikä se muutu vaikka yrittäisit olla kuinka perusteellinen hyvänsä.

Mutu-jutut siis rohkeasti mukaan, mikään ei ole tylsempää kuin lukijoita myötäilevä kirjoittaja, joka ei uskalla sanoa poikkipuolista sanaa.

Kirjoittaessa kannattaa muistaa vanha totuus siitä, että on parempi olla vihattu kuin tylsä.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Antti Vainio - 06.07.2007, klo 23:55:43
Tuon edellisen viestin linkki antaa kohtuuttoman hyvän kuvan irlannin kulttuurisista ansioista...



En laittanut sitä siksi että se olisi ollut erityisen hyvä sivu vaan että se oli ensimmäinen joka vahvisti että puhutaan samasta sarjakuvasta (hyppäsin yli Amazonit sun muut kauppiaat joita Google tarjoaa aina ensin).

Ja belfastilaiset ei ole irlantilaisia vaan niiden kelvottomimpien skottien ja englantilaisten jälkeläisiä jotka pakkosiirrettiin sinne joskus 600 vuotta sitten. Vähän myöhemmin politiikkaa muutettiin ja fiksummat ja sivistyneemmät tuosta porukasta  laitettiin kahleisiin ja roudattiin Australiaan. Niistä toivottomista tehtiin edelleen virkamiehiä pohjois-Irlantiin


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: kespa - 24.07.2007, klo 11:09:22
Enniksen supersankarituotoksista kannatta lukea Amanda Connorin kanssa tehty PRO.
Sain tämän vihdoin käsiini eilen ja oli aika hauska ja anarkistinen (niinkuin tietysti toivoa sopi) supersankaripala. Pisti nauramaan ääneen moneen kertaan, erityisesti siinä lentokonekohtauksessa. Piirros oli omalla tavallaan kivaa, hiukan DC:n animaatioiden näköisiä olivat ainakin sankarihahmot, mutta silti jäin miettimään, että olisiko esimerkiksi Ezquerra saanut sarjasta vielä enemmän irti.
Suositeltavaa lukemista kaikille, jotka jostain käsiinsä loppuunmyydyn alpparin saavat. Silti Section Eight on edelleen paras "supersankaritiimi" mikä Ennisin kynästä on lähtenyt ;D

Sitten tuli joku aika sitten luettua myös kolmas Kev. Toimi mielestäni ihan hyvin ilman Authoritya ja olihan se rautarouvajuoni ihan hauska.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Lönkka - 24.07.2007, klo 15:09:17
Suositeltavaa lukemista kaikille, jotka jostain käsiinsä loppuunmyydyn alpparin saavat.
Uuden pari latia kalliimman painoksen pitäisi ilmestyä syyskuun alussa.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 04.08.2007, klo 12:18:47
Pro on laatua.
Onnistuu minusta nousemaan silkan PROvottovan härskiyden yli.

Koska kaikki eivät seuraa kvaakin länkkäriosiota niin Garth Ennikseltä on tulossa Streets of Glory länkkärisarjis (http://www.avatarpress.com/2007/08/01/garth-ennis-new-frontier-comes-on-streets-of-glory/#more-859)

Kustantajana Avatar press jonkaq julkaisuohjelmaan on ennenkin mahtunut rajoja rikkovaa materiaalia(hyvässä ja pahassa)

Jotenkin esittely antaa ymmärtää että meille Peckinpahin Hurjan joukon ja Leonen elokuvien ystäville on tiedossa makeaa mahan täydeltä.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: kespa - 08.08.2007, klo 17:11:23
Tulipa vasta luettua Punisher: Barracuda, ja se olikin mielestäni parasta MAX-Tuomaria tähän asti.
Erityisesti oli mukava nähdä kuvituksessa vähän tällaista "perinteisempää" kuvitusta ja selkeitä värejä vaihteeksi.
Hahmona Barracuda oli myös aika mieleenjäävä.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Palonen - 09.08.2007, klo 18:46:06
Ei muuten ollu ihan huono tuo MAX Punisherissa numeroon 49 loppunut kaarikaan.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Tarkkis - 10.08.2007, klo 11:48:08
Oma suosikkini Ennisin tuotannossa on ehdottomasti Hitman. Monaghan on yksinkertaisesti symppiksimpiä sarjakuvahahmoja joihin koskaan olen törmännyt. Osa stooreistakin on niin yksinkertaisen pimahtaneita (*köh* zombie kuutit *köh*) ettei voi kuin kunnioittaa miestä mielipuolisen neroudensa ansiosta.

Mitäs ihmiset piditte Ghost Rider : Road to Damnationista? Itse pidin ihan kohtalaisena stoorina jossa todella näyttävää taidetta. Ennisin stooriksi myös harvinainen siitä, että mukaan ei oltu sujautettu yhtään hahmoa joka on menettänyt / menettää miehiset sukupuolielimensä :D


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: kespa - 10.08.2007, klo 11:51:06
Oma suosikkini Ennisin tuotannossa on ehdottomasti Hitman.

Mitäs ihmiset piditte Ghost Rider : Road to Damnationista?
Hitman on kyllä timanttia. Väkisin meinaa tulla tippa linssiin raavaammallakin miehellä, kun viimestä numeroa lukee ;D

Road to Damnationista taas en oikein innostunut. Mua taas häiritsi tuon tyylinen kuvitus, en vaan oikein digannu. Kansissa tommonen kyllä menee, mutta koko sarjakuvaa en mielellään tuollaisena lukis.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Tarkkis - 10.08.2007, klo 12:48:57
En ole itse, etsinnöistä huolimatta, onnistunut löytämään kuin muutaman traden ja pari irtonumeroa. Siis noista hitmaneista. Ovat kaikkialta loppuunmyyty ja uusia painoksiakaan ei mitenkään liiemmälti ole tainnut tulla. Sääli sinänsä. Erityisesti Lobon ja Hitmanin yhteisstoori olisi kiva saada omiin kokoelmiin.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 10.08.2007, klo 13:02:48
Hitmanin julkaisu tradeina jäi kesken. Olisi vielä ollut pari hyvää storylineä jäljellä, vaikka viimeinen tradetettu olikin vähemmän hyvä.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Tarkkis - 10.08.2007, klo 13:16:16
Hitmanin julkaisu tradeina jäi kesken. Olisi vielä ollut pari hyvää storylineä jäljellä, vaikka viimeinen tradetettu olikin vähemmän hyvä.

Juu, niin taisi. Onko tietoa, että mikä mahtoi olla syynä? Eikös lähiaikoina ole ollut erinäisiä lupauksia sarjan loppuunsaattamiseksi, ja jopa uusista tarinoistakin on taidettu kuiskia.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 10.08.2007, klo 13:25:52
On. Hitman tapaa JLAn....taas.
Röntgennäköä voi käyttää niin monella eri tavalla.
Hitman oli kerrassaan mainio sarja, McCrean jälki kuulemma vieroitti osan väestä, mutta sopi sarjaan kuin luoti päähän.
Ringoa ja Hackenia kaipaa. Eri syistä.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: kespa - 10.08.2007, klo 13:27:47
Hitman oli kerrassaan mainio sarja, McCrean jälki kuulemma vieroitti osan väestä, mutta sopi sarjaan kuin luoti päähän.
Ringoa ja Hackenia kaipaa. Eri syistä.
McCran taiteen takia olisin kyllä seurannut sarjaa pelkästäänkin. Muhun on iskenyt aina ihan täysillä.
Lobo & Hitman on kyllä ihan hauska ralli.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 10.08.2007, klo 13:34:14
Onhan tradettamista jatkettu ennenkin tauon jälkeen, ja näin varmaan tässäkin tapauksessa tapahtuu jos Hitman jatkaa uusillakin tarinoilla. Samalla tullee myös uusintapainoksia.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Tarkkis - 10.08.2007, klo 13:54:14
Siis McCrea on helposti yksi omista suosikkikuvittajistani. Hahmojen kasvonilmeet ovat jotakuinkin miehen parasta antia.

Röntgenkatsetta todella voi käyttää moniin asioihin. Tulee mieleen Ace of killers arkista Tommyn kohtaaminen kissanaisen kanssa...


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: jhkj - 20.08.2007, klo 09:31:48
Hitman... aaah. Loistavaa tavaraa.

Bueno.... Excellente!

Paras!


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Tarkkis - 20.08.2007, klo 09:34:28
Hitman... aaah. Loistavaa tavaraa.

Bueno.... Excellente!

Paras!

Koko Sixpackin crew on niin hulvatonta jengiä ettei aina tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Friendly fire, defenestrator ja Jean De Baton-Baton sekä tietenkin Dogwelder, jonka alkuperä johtaa baarikeskusteluun siitä voiko kukaan keksiä hahmolle typerämpää nimeä kuin Green Lantern.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 20.08.2007, klo 09:54:52
Täytyypä sitten mainita Hitmanin ystäville Tuomari eli Punisher-trade Confederacy of Dunces. Samat Ennis ja McCrea asialla. Ja taas syödään jättihampurilaisia.

Jatkoa useammallekin Ennisin Tuomarille, joissa aikaisemmin Daredevil, Hämähäkkimies ja Wolverine ovat saaneet päihinsä yksi kerrallaanFrankilta. Nyt ne liittoutuvat yhteen Tuomaria vastaan.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Tarkkis - 20.08.2007, klo 10:28:03
Täytyypä sitten mainita Hitmanin ystäville Tuomari eli Punisher-trade Confederacy of Dunces. Samat Ennis ja McCrea asialla. Ja taas syödään jättihampurilaisia.

Jatkoa useammallekin Ennisin Tuomarille, joissa aikaisemmin Daredevil, Hämähäkkimies ja Wolverine ovat saaneet päihinsä yksi kerrallaanFrankilta. Nyt ne liittoutuvat yhteen Tuomaria vastaan.

Kyseessä siis uusi trade? Ainakin meikäläiseltä onnistunut livahtamaan ihan alta tutkan.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 20.08.2007, klo 11:10:50
Vuodelta 2004.


Otsikko: Re: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Tarkkis - 20.08.2007, klo 11:25:43
Aaalsprait, kiitos infosta. Täytynee käydä kauppiaita taas härnäämässä :)


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: kespa - 05.12.2007, klo 19:52:14
Barracudan minisarjan sain äsken luettua, ja varsin mainio läpyskä olikin. Viimeiset osat olivat aivan hillittömiä ja lopun helikopterikohtaus sai nauramaan ääneen.
Seuraavaksi täytyy varmaan tarttua tuohon uusimpaan Ghost Rideriin, vaikka kuvitus on taas hiukan luotaantyöntävää.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 05.12.2007, klo 21:42:21
Ennis on nyt tarttunut vanhaan kunnon Dan Dareen. Mutta toisen vanhan brittisuosikin Battler Brittonin tapaan ennismäinen huumori loistaa poissaolollaan ainakin ekassa numerossa.

Piirtäjä oli tässäkin hyvä, en nyt muista nimeä.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Petteri Oja - 08.12.2007, klo 02:07:15
Osuva Battler Britton -arvio Katuojassa: Vanha kunnon sota (http://kalaksikukko.iwn.fi/katuoja/2007/12/vanha-kunnon-sota.html)

Minua jäi myös kiinnostamaan tuo kipeä frettimanga ("Partateriä vaahtokarkeissa") niin paljon, että Otto taisi juuri saada minut ostamaan mangapokkarin.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: kespa - 11.12.2007, klo 22:17:43
Uusin Ghost Rider: Trail of Tears on nyt luettu, ja ihan peruskamaa oli, ei mitään mullistavaa, mutta ei hirveän huonoakaan. Hakkaa ryhmän edellisen GR tuotoksen.
The Boysin sain myös loppuun tänään, ja siitä tykkäsin kyllä ihan kympillä. Huumori iski minuun, ja siinä supersankarit olivat juuri sellaisia, kun itse kuvittelisin niiden todellisuudessa olevan. Mutta mun mieli nyt on muutenkin melko häiriintynyt...
Robertsonin taide oli taas mielestäni huomattavasti paremmalla tasolla, kun vähän nihkeämmissä Furyissa.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 10.01.2008, klo 16:42:59
Kuten moni varmasti tietää  maaliskuussa alkaa Garth Ennisin viimeinen tarinakaari Punisher MAX-lehdessä :   Valley Forge: The Slaughter of a U.S. Marine Garrison and the Birth of the Punisher.
Bornin lukeneet tietävät minne ollaan menossa.

Tämän jälkeen Ennis jatkaa kyllä MAX-linjalla War is Hell: The First Flight of the Phantom Eagle:lla

mutta täytyy sanoa että 7 vuotta Tuomaria on kova suoritus.
Mutta kun ottaa huomioon miten paljon muutakin Ennis on kirjoittanut tuona aikana huh-huh.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: tmielone - 15.01.2008, klo 11:26:20
Barracudan minisarjan sain äsken luettua, ja varsin mainio läpyskä olikin.

Minulla tämä on juuri työn alla ja hyvältä vaikuttaa. Alussa osumaa saaneet mafiosot olivat niin selvästi Sopranos-perhettä - Paulie oli ilmiselvä ja ensimmäisenä nekkuun saanut voisi hyvinkin olla Christopher -, että aloin katselemaan hahmoja vähän tarkemmin. Muutaman sivun päästä löydänkin Christopher Walkenin, sitten lentokonekohtauksessa vastaan taisi tulla Donald Trump ja eräs vanhempi heppu vaikutti ihan 100 Bulletsin Agent Gravesilta.

En tiedä kärsiikö lukunautinto, kun vähän väliä huomaan miettiväni, että ketähän tuokin hahmo muistuttaa.

Minun Punisherin lukeminen loppuu samalla, kun Ennis lopettaa, sillä kiinnostuneempi olen Ennisin tarinoista kuin niiden hahmoista.

War is Hell kuulostaa nimensä puolesta lupaavalta, mutta nähtäväksi jää rupeaako Ennis jo luistelemaan vanhoja latuja sotakuvauksissaan. Niitäkin on kertynyt jo aikamoinen määrä.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: kespa - 19.01.2008, klo 14:33:37
Lueskelin tuossa juuri Chronicles of Wormoodin ja jatko-osan The Last Enemyn.
Wormwood palaa taas uskonnollisempaan teemaan, joka tietysti nostatti odotukset korkealle, ja toisaalta se lunasti ne, mutta toisaalta kokonaisuudesta jäi vähän valju maku suuhun.

Alpparit sisälsivät rutkasti Ennismäistä huumoria, jolle kyllä sai nauraa katketakseen, mutta tarina oli ehkä pikkaisen liian tuttu ja niinpaljon koluttu, ettei alpparit nouse ihan Ennisin kuumimpaan kärkikastiin.

Burrowsin kuvitus on ihan miellyttävää, ja tuo jollain tavalla viivapiirroksellaan mieleen Geof Darrowin, vaikka tyyli ei yhtä yksityiskohtaista olekaan. Last Enemyn piirtänyt Rob Steen on minulle ennestään tuntematon nimi, mutta hänen tyylinsä on todella lähellä Burrowsia, vaikka Steen tuppaakin piirtämään välillä hahmoilleen ylisuuria päitä.

Ei siis parasta Ennisiä, mutta ei missään nimessä huonointakaan. Huumoria piisaa, mutta kokonaisuus olisi saanut olla terävämpi.

Seuraaksi sukellankin sitten Midnighter alpparin ja Hellblazer: Bloodlinesin kimppuun.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: kespa - 22.01.2008, klo 20:22:19
Midnighterkin tuli luettua loppuun ja pienoinen pettymys kyllä tämäkin odotuksiin nähden. Aika tommosta perus sankarimättöä, odotin ehkä enemmän.
Spousen taide oli mielestäni jotain b-luokan perussankaritaidetta, eikä oikein pahemmin säväyttänyt sekään, mutta onneksi viimeisen tarinan piirsi Fabry, jonka piirroksista olen pitänyt aina maalauksien ohessa.
Hellblazer: Bloodlines silti tuskin osoittautuu pettymykseksi. Pari tarinaa kerinnyt jo lukea, ja todella hyvältä vaikuttaa.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Tarkkis - 22.01.2008, klo 20:28:07
Midnighterkin tuli luettua loppuun ja pienoinen pettymys kyllä tämäkin odotuksiin nähden. Aika tommosta perus sankarimättöä, odotin ehkä enemmän.
Spousen taide oli mielestäni jotain b-luokan perussankaritaidetta, eikä oikein pahemmin säväyttänyt sekään, mutta onneksi viimeisen tarinan piirsi Fabry, jonka piirroksista olen pitänyt aina maalauksien ohessa.

Hmmm, itse pidin midnighterista ennisin käsissä kovastikin. Parissa kohtaa tuli vaihteeksi naurettua ihan ääneenkin.

Asiasta kolmanteen, sain vihdoin molemmat war storiesit luettua. Rautaa, erityisesti jäi mieleen ensimmäisen alpparin viimeinen stoori. Kokonaisuutena tuo ensimmäinen kokooma oli muutenkin hitusen parempi.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Lönkka - 22.01.2008, klo 23:54:06
Valitettavasti tuossa alpparissa on vain 6 ekaa numeroa ja lehden ehdottomasti paras numero (mikä ei ole kovin vaikeaa) olisi ollut seuraava:

Midnighter 7
(DC)
Sarjan ehdottomasti paras jakso, mikä ei nyt sinänsä kovin vaikeaa kun taso ei ole niin kummonen ollut. Kässääjä Brian K Vaughan on onnistunut kirjoittamaan hyvin nimihahmon oloisen stoorin käyttäen stoorin suurena ideana Midnighterin erikoiskykyä kyeteä laskemaan kaikki tilanteiden mahdolliset lopputulokset joka sitten esiteään kertomalla tarina käänteisessä järjestyksessä sivu kerrallaan. Julkaisumuodosta johtuen siis ei sisällä kaikkia mahdollisia variaatioita vaan pelkästään yhden, mutta on yllättävän mukavasti toimiva jippo.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Tarkkis - 06.02.2008, klo 15:07:19
Huh, tuli lukaistua eilen yöllä Ennisin rustaama ja Corbenin kuvittama max punisher nimeltänsä The End. Todella hyytävä ja karmiva eepos, joka tuo myös Corbenin kuvituksen myötä hieman 70-luvun tienoon kauhusarjat.

Mutta eipä oo Frankin tarina kaunista edes lopun edessä. Suosittelen lämpimästi kaikille Max tuomaroinneista aikaisemmin pitäneille.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 01.05.2008, klo 13:05:08
Jokin aika sitten lukemani Ennisin haastattelu antoi perspektiiviä asioihin.
Oli oikea ratkaisu lopettaa Tuomari silloin kun vielä on voitolla ja sanottava on jo sanottu.

Ennisin kuvaus itsestään on hieno: "I´d have made a bloody awful soldier. Long before I got anywhere near pants-shittingly terrifying reality of combat I´d have been kicked out for sheer apathy. As soon as the parade ground shouting and carrying-on started up, Id be the one going ´I´ll just get me coat then...´ "

Silti odottelen marvelin Phantom eagle minisarjaa.
Kaikki elementi t:ensimmäinen maailmansota, Ennis kirjoittaa, Cassaday tekee kannet ja Howard Chaykin piirtää.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 01.05.2008, klo 13:14:24
Jee jee. Herb Trimpe saa rahaa!

(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/6/66/MarvelSuper-Heroes16.jpg)

AIkaisempi Aavekotkan lanseeraus epäonnistuikin.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Lönkka - 02.05.2008, klo 16:51:42
Silti odottelen marvelin Phantom eagle minisarjaa.
Ei kannata ainakaan henkeä pidätellen; luin aamulla kaksi ekaa ja oli aika ohutta sekä tarinan ja etenkin piirroksen osalta.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 13.06.2008, klo 21:22:00
Harmin paikka, vielä en ole saanut käpäliini War is Hell-sarjan (eli sotakertomuksia, vaihteeksi marvelille) avaussarjaa Phantom Eaglea, mutta uutiset Enniksen ja Jacen Burrowsin uutuudesta
Crossed (http://www.comicbookresources.com/?page=article&id=16780)ista lupaavat hyvää.

303 oli täyttä rautaa joten toivoa  sopii että sama taso säilyy. Tuo vaikuttaa aidosti helmeltä.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: jhkj - 18.06.2008, klo 12:00:49
Ei kannata ainakaan henkeä pidätellen; luin aamulla kaksi ekaa ja oli aika ohutta sekä tarinan ja etenkin piirroksen osalta.

Samaa mieltä. Kohtuullisen heikkoa tavaraa.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jiksi - 18.06.2008, klo 21:01:57
Tulipa lukaistua kaksi ensimmäistä The Boys -kokoelmaa. Löysästi kirjoitettua lätinää, jota ei jaksanut kaikin osin edes lukea, kunhan silmäilin.

Ennis aloittaa sarjansa kuin olisi kirjoittamassa jotain suurta ja merkittävää. Ja siihen Ennis kaatuu. Kun taakse jää tusinan verran numeroita, eikä sarjalla ole vielä edes tavoitetta, pitäisi Ennisin itsensäkin käsittää jonkin olevan vialla. Voisi tästä sanoa muutakin, mutta sarjan pahin vika on se, ettei kyse ole Preacherista.

EDIT: Unohdin korostaa, että lätinä ja räkäinen huumori pitäisi sitoa väkivallalla. Jota sarjassa ei siis ole riittävästi.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Illodiini - 27.06.2008, klo 23:07:50
Tuommoinen on tulossa amazon.comilla:
Punisher By Garth Ennis Omnibus HC (Hardcover)
by Garth Ennis (Author), Steve Dillon (Author), Darick Robertson (Author), Tom Mandrake (Author), Cam Kennedy (Author), John McCrea (Author), Dougie Braithwaite (Author), Joe Quesada (Author)
Price: $62.99
 Product Description
The bodies of drug dealers, murderers, and the scum of the Earth litter the streets...the Punisher is back, courtesy of writer Garth Ennis! The critically acclaimed creator that brought you Preacher restores one of the most popular characters in the Marvel Universe to his former glory and ultra-violent roots. Stripped of sidekicks, spiritual directives, and other excess baggage, the vengeance-crazed vigilante hits the mean streets of New York city with a renewed sense of purpose! Lawbreakers beware: Frank Castle is locked, loaded and waiting for you to slip up! Collecting Punisher (2000) #1-12, Punisher Kills the Marvel Universe, Marvel Knights Double Shot #1, and Punisher (2001) #1-7 and #13-37.
Hardcover: 1192 pages
Marvel Comics (December 3, 2008)

Vaikuttais aika kliffalta joululahjaidealta Ennis-diggareille, mitä? ;D

Illodiini


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Rami Rautkorpi - 28.06.2008, klo 02:10:36
Ennisin Tuomari-jutut on huomioitu Tuomari-ketjussa (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,6533.msg217653.html#msg217653).


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Dennis - 29.06.2008, klo 11:46:39
Todelakin olis tuo aika mojova lahja!! Pitää laittaa harkintaan, eikä hintakaan ole aivan karmea!


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 16.08.2008, klo 22:33:57
Garth Enniksen töistä antaa hyvän mutta minusta virheellisen kuvauksen uutta Back to Brooklyn (http://www.newsarama.com/comics/080708-BacktoBrooklyn.html) minisarjaa mainostava Jimmy Palmiotti:
"Look – it’s Garth Ennis, so with every comic from him you get seven gallons of blood anyway."



Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: pertti jarla - 16.08.2008, klo 22:41:24
Garth Enniksen töistä antaa hyvän mutta minusta virheellisen kuvauksen uutta Back to Brooklyn (http://www.newsarama.com/comics/080708-BacktoBrooklyn.html) minisarjaa mainostava Jimmy Palmiotti:

Noi näytesivut herättivät mielenkiinnon, mutta myös kysymyksen: onko Palmiotti hyvä vai huono piirtäjä? Loistavia detaljeja, hirvittäviä Aavekaupunki-tasoisia poseerauksia.

EDIT: Nonniin, siis Vukelic.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 16.08.2008, klo 22:54:22
Palmiotti on hyvä piirtäjä mutta Back to Brooklynissä jäljestä vastaa Mihailio Vukelic


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 31.08.2008, klo 04:32:08
Tulipa lukaistua kaksi ensimmäistä The Boys -kokoelmaa. Löysästi kirjoitettua lätinää, jota ei jaksanut kaikin osin edes lukea, kunhan silmäilin.

Ennis aloittaa sarjansa kuin olisi kirjoittamassa jotain suurta ja merkittävää. Ja siihen Ennis kaatuu. Kun taakse jää tusinan verran numeroita, eikä sarjalla ole vielä edes tavoitetta, pitäisi Ennisin itsensäkin käsittää jonkin olevan vialla.

Minussa on sitten jotain perustavasti vialla.
Ei, Boys ei ole parasta sarjakuvaa, saati parasta Enniksen sarjakuvaa koskaan, enkä halua lähteä vertailemaan kun tulisi sanottua jotain ikävää jonkun toisen suosikeista, mutta Boys on Marsalkka Lain ylpeä duunariserkku, joka painottaa ihmisyyden tärkeyttä.
alleviivaten itseään visvalla ja väkivaltaisella hurmeella.
Siksi tästä optioidaan elokuva (http://www.hollywoodreporter.com/hr/content_display/film/news/e3i066557ae265766afc0a702001f757a80).
Siitähän tulee varmaan yleisömenestys...


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 07.02.2009, klo 14:50:18
En nyt löytänyt kuka toivoi Preacheria deluxe-hardcoverina, mutta nyt sellainen on vahvistettu. Aikataulusta ei ole tietoa, mutta eka kirja sisältää 10 ekaa numeroa.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Rami Rautkorpi - 07.02.2009, klo 17:16:10
Aikataulusta ei ole tietoa, mutta eka kirja sisältää 10 ekaa numeroa.

Ensimmäinen ilmestyy 24.6.09 tilauslomakkeen (http://previewsworld.com/support/previews_docs/orderforms/FEB09_COF.txt) mukaan.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 08.03.2009, klo 15:47:07
Kuulun onnekkaisiin.
1) löysin fiksun,kauniin ja kurvikkaan naisen joka paitsi sietää minua niin
2) osti Back to Brooklynin 3 ensimmäistä numeroa allekirjoittaneelle.
Enemmän kuin painonsa verran kultaa tuollaiset naiset joilla on makua.

Tarina on koukuttavaa ja tekee pesäeroa Punishereihin. Ennisin teksti on eräänlaista Sopranos-sarjan ja modernin kovaksikeitetyn mestarien Eugene Izzin(RIP) ja Andrew Vachssin jalanjälkiä seuraavaa rikossarjakuvaa.
Silkkaa läpänheittoa odottavat pettyvät, julmaruuvi on väännetty tiukalle ja vastauksena Jarlalle ja muille: Kyllä pirrosjälki on henkeäsalpaavan huoliteltua. Se on maalattu mutta käsin ei photarilla ja on vieläpä Vukevicin ensimmäinen sarjakuva.

Väkivalta esitetään raadollisesti ja ajoin kylmäävän jokapäiväisesti. Jos et halua nähdä mm.haulikonlaukausta lähietäisyydeltä päähän älä lue, muutoin:
Kehtaan suositella.
Kaksi loppuosaa voivat vielä saada perumaan kannan mutta toistaseksi ollaan siinä karun rikossarjakuvan eliittiluokassa kiinni.

jotta saisi selkeämmän kuvan lisätään että Pride&joy oli minusta paljon mainettaan parempi, Dicks käsittämättömän kehno ja Boys on oivallisen mainio kuten War stories ja 303kin.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Lönkka - 08.03.2009, klo 16:04:51
Back to Brooklynistä parit näytteet:
http://www.comicbookresources.com/?page=preview&id=1075


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 08.03.2009, klo 16:28:19
Sama taso säilyy ainakin kolmosnumeroon asti.
Joskin sisältää myös alastomuutta kuten sangen osuvasti tämä ja muutkin Enniksen työt joita olen kuullut kuvattavan "äijäsarjakuvaksi".

Valitettavasti tämän bongasin tukholmassa Night witches  (http://www.newsarama.com/comics/080818-Ennis-Battlefields.html)  jonka teemakin lupaa hyvää, mutta jäi sitten ensi reissuun tai hovihankkijoille.
toisen maailmansodan neuvostonaispiloteista ei liian montaa sarjakuvaa ole tehty.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Lönkka - 08.03.2009, klo 16:47:02
Valitettavasti tämän bongasin tukholmassa Night witches  (http://www.newsarama.com/comics/080818-Ennis-Battlefields.html)  jonka teemakin lupaa hyvää, mutta jäi sitten ensi reissuun tai hovihankkijoille.
toisen maailmansodan neuvostonaispiloteista ei liian montaa sarjakuvaa ole tehty.
Valitettavasti sisällön puolesta Night WItches ei sitten kokonaisuutena ihan kohonnut siivilleen tosin kuin Battlefieldsin seuraava Dear Billy -minisarja, jonka pika-arviossa (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,1414.753.msg249916.html#msg249916) Night Witchesiäkin sivuttiin.

Dear Billyn kakkososakin on nyt luettu ja se oli sangen oiva, mutta ei ihan niin hyvä kuin ykkönen. Katotaan miten käy kolmosen kanssa.




Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Bellhuey - 05.06.2009, klo 14:45:56
Yön noidat oli ihan OK - jäi vähän ohueksi sisällöllisesti, tuli semmoinen olo, että se oli pudonnut jonnekin lyhyen one-shotin ja sarjan pilotin väliin...

...mutta hauskasti se pitää linjansa muiden Ennisin WWII-ilmailusarjojen kanssa, on kyseessä sitten Britton, Ace tai tämä, niin Irlannin mies ei laske leikkiä kyseisen konfliktin sotilasilmailusta. Meininki on pedanttia ja melkein huumoritonta. MUTTA. Jos kyseessä on ensimmäisen maailmansodan ilmasota tahi - herra paratkoon - maataistelut missä ja milloin vain, niin jo voi vääntää huumorinappia kovemmalle.

Ja onhan mies tainnut kertoakin siitä, että ottaa tämän toisen maailmansodan ilmailun erittäin vakavasti niin inhimilliseltä kuin historialliselta kannalta....


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: smitty - 10.07.2010, klo 09:07:23
Vuonna 2008 Garth Ennisin ja Amanda Connerin "The Pro"-sarjakuvasta tehtiin animaatio-traileri Spike Tv:lle. Suunnitelmana oli laajentaa supervoimat saavasta prostituoidusta kertova lyhyt sarjakuvatarina tv-sarjaksi.

Jostain kumman syystä sarjaa ei koskaan kuitenkaan tehty (no ehkä tämän sarjan toimintafiguurit olisivat olleet...haasteellisia lelukaupoille), ja trailerikin katosi.

Nyt Jimmy Palmiotti on julkaissut trailerin Youtubessa (http://www.youtube.com/watch?v=jUrQugHJtLg&has_verified=1).

Ei todellakaan alaikäisille, ei välttämättä työpaikalla katsottavaksi ja ehdottomasti vaatii kirjautumisen ikätarkistuksen vuoksi.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Petteri Oja - 15.07.2010, klo 01:57:37
Nyt Jimmy Palmiotti on julkaissut trailerin Youtubessa (http://www.youtube.com/watch?v=jUrQugHJtLg&has_verified=1).

"Käyttäjä on poistanut videon."


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: VesaK - 20.07.2010, klo 15:56:16
Tulipa hankittua käytettynä Ennisin ja Judge Dreddin hahmon suunnittelija Carlos Ezquerran yhteistuotanto Bloody Mary.
Idea oli ihan jees, eli vuonna 1999 Euroopasta miinus Iso-Britannia on tullut suurvalta, diktatuuri joka on jatkuvassa sodassa brittien ja USAn kanssa.
Nunnahtava supersissi Mary käy tuon tuostakin salamurhaamassa europuolelle asettuneista tai muuten luikkuja pamppuja. Listalla on jo mm. Saddamin ja Gorbatsovin päänahat.
Alkujaan kahtena DC:n Helix-alamerkin minisarjana ilmestynyt Bloody Mary on kevyttä verihirssiä Ennisiltä. Jos tietyt alleviivaukset ottaa naljailuna brittien ja jenkkien kansallistunnetta kohtaan, niin okei. Päävastustaja, vuosikertaviinejä litkivä Vatman on aivan onneton tekele.
Ezquerra piirtää tuttuun tyyliinsä irvisteleviä lattanaamoja tai jättinokkia. Pärskettä piisaa ja (taas ironiavaroituksella) jonkinmoista sotimisen mielekkyyden eli mielettömyyden pohdintaa, vaan ei tämä nyt herramakiesus mikään Halo Jones ole. Ei ei ei.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Tina DeMona - 01.10.2010, klo 15:09:11
Itsellänikin Bloody Mary on ja vaikkei Garth Ennisin parhainta kärkeä olekaan, on se minusta silti mitä viihdyttävin sota/espionage/dystopia/scifi/spedeily. En kyllä ole vähään aikaan lukeneeni mutta ei ainakaan muistu mieleen mitkään laatuviinejä litkivät pahikset ärsyttäneen. Päähenkilössä oli kuitenkin asennetta enemmän kuin tarpeeksi, action ja huumori toimi ja setting oli enemmän kuin Ok vaikkei omaperäisyydellä loistakaan.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 27.01.2011, klo 22:58:13
CBR:llä kerrottiin että joku on laskenut fuck-sanat Preacherista. Niitä on 1758.

Mukaan on laskettu nekin fuckit kun hahmo yrittää sanoa sanan, mutta ei onnistu kunnolla koska puhekyky on poissa väkivaltaisista syistä.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 27.01.2011, klo 23:24:53
CBR:llä kerrottiin että joku on laskenut fuck-sanat Preacherista. Niitä on 1758.

Preacher on yksi parhaista sarjakuvista ikinä.
Mutta listaan voi lisätä muutaman satakunta fuck-sanaa: tämän viestin kirjoittajalle valkeni että Garth Enniksen Jennifer Blood alkaa jo helmikuussa.
1759, 1760, 1761....jälkitilaaminen diamondin kautta...1972,1973,1974...

ja siis lyhyesti: Jennifer Blood on lähiövaimo ja -äiti päivisin. Tappaa rikollisia öisin.
Kyllä harrastuksia pitää olla.
Myi itsensä minulle ekalla sivulla:
Lainaus
Treated myself to a manicure(toes only for obvious reasons).
Was reading Guns + Ammo in the nail bar and it struck me how many articles were about 9mm weapons.Beretta, Glock, Sig-Sauer, Heckler +Koch- it was 9mm this, 9mm that, there wasn't a single mention of .38 or .45. What on earth's the point of having twice as many bullets if you have to use three times as many  to actually put someone down?

Honestly.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: JJalonen - 28.01.2011, klo 00:47:47
Onko tuohon lainaukseen tullut joku kirjoitusvirhe tai assosiaatiomoka, kun eikö .38 ole vain jenkkien tapa sanoa 9mm. Ja mihin sitten jäi .50, tuo pikku pörriäinen? Kotiäidille "Aavikkokotka" käsilaukkuun ja baanalle.

Nykyään ilmeisesti 10mm on "SE" luoti, jolla pysäyttää varmimmin. Siinä yhdistyvät parhaimmin massa ja nopeus. Hydrostaattinen shokki tehoaa verenhukkaa nopeammin.

Itse tykkään enemmän miekoista. ;D


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 28.01.2011, klo 00:59:24
jaan monet mietteet eritoten hydrostaattisen shokin käsitteen mutta
Onko tuohon lainaukseen tullut joku kirjoitusvirhe tai assosiaatiomoka, kun eikö .38 ole vain jenkkien tapa sanoa 9mm.

ei. .38 on 9x29mm kun taas 9mm on 9x19mm. ero ei ole pieni vaikka tuo 38 onkin hämäävä, itse kudin halkasija kun on .357 /.358 tuumakoossa. kyllä, ihan kuten se yksi magnum.
Se on yksi viehättävä piirre: faktat ovat kohdillaan.



Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Tina DeMona - 28.01.2011, klo 08:56:01
Jaa, Jennifer Bloodista en ole vielä kuullutkaan. Vaan koska on Ennisiä niin vähintäänkin tutustumisen arvoinen.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: JJalonen - 31.01.2011, klo 01:07:45
Piti ihan yleissivistyksen vuoksi vähän selvitellä itselleni käsiasetietoutta.

Testituloksissa 9mm Parabellum (9x19mm) ja .38 Super (9x22,86mm) ovat itse asiassa aika tasoissa. .38 Special (9,1x29,3) jää revolveripatruunanakin aika kauas, kun sitä käytetään vanhemmissa aseissa, jotka eivät kestä huippupaineita. Sen sisarpatruuna .357 Magnum (9,1x33mm) onkin sitten huomattavasti tehokkaampi.

Liitteenä osviittaa antava taulukko, jossa arvoja peruslatauksilla. Lainattu täältä: http://38super.net/Pages/comparisons.html

Tästä kun hypätään .44:een ja ylemmäs, niin tehot nousevat entisestään, mutta samalla myös aseen koko ja rekyyli, jolloin käsittely käy hankalaksi. En viitsi linkittää, mutta Youtubessa on .50 Desert Eaglestä havainnollistavia pätkiä. Ero 9mm:seen on aika mykistävä.

Jennifer Bloodin mietelmä tuntuukin näin lähinnä euroaseiden piikittelyltä (niitähän siinä lueteltiin), tai ehkä Ennis on tarkoittanutkin kommentin tunteelliseksi purkaukseksi. 


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 31.01.2011, klo 01:34:24
Jennifer Bloodin mietelmä tuntuukin näin lähinnä euroaseiden piikittelyltä (niitähän siinä lueteltiin), tai ehkä Ennis on tarkoittanutkin kommentin tunteelliseksi purkaukseksi. 


ei itse asiassa.
Mainitussa Guns & Ammossa ja muissa ...alan hakuteoksissa on oma koulukuntansa(muutkin kuin Jeff Cooper) jonka kantoja Jennifer Blood henkilöistää.
Näissä on juuri vastakkain 9mm spray and pray mentaliteetti paljon luoteja siihen hypoteettiseen tulitaisteluun johon eivät päädy edes paranoideissa päiväunissaan ja .45 /10mm /mieluiten haulikko joka on aseistettu versio defendon ja krav magan ideologioista.

Eli siis osoitta kuinka Ennis on tehnyt pohjatyön ja hahmo on oikeasti asetettavissa tiettyyn mielenmaisemaan, karkeasti esittäen kuinka desperate housewives/Täydelliset naiset barbinukessa asuu John Rambon vähemmän tunnettu sisko, Jane Rambo.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: JJalonen - 31.01.2011, klo 01:40:19
On ollut pieni Ennis-katkos, mutta tähän täytyy kyllä varmaankin tutustua. :)


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 01.02.2011, klo 19:41:35
Eihän tuosta ole vielä tullut ensimmäistäkään numeroa. Tiiseri oli jossakin lehdessä.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 10.03.2011, klo 18:22:10
Jenniveri Veren ensimmäinen numero luettu.

Aika koukuttavaa telamiinafeminismiä Ennis pistää menemään ja isolla kädellä pistääkin.
Sarjakuvan Jennifer Blood on turhankin uskottava hahmo ja itse nautin tästä helmestä, en ennen eilistä päässyt noutamaan ykkösnumeroa ja se tuli ahmaistua pariinkin kertaan eilen.

Enniksen saatesanat lopussa ovat hyvin kuvaavat. Halusi kirjoittaa "vaihteeksi jotain hauskaa" sekä aivan erinomainen kappaleen pituinen huomio miten naapurustojen ja pariskuntien sisäinen sosiologia toimii, miten mikäkin ryhmä ja klikki muodostuu, miten ihmiset tekevät omat "laumaerottelunsa" ja miten tätä käytetään Jennifer Bloodissa. Tarkkaan siteeraten:
Lainaus
"All of which made for quite a good scene in Jennifer Blood, althought as usual I had to ruin everything with the carnage and the nudity.

Tässä sarjakuvassa on selkeästi nainen omaan makuuni. Osaa käyttää taktisesti tissejään siinä missä 10mm konepistooliakin.
Tai kuten parempi puoliso asian ilmaisee " olet ainoa tietämäni mies joka käy girls and guns sivustolla aseiden takia..."


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 05.07.2011, klo 20:21:40
otsikosta taisi vahingossa tulla osuvampi kuin luulin....
Garth Ennis ohjaa käsikirjoittamansa kauhusotaelokuvan Stitched (http://www.fearthestitched.com/)

ja tulee avatarilta sitten sarjakuvanakin.
Afganistaniin sijoittuva kauhuelokuva.
 Ennis.
harmittaa jos nyt herään ...


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Toni - 05.07.2011, klo 20:31:58
otsikosta taisi vahingossa tulla osuvampi kuin luulin....
Garth Ennis ohjaa käsikirjoittamansa kauhusotaelokuvan Stitched (http://www.fearthestitched.com/)

Hieno yksityiskohta tuo, että leffa itsessään on 17-minuuttinen, mutta bonusmatskuja löytyy dvd:ltä 90 minuutin edestä!


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: tmielone - 08.09.2011, klo 18:57:18
otsikosta taisi vahingossa tulla osuvampi kuin luulin....
Garth Ennis ohjaa käsikirjoittamansa kauhusotaelokuvan Stitched (http://www.fearthestitched.com/)

ja tulee avatarilta sitten sarjakuvanakin.
Afganistaniin sijoittuva kauhuelokuva.
 Ennis.
harmittaa jos nyt herään ...

Kuulostaa lupaavalta! Toivon, vain ettei Ennis tee Millereitä.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: VesaK - 05.10.2011, klo 16:45:53
Ennisllä on se tiivistämisen kyky. Crossed oli The Walking Dead puristettuna reiluihin 200 sivuun. Oleellinen välittyi, vaikka - jos nyt nipotetaan -ei ollutkaan zombailusta kyse vaan paljon niljakkaammasta ja irvokkaammasta.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 05.10.2011, klo 16:58:23
Anteeksi Vesa, oikaisen tekstiäsi mielestäni sisällöllisesti korrektimpaan suuntaan
Ennisillä on se kirjoittamisen kyky.

Ennisin kohdalla moni mielellään korostaa juuri sitä irvokkuutta, ylilyöntejä, irstailuja ja niljakkuuksia vaikka enemmän kyse on siitä että kaveri osaa oikeasti ja aidosti kirjoittaa.
Tarinoidensaja henkilöidensä pääpaino kun on jossain ihan muualla (pois lukien  aivopieru Dicks ja osat karkeajännityksinä täällä tunnetusta Adventures of the rifle brigades sarjoista)



Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Tina DeMona - 05.10.2011, klo 18:58:38
Tarinoidensaja henkilöidensä pääpaino kun on jossain ihan muualla (pois lukien  aivopieru Dicks ja osat karkeajännityksinä täällä tunnetusta Adventures of the rifle brigades sarjoista)

Mutta toisaalta hienoa on myöskin juuri tuo, että taittuu sekä tuollainen Karkeajännitys-perseily kuin vakavasti otettava, huumoriton sotasarjakuvakin, ja kaikki mahdollinen niiden väliltä.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 28.10.2011, klo 23:24:47
The Boysin numero 60 ilmestyy ensi kuussa. Sarjan piti kestää noin 60 numeroa alunperin, mutta viimeisin tieto kertoo että numero 60 aloittaa vasta sarjan viimeisen vuoden.

En tiedä teistä, mutta minulle tämä on ollut viiden vuoden takaisten hehkutusten jälkeen pettymys. This series will out-preacher Preacher...Vaikka onhan Pojilla hetkensäkin ollut. Mutta voi elämä...Wee Hughie...onpa siinä meillä ihme nysvä ja valittaja.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Doctor Phantomizer - 29.10.2011, klo 00:01:50
Minusta Ennis kirjoittaa aivan liian pitkästi noita omia sarjojaan. Preacheristäkin yli puolet oli täysin jonninjoutavaa tavaraa. The Boysin kohdalla luin sen yhden kokooman ja totesin että Jaahas. Olipas taas mielenkiintoista ja omaperäistä. Dan Dare, Tuomari ja mikä-se-olikaan-se-jossa-on-se-nainen ovat ainoat puhtaasti kirjoitetut sarjat ilman turhaa rosoa. Tosin viimeksi mainittu ei taida olla vielä edes päättynyt. En minä tiedä. Lopetin numeroiden ostelun kun ei ollut varaa.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 29.10.2011, klo 15:28:05
Olen asiasta eri mieltä kanssanne Ennisillä on laajenpi skaala töissään kuin arvataankaan, mutta varsinkin the Boysin kohdalla siinä on enemmän tekemistä sen kanssa mikä Ennisin tausta on, tässä meillä on kaveri joka osaa kirjoittaa ihmisistä ja markkinoilla on tarjota vain spandexia.

Dan Dare, Tuomari ja mikä-se-olikaan-se-jossa-on-se-nainen ovat ainoat puhtaasti kirjoitetut sarjat ilman turhaa rosoa. Tosin viimeksi mainittu ei taida olla vielä edes päättynyt. En minä tiedä. Lopetin numeroiden ostelun kun ei ollut varaa.
Ihan nyt veikkaan että tarkoitat Jennifer Bloodia etkä kumpaakaan Bloody Marya.

Itse olen nauttinut varsinkin Jennifer Bloodista täysin siemauksin. Tuoreimmat kaksi numeroa Ninjetteineen ja varsinkin viimeisin numero, #5, jossa hahmon taustaa avattiin ovat erinomaista rikossarjakuvaa naispäähahmolla.

pidän siitä miten Ennis ei pakota hahmojaan kuluneisiin sankarimuotteihin, parhaina esimerkkeinä true faith, Pride&Joy, Troubled souls joissa päähenkilöissä on se mikä Preacherissakin ja Tuomarissa sekä Jennifer Bloodissa: hahmoilla voi olla poikkeuksellisia ominaisuuksia mutta he eivät ole virheettömiä ja moraalisessa kompassissakin on tavoitteena pohjoinen mutta se ei ole sanottua.

Mutta vaikka luenkin paljon supersantereita ja ihan vakavissani niin olen vanhan liiton 2000AD faneja. Se vaikuttaa melko paljon.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Doctor Phantomizer - 29.10.2011, klo 18:05:24
tässä meillä on kaveri joka osaa kirjoittaa ihmisistä ja markkinoilla on tarjota vain spandexia.

Minä en vain yksinkertaisesti tajua miten sinä pystyt näkemään lannoitetta siellä missä minä näen sontaläjän. Kai se sitten osaa.

Ihan nyt veikkaan että tarkoitat Jennifer Bloodia etkä kumpaakaan Bloody Marya.

Joo, sitä tarkoitan.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 29.10.2011, klo 18:53:54
Minä en vain yksinkertaisesti tajua miten sinä pystyt näkemään lannoitetta siellä missä minä näen sontaläjän. Kai se sitten osaa.
No meillä on selkeitä näkemyseroja monessakin kohden, mutta enemminkin niin että missä missä sinä näet sen sontaläjän/lannoitteen minä katson niitä siitä kasvavia kasveja.
kaikki puhutut kasvit eivät ole kukkia, osa rikkaruohoa ja osa puita mutta silti.

Toistuva teemahan on että monelle Ennis on juuri räävittömyyksiä ja räkähuumoria joka on se osuus joka herran töissä minua kiinnostaa vähiten.
Itse asiassa se miksi alunperin nimesin ketjun näin oli viittaus siihen Tarantinoon jonka näin kylmiltään Jyväskylän kesän kauhussa, siihen kaveriin joka teki reservoir dogsin.
Siinäkin pääpaino on minusta ihan muualla kuin graafisessa väkivallassa ja karkeassa kielenkäytössä.
Toki molemmat ovat eksyneet sivuraiteille, mutta Ennis vähemmän.

Mikä ei tarkoita etteikö Ennis olisi kaikesta huolimatta märän sukan oloinen sylttytehtailija sinulle.

Ja niille joita kiinnostaa: Seuraava eli Jennifer Blood #6 on ainakin toistaiseksi viimeinen Ennisin kirjoittama numero, sarja jatkuu mutta kirjoittaja vaihtuu. Vrt. Darkness, Shadowman (muistaakseni vol2 voi olla vol 3) ym jotka aloitti ja jätti sitten muiden käsiin.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Petteri Oja - 31.10.2011, klo 21:20:46
En tiedä teistä, mutta minulle tämä on ollut viiden vuoden takaisten hehkutusten jälkeen pettymys. This series will out-preacher Preacher...Vaikka onhan Pojilla hetkensäkin ollut. Mutta voi elämä...Wee Hughie...onpa siinä meillä ihme nysvä ja valittaja.

Viimeisin kokoelma, volume 8, oli hieman laimea. Muutoin olen tykännyt kovasti. Volume 9 tulee ihan kohta.

(Joskaan eihän The Boys Preacheriä piekse mitenkään.)


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: tmielone - 01.11.2011, klo 11:32:46
Viimeisin kokoelma, volume 8, oli hieman laimea. Muutoin olen tykännyt kovasti. Volume 9 tulee ihan kohta.

(Joskaan eihän The Boys Preacheriä piekse mitenkään.)

Itsekin lukaisin tuon 8 viikonloppuna ja alkupuolella oli sellainen fiilis, että tämän sarjan seuraamisen voisi vaikka lopettaa. Hieman pidemmälle luettuani juttu kuitenkin imaisi paremmin mukaansa, joten kyllä seuraavakin osa tulee ostettua. Selvästikin tuossa kokoomassa oli pääosassa tunteet ja toiminta minimissään. Tämähän taisi olla joku minisarja, joten se voi selittää erilaisen otteen. Kuvitus näytti alussa suorastaan huonolta. En ymmärrä miksi, sillä ihan ammattilaiset sitä olivat tekemässä.

Kyllä minustakin Preacher on parasta mitä Ennis on tähän mennessä suoltanut ja en ihmettelisi, jos tuotannon helmeksi jäisikin. Osa sotatarinoistakin kiipeää tuohon parhaaseen A-ryhmään, mutta niissä ei ole samaa eeppisyyttä kuin Preacherissä.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: VesaK - 01.11.2011, klo 12:22:28
The Boys ei ole ainakaan vielä napannut, mutta tämä huvitti eikä ollut ihan pelkkää verenpärskytystäkään, ihan rentoa jumalan/uskontojen pilkkaa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Chronicles_of_Wormwood


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: tmielone - 01.11.2011, klo 12:30:18
The Boys ei ole ainakaan vielä napannut, mutta tämä huvitti eikä ollut ihan pelkkää verenpärskytystäkään, ihan rentoa jumalan/uskontojen pilkkaa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Chronicles_of_Wormwood

Wormwoodin minisarja oli viihdyttävä, mutta sen jatko-osa Last Enemy on taiteen puolesta aivan karmeaa luettavaa. Jatko-osan tarinasta en muista mitään, sillä ensimmäisenä mieleen tulevat Steenin räpellykset enkä vain pysty miettämään asiaa sen pidemmälle. 


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 01.11.2011, klo 13:51:43
Eihän Boys huono ole, varsin viihdyttävä se on. Mutta Ennis itse vakuutti etukäteen että se olisi Preaacheria parempi. Ei ole eikä tule.

Jumala on paljon viihdyttävämpi konna kuin Justice League.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Petteri Oja - 04.12.2011, klo 19:21:07
The Boys volume ysi tuli luettua heti tuoreeltaan vähän aikaa sitten. Odotukset olivat korkealla (kansikuvakin niin hieno) mutta lässähtivät nopeasti. Melkein kolmesataa sivua pelkkää jaarittelua. Siinä ja siinä että jaksanko enää seuraavaan osaan sijoittaa.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 04.12.2011, klo 19:27:30
Loppuvetohan tuosta on enää jäljellä. Mutta jos ja kun seuraava trade on Butcher, Baker, Candlestickmaker niin se on heikoin lenkki koko sarjassa.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: CryingBlueRain - 05.12.2011, klo 20:03:08
Preacherit tuli lopulta luettua viime suvena. Mikäs olisi Ennikseltä seuraavaksi tärkeintä tuotantoa?


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 05.12.2011, klo 20:06:07
minä ole ikinä noita arvottanut varsinaisesti.
Goddess on hyvä
Troubled souls ja True faith erinomaisia ja jos lukisin pitkän punisher rupeaman lisäksi Hellblazerit sekä 303n Unknown soldierin.
Ainakin.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 05.12.2011, klo 20:06:58
Ja Hitman.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 05.12.2011, klo 20:16:51
 Hitman on hyvä, pidän itse samoin kuin Demonistakin mutta jos toinen on lukenut lähinnä Preacherin niin sitten ennemmin Goddess tai jopa Chronicles of Wormwood ehkä ennemmin.

Yhäkin sitä mieltä että Dicks on minusta Ennisin ainoa alta riman teos.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Petteri Oja - 05.12.2011, klo 23:02:44
Punisher Maxit. Ja Crossed. Ja Hellblazerin Dangerous Habits.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 05.12.2011, klo 23:24:21
Punisher Maxit. Ja Crossed. Ja Hellblazerin Dangerous Habits.

erittäin hyviä sarjoja nämäkin.
Minä pidän Ennisin rikospuolestakin, (Back to Brooklyn, Pride&Joy, oikeastaan Jennifer Bloodkin) mutta olen vähemmistössä tässä mielessä.

Punisher MAXit tuntuvat olevan helpoiten saatavilla noista.





Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Petteri Oja - 06.12.2011, klo 13:04:18
Punisher MAXit tuntuvat olevan helpoiten saatavilla noista.

Kaikkia noita mainitsemiani on tällä hetkellä saatavilla, paitsi Punisher MAXeissa alkaa jotkut volumet olla loppuunmyytyjä, ainakin ysi. Mut eiköhän niistä oteta uusia painoksia. Kunpa otettaisiin myös Curtvilen mainitsemista teoksista (Pride & Joy, Goddess, Troubled Souls, True Faith) niin saisi luettua nekin vihdoin.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 06.12.2011, klo 14:18:18
Oma True faith on täällä jossain hyllyissä(ei, en löytänyt vieläkään.Vastahan Warren Pleece oli festareilla....) ja Troubled soulsin soisi monen lukevan myös.
Neliosainen Pride & Joy on lehtinä eikä tietääkseni koottu tradeksi koskaan.
Goddessin Titaninversiota oli pitkään kaikista paikoista suomalaisen alelaareissa.

Enniksen Judge Dreddeja on saatavilla ainakin briteistä säännöllisesti mutta en tiedä kuinka isoa osaa kiinnostavat.

I


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 06.12.2011, klo 14:25:18
Kyllä vain on Pride & Joy tradena. Ainakin meikällä on. True Faith oli siinä vieressä.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 13.12.2011, klo 00:03:15
Jennifer Bloodista saa oman lehtensä Ninjettes, jota Ennis ei kirjoita itse, mutta brutaalilta näyttää:

http://www.comicvine.com/news/the-ninjettes-interview-with-al-ewing/143940/


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 13.12.2011, klo 00:06:11
Ei näytä hullummalta vaikka Jenniferin fanit tietävät miksi kyseessä on esiosa.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Petteri Oja - 13.12.2011, klo 00:15:45
The Boys ei ole ainakaan vielä napannut, mutta tämä huvitti eikä ollut ihan pelkkää verenpärskytystäkään, ihan rentoa jumalan/uskontojen pilkkaa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Chronicles_of_Wormwood

Tämä oli kyllä varsin hyvä ja eheä kokonaisuus. Toinen osa ilmestyi juuri, tsekkaan seuraavaksi sen.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 13.12.2011, klo 18:44:41
Hitman palaa trademuodossa. Vol. 6 ilmestyy maaliskuussa 2012. Tosin siinä on numerot 37-50, jolloin sarja parani taas. Tuplasti paksumpi kuin vanhat tradet.

Vol. 5 (# 23-28) oli vähän kehnompi aikaisempia, ja nuo väliin jääneet vielä heikompia. Paitsi # 34, jossa Monaghanilla on pientä keskustelua Teräsmiehen kanssa moraalista ja etiikasta.

Lehden loppujuoksu oli sitten numerot 51-60, jotka varmaan tradetetaan myös.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: VesaK - 13.12.2011, klo 19:00:10
Hieno homma! Onkin ihmetelty mihin loput Hitmanit jäivät. Noh, DC julkaisee lopulta uudelleen KAIKEN mitä Ennis heille kirjoitti.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: kespa - 13.12.2011, klo 20:32:06
Hienoa, että Hitmania tulee taas. Löytyy kyllä noi loput irtolehtinä, mutta mielummin noita albumimuodossa säilyttää.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 17.01.2012, klo 14:59:20
Garth Ennis käsikirjoittaa The Shadow'ta (http://www.craveonline.com/comics/articles/181361-garth-ennis-takes-on-qthe-shadowq)

itse diggailin tätä pulphahmoa jo niistä agentti x9/pyhimys/james bond lehdistä silloin 70-80-luvuilla ja edesmenneen Thrillerin Chaykinin versio oli mannaa.

odotettavissa kolkkoa naurua ja ihmisten sydämissä elävää pahuutta.

Ennakkoon odotan(toivon) että tässä Ennis tuo sen a-tasonsa eikä huumoria.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Doctor Phantomizer - 17.01.2012, klo 18:07:29
No tuota voi sanoa jo millä tahansa mittapuulla lähtökohtaisesti kiinnostavaksi ja hyväksi sarjakuvaksi.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 11.02.2012, klo 17:05:54
Taidan laittaa muutaman roponi kickstarter-projektiin, Garth Ennisin kirjoittamaan lastenkirjaan (http://www.kickstarter.com/projects/1427653332/erf)

mahtaako olla turhan lapsellinen vaan omalle 11-vuotiaalle?
pahus, täytyy varmaan ylipuhua naisenpuoli lisääntymään: "mieti nyt Garth Ennisin lastenkirja ja baby's first Mythos?"

(ps. pidetään tuo juttu ihan muuten vaan meidän kesken, turha pelästyttää kaunokaista)


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 27.02.2012, klo 22:25:34
The Boysin ydinarkki päättyy seuraavaan numeroon, # 65:een.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi piilotetun sisällön)

Mutta lehteä ilmestyy vielä kuuden numeron mittainen arkki ja sitten se on paketissa. Saas nähdä miten Hughien käy. Hän kun ei ole sellainen mies joka
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi piilotetun sisällön)


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: VesaK - 31.03.2012, klo 00:29:58
Wormwoodin kakkoskokoelma starttaa erittäin ennismäisesti: Puhuva jänis katselee netistä furrypornoa ja run... Itsetyydyttää. Muutenkin Amerikan sarjakuvasensuuri vaikuttaa olevan mennyttä (toivottavasti iäksi), Ennis pääsee läiskyttelemään muutakin kuin verta.
Jennifer Blood ei erityisesti napannut mutta Wormwoodissa on tunnelmaa. Ennis on oikeasti nähnyt vaivaa käsikirjoituksen eteen. Jäätävä vihansa (katolista) kirkkoa kohtaan hohkaa punaisena. Musta kommari-Jeesus! Käärmepaavi Helvetistä!


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Antti Vainio - 31.03.2012, klo 00:47:47
Noilla suuntaviitoilla ei voi mennä pieleen, kuulostaa minun kamalta.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Tina DeMona - 31.03.2012, klo 19:11:49
Minunkin täytyy hankkia.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Doctor Phantomizer - 31.03.2012, klo 20:14:04
Olen kyllä muutaman kerran nähnyn tuon kirjastossa. En muista mikä ihme siinä oli että en ottanut tuota luettavaksi. Pitää ensi kerralla ottaa, etenkin kun se näkäjään vaatii vain yhden traden verran lukemista. Siis ainakin aluksi. Mutta onko jatko mistään kotoisin, kuinka paljon jatkoa on suunniteltu jos on ja tarviiko noita lukea? Siis jatkoahan on ilmestynyt jo Chronicles of Wormwood: The Last Enemy one-shotti ja
Chronicles of Wormwood: The Last Battle mini-sarja joka minun tietojeni mukaan jatkuu vieläkin...


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Petteri Oja - 02.04.2012, klo 00:39:51
Olen kyllä muutaman kerran nähnyn tuon kirjastossa. En muista mikä ihme siinä oli että en ottanut tuota luettavaksi. Pitää ensi kerralla ottaa, etenkin kun se näkäjään vaatii vain yhden traden verran lukemista. Siis ainakin aluksi. Mutta onko jatko mistään kotoisin, kuinka paljon jatkoa on suunniteltu jos on ja tarviiko noita lukea? Siis jatkoahan on ilmestynyt jo Chronicles of Wormwood: The Last Enemy one-shotti ja
Chronicles of Wormwood: The Last Battle mini-sarja joka minun tietojeni mukaan jatkuu vieläkin...

Nimenomaan jatko-osastahan Vesa tuossa puhuu. Kakkoskokoelma sisältää siis Last Battlen.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Doctor Phantomizer - 02.04.2012, klo 07:48:09
Nimenomaan jatko-osastahan Vesa tuossa puhuu. Kakkoskokoelma sisältää siis Last Battlen.

No niinpäs puhuukin. No täytyy sitten vilkaista tuota tokaakin. Mutta ensin eka.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Lönkka - 15.05.2012, klo 17:11:45
Ja Crossed.
Vaikkei Ennisiä olekaan niin Crossed webcomic:
http://www.crossedcomic.com/category/chapters/

Ei perheen pienimmille tai herkkähipiäisille.



Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 09.06.2012, klo 10:33:42
Katsoin Hot Fuzz -elokuvaa, ja olipa tutun näköinen sälli pääosassa.

Se oli Simon Pegg (http://fi.wikipedia.org/wiki/Simon_Pegg) joka on ollut mallina Wee Hughielle.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: koivumäki - 09.06.2012, klo 11:38:11
Katsoin Hot Fuzz -elokuvaa, ja olipa tutun näköinen sälli pääosassa.

Se oli Simon Pegg (http://fi.wikipedia.org/wiki/Simon_Pegg) joka on ollut mallina Wee Hughielle.

Kyllähän tämä tehtiin hyvinkin selväksi jo ensimmäisen albumin luonnososiossa sekä esipuheessa, jonka Pegg kirjoitti.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 09.06.2012, klo 13:29:25
Olet oikeassa, mutta tyypistä ei tullut ensimmäiseksi mieleen Garth Ennis.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 09.06.2012, klo 15:19:32
Olet oikeassa, mutta tyypistä ei tullut ensimmäiseksi mieleen Garth Ennis.
ei vai?
(http://i49.tinypic.com/309m2ys.jpg)
(http://farm4.staticflickr.com/3311/3263753744_56ce0f1481.jpg) (http://www.flickr.com/photos/avatarpress/3263753744/)
Garth Ennis (http://www.flickr.com/photos/avatarpress/3263753744/) by Avatar Press (http://www.flickr.com/people/avatarpress/), on Flickr


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 09.06.2012, klo 15:32:29
Ylempi on Pegg.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 25.08.2012, klo 14:00:31
Hei, huomasin nyt että kaikki Cassidyn vanhat juoppokaverit ovat Irish Roverista.

The Dubliners & The Pogues: The Irish Rover (YouTube) (http://www.youtube.com/watch?v=tHDX9qb2-BQ)


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: CryingBlueRain - 15.09.2012, klo 19:03:03
Tutustuin vihdoin Hellblazeriin. Muikeaa sarjakuvaa, mutta nyt tekee pirusti mieli tupakkaa ja Guinnessia.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Petteri Oja - 15.09.2012, klo 19:10:35
Saattaa auttaa jos luet Dangerous Habits -kokoelman.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Petteri Oja - 10.11.2012, klo 02:43:50
Loppuvetohan tuosta on enää jäljellä. Mutta jos ja kun seuraava trade on Butcher, Baker, Candlestickmaker niin se on heikoin lenkki koko sarjassa.

Vihdoinkin tuli luettua ja yllätyksekseni pidin albumista enemmän kuin parista edelliseltä. Sehän oli jopa hyvä. Taidan sittenkin jaksaa lukea The Boysit loppuun saakka.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 12.02.2013, klo 16:02:03
Kah, sitä pistää kuudennen tietokoneensa romuksi ja sillä välin Dynamitelta tulee Red Team (http://www.dynamite.com/htmlfiles/viewProduct.html?CAT=DF-Red_Team).

täytyykin etsiä käsiinsä jostakin.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Lönkka - 12.02.2013, klo 22:36:14
Kah, sitä pistää kuudennen tietokoneensa romuksi ja sillä välin Dynamitelta tulee Red Team (http://www.dynamite.com/htmlfiles/viewProduct.html?CAT=DF-Red_Team).

täytyykin etsiä käsiinsä jostakin.
Luettava, muttei herättänyt sen suurempia tunteita.
Minnen ajatellut ykkösen jälkeen ostaa lisää.
Toisaalta enhän minä Jennifer Bloodistakaan innostunut...


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 13.02.2013, klo 09:12:59
Luettava, muttei herättänyt sen suurempia tunteita.
Minnen ajatellut ykkösen jälkeen ostaa lisää.
Toisaalta enhän minä Jennifer Bloodistakaan innostunut...

Kiitoksia infosta, teikäläisen arvio luettava nostaa kummasti pisteitä entisestään.
No minä ihastuin naispuoliseen psykopaattiin ja olen pitänyt suuresti kun Ennis pitäytyy vakavuudessa.
Red teamissa on selkeästi Jenniferin ja pitkän Tuomarirupeaman kaikuja mutta perusdekkari/shield-lain varjossa filtterien läpi vedettynä.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 01.03.2013, klo 00:47:49
Red Team 1 luettu.
Craig Cermak parka.

Miettikääpä hetki, kaveri saa tilaisuuden tehdä Garth Ennisin kanssa rikossarjakuvaa, aika hyvä sauma päästä esiin ja pyrkiä a-sarjaan kertalaakilla.
Ja kun saa käsiksen niin valtaosa sarjakuvasta pyörii keskustelevien ihmisten tai kuulusteluhuoneen ympärillä.
Neppaile siinä sitten piirtäjänkyvyilläsi.

Puhetta piisaa vaikka muille jakaa.
Huono sarjakuva ei ole, se vaan noudattaa rikosromaanin kaarta. Red teamissa on selvästi kunnon ilkeän ja verisen tragedian ainekset, mutta Ennisillä ei ole kiire.

Luin lehden kahdesti ennekuin hoksasin miten juonisti ujuttaa juuri arkisuudella, tavallisuudella, poikkeustilaan. Pihalla kaljaa juovat lupsakat kaverit jotka vaan tekevät kylmäverisen, omalla logiikallaan oikeutetun murhan.
Ja vasta lopussa annetaan merkkejä orastavasta myrskystä.

Teemahan ei ole uusi eikä ihmeellinen, mutta itse seurailen tätä mielenkiinnolla eteenpäin.

Muistetaan tässä asiayhteydessä että minä pidin suuresti Jennifer Bloodista, niin Ennisin alkukaudesta kuin sitä jatkaneesta Ewingin kirjoittamastakin menosta.
Ketjun nimeä mukallen Jennifer Blood on Kill Bill(eritoten vol 1) ja Red Team vaikuttaa enemmän Jackie Brownilta.
Eniten siinä on silti Ed McBainin 87.piiriä, vedettynä Homicide-palon kadut ja SHIELD-lain varjossa kautta.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Tina DeMona - 31.05.2013, klo 19:10:20
Minä luin lopulta alkuperäisen Crossedin, elikkä sen ekan tarinan. Ja loistava oli kyllä sekin. Kaikki muut sen jo lienevät lukeneetkin, mutta sanonpa nyt kuitenkin.

Nykypäivän zombie/raivoviirusähkyssä idea itsessään on melkoisen kaluttu, mutta minkäs teet kun paketti toimii noin hyvin. Pahikset ovat kerrankin melkolailla sairaan oloisia, ja hyviksistä välittää yhtä paljon kuin alkuperäisessä Dawn of the Deadissä, mikä on tämäntyylisessä meiningissä ehkä kaikkein tärkeintä.

Ja ihmisethän ne taas osoittautuvat toistensa pahimmiksi vihollisiksi, Ristityistä huolimatta.

Pitää hommata lisää.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 31.05.2013, klo 19:26:03
Pitää hommata lisää.

Crossed on Hyvää luettavaa™ joskin infoan heti alkuun että Ennis on skriivannut koosteet vol  1, vol 4:badlands ja vol 6 eikä noitakaan kokonaan.
Lapham ja Delano kyllä ovat yhtä helläkätisiä veikkoja kirjoittajina.



Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 31.05.2013, klo 22:17:17
Crossed pitäisi saada suomeksi nimellä "Ristityt".


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 31.05.2013, klo 22:31:43
hyvä heitto joskin menettää kielellisen leikittelynsä = being crossed.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Tina DeMona - 01.06.2013, klo 03:13:06
Joo, jotkut noista myöhemmistä tradeista tai spinoffesita tai mistä lie (ei Ennisin kirjoittamista) olinkin aiemmin saanut lainaan ja lukenut. Eivät olleet muistaakseni hassumpia nekään, joskin tietysti epäkronologiasta johtuen en niistä varmaan kaikkea irti saanutkaan.

Crossed pitäisi saada suomeksi nimellä "Ristityt".

Heh, no kiitos. Vaikka totta, että menettää kyllä alkuperäisen kaksoismerkityksensä.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 01.06.2013, klo 10:38:29
hyvä heitto joskin menettää kielellisen leikittelynsä = being crossed.

Tuossa on toinen kielellinen leikittely, sillain Ahmed Ahnettakin on käännetty.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Lönkka - 01.06.2013, klo 19:11:45
Eivät olleet muistaakseni hassumpia nekään, joskin tietysti epäkronologiasta johtuen en niistä varmaan kaikkea irti saanutkaan.
Ei noissa stooreissa ole kronologiaa vaan kaikki Crossedit on itsenäisiä tarinakokonaisuuksia.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Tina DeMona - 01.06.2013, klo 22:32:55
No joo mutta silti. Se eka oli silti ilmiselvästi "se eka". Tavallaan räätälöity ihmisille alkamaan alusta, että ei tarvitse minkäänlaista tietoa mistään alkaa lukemaan sitä, ja näin.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Lönkka - 02.06.2013, klo 15:38:30
No joo mutta silti. Se eka oli silti ilmiselvästi "se eka". Tavallaan räätälöity ihmisille alkamaan alusta, että ei tarvitse minkäänlaista tietoa mistään alkaa lukemaan sitä, ja näin.
Joo, siitä ekasta kannattaa aloittaa.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 01.09.2013, klo 13:35:52
Garth Ennisin Red Team on erinomaista settiä.
Kehno räkähuumori loistaa poissaolollaan tilalla piinkovaa trilleriä.

Ensi vuonna Garth palaa kirjoittamaan Frank Castlen edesottamuksia ainakin minisarjan verran.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Doctor Phantomizer - 01.09.2013, klo 21:23:40
Jätän toistaiseksi väliin. Pidin Ennisin kaikista Tuomareista, vaikka toisista vähän vähemmän. Mutta...

Olenko ainoa jonka mielestä Ennisin pitäisi kokeilla välillä jotain ihan uutta?

Sarjat ovat olleet aika lähellä toisiaan jo pitkään.
En sano etteikö noilla olisi hetkensä, mutta minä ainakin kyllästyin jo ainakin hetkeksi.
Ennis on minusta kuitenkin paljon monipuolisempi kirjoittaja, josta kustantajat saisivat enemmänkin irti. Nyt kaikki jutut tuntuvat laahaavilta ja itseään toistavilta.

Myönnän toki oppineeni Ennisiltä paljon englantia, mutta sekin että tektissä tuntuu välillä olevan kaikkea kummaa. Tarviiko joka asiaa ilmaista jollain ihme retoriikalla? Vai olenkohan lukenut kännissä? Preacherissa en muista olleen mitään ihmeellisempää englanninkäyttöä. Myöhemmissä taas kyllä.

Kiroilu taas on asia erikseen, joka lähinnä puuduttaa.
Millar käyttää samaa tapaa tehokeinona.
Ei toimi minusta enää hänelläkään, vaikka tekeekin hommasta värikkäämpää.
Millarin ja Ennisin pitäisi varmaan vaan kirjoittaa sarjakuva kiroilusta.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 03.10.2013, klo 13:54:37
Olet.

Red team on päässyt osaan 5 ja jos pitää tämän linjansa siitä tulee kaikessa hiljaisuudessa rikossarjakuvan The Wire.
Craig Cermakin piirros on teknistä ja tarkkaa, muttei "sielutonta hinkkausta" joksi realismihakuinen perspektiivinsä tunteva piirrosjälki täällä yleensä lokeroidaan.
(http://31.media.tumblr.com/64e502ccd64faeaf9bd9b156d2b627fe/tumblr_mtsgaflp4a1qbkasuo1_400.jpg)

Red team on kyllä melko lailla kylmäävä lukemiskokemus, väkivaltaa ei nosteta jalustalle ja varsinkin sen oikeutukselta vedetään mattoa alta.

Tämä voi pääättyä ihan miten tahansa.
Mutta ei hyvin.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Doctor Phantomizer - 06.10.2013, klo 22:58:24
Red team on päässyt osaan 5 ja jos pitää tämän linjansa siitä tulee kaikessa hiljaisuudessa rikossarjakuvan The Wire.
Craig Cermakin piirros on teknistä ja tarkkaa, muttei "sielutonta hinkkausta" joksi realismihakuinen perspektiivinsä tunteva piirrosjälki täällä yleensä lokeroidaan.

Red team on kyllä melko lailla kylmäävä lukemiskokemus, väkivaltaa ei nosteta jalustalle ja varsinkin sen oikeutukselta vedetään mattoa alta.

Tämä voi pääättyä ihan miten tahansa.
Mutta ei hyvin.

Ei! Päinvastoin! Se ei voi päätyä kuin vain ja ainoastaan hyvin.
En ymmärrä, miksi aina pitäisi fiktiossakaan antaa oikeutuksia väkivallalle missään tilanteessa.

Ja ei tuo tosiaan vaikuta tuon kuvan perusteella miltään sieluttomalta hinkkaukselta. Itseasiassa jotain noin tunnelmallista vaatisinkin Ennisiltä.
Tuo on jotain muuta ja uutta! Luulin että Curt vain vitsaili kun sanoi tuossa aiemmin että ei räkä-sperma-yms. huumoria.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 07.10.2013, klo 00:01:42
Eihän se aiemminkaan ole mikään syy ollut, sinulta on niissä aiemmissakin tarinoissa (vissiin?) mennyt se varsinainen näkökulma selvästi ohi.
Se kun ei ole mikään mehustelu.
Räkä ja huumori olivat se vähäisin osuus Preacherissakin.

Ennis hallitsee henkilökuvauksen, meidän virheellisyytemme tallantamisen. Pienet arjen ilon hetket, ystävyyden ja totta kai sen kuinka osaamme itse vetää oman elämämme viemäristä alas ilman ulkopuolista apua.

Tämä kertomus kun päättyy rumasti ja väkivaltaisesti vielä tästäkin pisteestä eteenpäin.

Vainajisto on toki ollut enimmäkseen rikollisia mutta Enniksen ja Cermakin käsittelyssä on ilmeistä että tämä ei ole yksioikoisesti "oikein".
Vakivalta on yhä väkivaltaa.

Red Team on tragedia, se mitä Red Teamissa ihmisinä opitaan ja kasvetaan on kuten enimmäkseen reaalimaailmassakin: liian myöhään tilanteen ollessa jo pelastettamattomissa.

itse lukeudun niihin jotka eivät täyteen väkivallattomuuteen usko ja sen täysin kieltävät ja siitä täysin kaikessa kieltäytyvät eivät poista sitä maailmasta vaan huomioideni mukaan päinvastoin mahdollistavat sitä(väkivaltaa ja sen tuomaa valtaa) etsivien ja janoavien käyttävän sitä niin rakenteellisesti eri puolilla maailmaa kuin yksityiselämissään.
Näen heidän tuottavan ja mahdollistavan väkivaltaa samalla tavoin kuin sen harjoittajienkin.

Ongelmat kun eivät katoa kuvittelemalla ettei nitä ole tai puhumatta niistä, puuttumatta niihin.
Sitä tämäkin sarjakuva käsittelee, nelosnumerossa ollut "baari-illan tapaturman kuvaus" kun osuu liiankin lähelle sitä todellisuutta  joka on liikaa yhdellekin ihmiselle(vaikka ongelma onkin 99,9999% naissukupuoleen kohdistuva) ja johon liityvän kulttuurin korjaamisessa on tähän mennessä valitettavsti epäonnistuttu niin sosiaalisin, psykologisin kuin voimankäytönkin metodeissa.

Tosin saman katsantokannan voi nostaa esiin kaikista tähän asti tulleista sarjan osista.

Ennis ei jeesustele eikä tingi, ei tee lukemisesta helppoa.
Red team kun ei tee väkivallasta helppoa vaan aitoa. Joitain mitä me ihmiset teemme.
 Se tarjoaa peilin joka ei mairittele.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Doctor Phantomizer - 07.10.2013, klo 03:27:22
Eihän se aiemminkaan ole mikään syy ollut, sinulta on niissä aiemmissakin tarinoissa (vissiin?) mennyt se varsinainen näkökulma selvästi ohi.
Se kun ei ole mikään mehustelu.
Räkä ja huumori olivat se vähäisin osuus Preacherissakin.

Ennis hallitsee henkilökuvauksen, meidän virheellisyytemme tallantamisen. Pienet arjen ilon hetket, ystävyyden ja totta kai sen kuinka osaamme itse vetää oman elämämme viemäristä alas ilman ulkopuolista apua.

Ööh. Ei.
Ainoa ongelma minulla vaan on ollut, että Ennisin jokainen juttu on samanlainen.
Samojen vitsien tai samojen teemojen toistoa. The Boys yritti jotain uutta, mutta oli liian väkinäinen, ja käteen ei jäänyt mitään erityisen uutta. Eikä sitäpaitsi Ennis minusta edes osaa kirjoittaa supersankari tarinoita, toisin kuin Millar.

Ja ennen kuin edes sanot Tuomari tai Judge Dredd, niin nämä ovat paljon vapaampia hahmoja, joissa on funktio toisissa asioissa. Tuomarissa se on kadulla, rikollisuudessa, politiikassa ja jopa sodassa.

Ennis käytti siinä hienosti sekä satiirista ns. tulkinnan varaisempaa otetta, aivan yhtä lailla hyvin kuin sitä vakavampaakin. Preacher oli hyvää viihdettä myös, satiirisista piirteistäänkin huolimatta.

Hellblazer oli myös hyvää settiä, sehän oli juuri se setti joka helpotti Hellblazeriin siirtymistä, kun juonikuviot muistuttuvat elokuvan juonikuvioita. Pidin myös Dan Daresta aikoinaan.

Käytännössä The Boys:illa ja Chronicles of Wormwood:illa Ennis vain tuntuu pyrkivän toistamaan aiempaa onnistumistaan, mutta hommassa ei ole oikein makua. Jacen Burrows oli sitä paitsi toimivampi pari Alan Mooren kanssa. Ennis on näillä teoksilla tuntunut lähinnä pyrkineen romuttamaan kaiken sen mikä oli hyvää hänen jutuissaan. Eli uutta luovaa, eikä missään nimessä totuttuja kaavoja toistavaa. Nyt hän tuntuu toistavan omia juttujaan omissa jutuissaan.

Jennifer Blood ja Crossed ovat olleet ihan hyviä. Viimeksi mainittu lähinnä sen takia, että se jollakin tasolla kulkee jollakin perverssillä tavalla lähellä minun estetiikka käsitystäni. Mutta en tiedä. Jompikumpi, joko Ennis tai minä kaipaa taukoa hänen tuotannostaan. Red Team tosin vaikuttavaa tosiaan lupaavalta.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Tina DeMona - 07.10.2013, klo 18:32:03
Minä olen kyllä pitänyt aikalailla kaikesta Enniksestä mitä olen tähän mennessä lukenut - mikä ei siis kylläkään varmasti ole lähelläkään leijonanosaa äijän tuotannosta.

The Boysia olen lukenut vasta viisi, kuusi tradea mutta ei tuo minusta ainakaan miltään vanhan kertaukselta tai muulta kuppastelulta tunnu. Ja Crossed tosiaan on hyvä.

Pitäisi näihin uudempiinkin taas tutustua. Jennifer Bloodin eka satsi on, mutta enhän minä ole taas sitä ehtinyt lukea, vieläkään. Tämä uusikin kuulostaa loistokkaalta... elikkä minä en siis ainakaan kaipaa mitään Ennis-taukoja, tässä vaiheessa elämää.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Tina DeMona - 12.10.2013, klo 19:23:36
Luinpa lopulta taas Ennistä - tosin tällä kertaa hänen Aaveajaja -juoksunsa Road to Damnation.

Hmmmnh. Olihan se ihan peruskiva tarina, tosin ei missään määrin mielekkäintä Ennistä. Aika jotenkin perus-fiilis tuli kyllä. Silti, ihan keskivertoa parempaa Marvel -kamaa.

Kuvitus sitten olikin ehkä jopa ennätyksellisen kammottavaa Photoshop -mössöä. Ihan kuin joku olisi todella huonosti vektoroinut todella kämäisiä maalauksia. Hyi yök, en tykkää.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Toni - 16.10.2013, klo 16:35:40
Johan kaiken tärkeän tästä käsikirjoittajasta loihe lausuman herra Juice biisissään Alfa Rome & Julia:

"Naisiinkin menis,
jos olis penis
kunnossa,
eikä vaivaisi Garth Ennis."


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Tina DeMona - 24.04.2014, klo 19:38:31

Yhäkin sitä mieltä että Dicks on minusta Ennisin ainoa alta riman teos.


Jaa, minäpä tykkäsin taas tästäkin. Siis, toki ehdottomasti Ennisin älyvapaampaa puolta ilman juuri pointtia, rytmitystä saati itsehillintää, mutta jumankekka että nauratti. Minulle toimi sillä samalla tavalla kuin vaikkapa Kiväärikomppanian Seikkailut.

Voi toki kertoa enemmän minusta kuin itse sarjasta...


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: kespa - 24.04.2014, klo 19:54:21
Jaa, minäpä tykkäsin taas tästäkin. Siis, toki ehdottomasti Ennisin älyvapaampaa puolta ilman juuri pointtia, rytmitystä saati itsehillintää, mutta jumankekka että nauratti. Minulle toimi sillä samalla tavalla kuin vaikkapa Kiväärikomppanian Seikkailut.

Kiväärikomppania on kyllä parhautta! Dicksin kukemisesta on jo älyttömän monta vuotta, mutta muistelen, että en hirveästi tykännyt. Pian on vissiin tulossa jatkoa, muistaakseni Avatarin kautta. John McCrea on vissiin neljä vuotta työstänyt jatko-osaa muiden duunien ohella.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Tina DeMona - 24.04.2014, klo 22:00:21
No joo, on ne Kiväärikomppaniat kyllä "parempia", muttei tuossakaan mielestäni juurin vikaa ollut. Itsestäni ainakin jatko kuulostaa hyvältä.

Kyllähän toki tällainen periaatteessa päämäärätön sekoilu voisi pitemmän päälle alkaa kyllästyttää, mutta näin pienenä parin numeron minisarjana ainakin itselle toimi kivana piristeenä "vakavampien" juttujen välissä.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 25.04.2014, klo 14:56:30
Voi toki kertoa enemmän minusta kuin itse sarjasta...

Mahdollista, sama pätee toisin päin.
Olen sen verran tosikko että otan huumorinkin vakavasti.

Ja Ennis on minusta parhaimmillaan kun hassuttelu on kaukana poissa. Kuten vaikka Furyt, Battlefieldsit, 303 jne.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Tina DeMona - 25.04.2014, klo 21:23:14
Minulle taas Enniksen toiminta on toiminut kaikissa muodoissaan; ehkä kuitenkin parhaiten kun huumoria ja draamaa on sopivassa suhteessa. Mutta makuasioitahan toki nämä. Ja harva osaa kekkuloida noin luontevasti täyden älämölön ja tiukan nihilismin välillä kaikkea väliinjäävää unohtamatta.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jiksi - 15.10.2014, klo 02:13:27
Caliban (Avatar, 2014), seitsemänosainen minisarja, on scifi-kauhua akselilla Alien: Kahdeksas matkustaja sekä Event Horizon - siis aivan siellä parhaimman scifi-kauhulaitaman päädyssä.

Kaivosmiehiä kuljettava alus taittaa valovuodet poimuajossa kaivosmiesten itsensä ollessa vain nukkuvaa rahtia. Tapahtumaköyhä matka saa miehistön herpaantumaan ja sitten tapahtuu jotain mitä kukaan ei voi edes kuvitella tapahtuvan: yhteentörmäys.

Kaksi alusta materialisoituu normaaliavaruuteen yhteenliittyneinä ja vieras alus on tietenkin muukalaisten työnäyte.

Ennis kirjoittaa varsin makoisan tarinan ja muukalaisalukseen tutustumisessa on sitä samaa klassista henkeä kuin nuoruuden rakkaimmissa scifi-opuksissa: tunnelma on Facundo Percion visualisoimana niin voimakas, että kakkososa saa sydämen pamppailemaan, mikä on tätä nykyä niin hieno tuntemus että sitä täytyy erikseen mainostaa.

Hieman turhan aikaisessa vaiheessa paljastetaan avaruuden kauhun todellinen luonne, kun tunnelmallinen hiippailu olisi hyvin kestänyt vielä lisänumeron verran heruttamista.

Bonuksena loppukohtaus on varsin oivaltava ja minulla jäi ensilukemalta rattaat pyörimään tyhjää. Täytyi oikein tankkaamalla lukea kohtaus uudestaan ennen kuin tajusin miten se oikein meni.

Scifi-miehille tämä on ihan erinomainen, ei mitään pakkoluettavaa, mutta varsin mukava tunnelmapala. Garth Ennis -asteikolla tämä on sen sijaan vaisu. Ettei vain herralle olisi jossain vaiheessa tullut mieleen, että moni saman kaliiberin käsikirjoittaja on jo lyönyt itsensä valkokankaalle, mutta Ennisin itsensä ideoita on vain kierrätetty Tuomari-elokuviin. Totta puhuen minä kyllä luen mieluusti hillitympääkin Ennistä, mikäli tämä antaa viitettä mistä on kyse. Täytynee kai tutustua nyt välistä jääneisiin sotasarjoihin, sen verran kun jäi nälkä lisämateriaalin suhteen.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: tmielone - 14.03.2016, klo 19:33:12
Tässä ketjussa on ollut hiljaista aivan liian pitkään, joten herätelläänpä se henkiin tuoreen Preacher-suomennoksen (http://kvaak.fi/index.php?articleID=2305) voimalla.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 14.03.2016, klo 20:03:36
Preacher on yhä monelle SE Ennis sarjakuva ja ihan syystä.
Meni tuleva televisiosarjasovituksensa sitten syteen tai saveen nostanee taas tämän suosiota entisestään.

Hankin Preacheria naiselle joululahjaksi romantikko kun olen. Löysi yleisönsä.

Vaikka moni Garthia väittääkin yhden ainoan juonikuvion kaveriksi niin mikäs siinä, väärässä saa vapaasti olla.

Itsellä oli ollut Red Rover Charlien mentävä aukko yleissivistyksessä ja aika iso aukko olikin. Ennen lukenutkaan zombiapokalypsia koiraperspektiivistä.
"jotain tapahtui ruokkijoille"
Micheal diPascalen kuvitus sopii tähän kuin leka otsaan, eli ihan täydellisesti.
Moni takertuu noihin "räkää ja huumoria" piirteisiin joita koirapolypsitakin löytyy mutta se kun ei ole se mitä Ennis taitaa parhaiten.


Kuten Preacherissakin Garthin ihmis/(koirain kohdalla) luonnekuvaus on käsittämättömän hienoa.

Preacherien ja Hellblazerien lisäksi samaa löytyy juuri Frank Castle tarinoista sekä etenkin aivan mahtavista Goran Parlovin kanssa tehdyistä Fury MAX  sarjan My War Gone By -kokoavista albumeista.

Ja Petteri sekä muut: Pride & Joy tulee uusintajulkaisuna Image comicsin albumina toukokuussa 2016.

itse etsiskelen jossain väliä varmaan A Train called Love:n käsiini.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Petteri Oja - 14.03.2016, klo 20:19:45
Ja Petteri sekä muut: Pride & Joy tulee uusintajulkaisuna Image comicsin albumina toukokuussa 2016.

Ilon päivä!

Mieloselle märkiä pusuja arvostelusta ja yksi pieni viilaus faktoihin: kakkoskirjassa on 368 sivua, sen takia se on hieman kalliimpi kuin eka.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: tmielone - 15.03.2016, klo 08:32:31
Mieloselle märkiä pusuja arvostelusta ja yksi pieni viilaus faktoihin: kakkoskirjassa on 368 sivua, sen takia se on hieman kalliimpi kuin eka.
:-[ Tämähän meinaa lähteä lapasesta, mutta itepä aloitin.
Sivumäärät korjattu. Kiitti!

Preacher on yhä monelle SE Ennis sarjakuva ja ihan syystä.

Onhan se ihan hemmetin kova, joten vaikea siitä on pistää paremmaksi. Itse kyllä pidän myös Ennisin Punishereista ja War Stories -setistä, mutta Preacher oli sen verran päräyttävä lukukokemus herkässä teini-iässä, etten ole vieläkään siitä toipunut.

Meni tuleva televisiosarjasovituksensa sitten syteen tai saveen nostanee taas tämän suosiota entisestään.

Itse en elättele toiveita tv-sarjan suhteen. Vaikea tällaisesta matskusta on saada telkkariin sopivaa viihdettä. Se mikä toimii sarjakuvassa voi näyttää todella tyhmältä näyteltynä. Mutta toisaalta, esim. Hap & Leonard on tainnut saada ihan kohtuullisen vastaanoton, joten ehkä tälläkin projektilla on vielä mahdollisuus onnistua.

Vaikka moni Garthia väittääkin yhden ainoan juonikuvion kaveriksi niin mikäs siinä, väärässä saa vapaasti olla.

Kieltämättä melko erikoinen väite. Vaikka hän käsitteleekin samoja teemoja monessa teoksessa, niin jo yksin Preacherissä on enemmän juonta kuin monen muun tekijän koko tuotannossa. Ja onhan se ihan tyypillistä, että tekijä kirjoittaa itseään kiinnostavista asioista, joten samat teemat toistuvat eri sarjoissa.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 15.03.2016, klo 09:20:32
Preacher-tv-sarja alkaa jo parin kuukauden päästä. Eli taitaa tulla kesäsarja.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 15.03.2016, klo 16:24:08
Tässä ketjussa on ollut hiljaista aivan liian pitkään, joten herätelläänpä se henkiin tuoreen Preacher-suomennoksen (http://kvaak.fi/index.php?articleID=2305) voimalla.

Oikein hyvä arvostelu. Minulle Preacher oli sarjana aiemmin tuttu pelkästään Egmontin suomalaisista kokoelmista. Jo ensimmäisessä uudessa kirjassa, jonka olen nyt lukenut, tulee paljon uutta matskua, jota en ollut nähnyt.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi piilotetun sisällön)

Arvostelussa hieman moitittu laulujen lokalisointi on minusta ok. Jos alkuperäiset kappaleet eivät ole kovin puhuttelevia suomenkielisille lukijoille, ne voi IMHO muuntaa suomalaisiksi. En kuitenkaan hyväksy samaa vapautta sellaisiin kohtiin, jotka voisi kääntää suoraan ilman pulmia. Valitettavasti tällaista omaa sooloilua esiintyy ekassa kokoelmassa paikka paikoin.

Jos esim. yhden luvun alkuperäinen otsikko on ”When The Story Began”, millä oikeudella kääntäjä laittaa otsikon muotoon ”Tulee kuin ohjus”? Ehkä alkuperäinen otsikko oli suomentajasta liian tylsä ja sen sai siksi muuttaa omin päin pahamaineiseen 60-luvun elokuvanimien suomentamisen tyyliin? Tuo suomalainen ilmaisu viitannee siihen kuinka Saarnamiehen äiti tapaa merijalkaväen sotilaan, tulevan rakastettunsa, yllättävästi.

Noissa otsikoissa on muutakin, joka nostattaa kulmakarvojani. Itse sarjakuvassa esim. englannin ”rules” käännetään ”tabuksi” ja ”tell the truth” ”komentamiseksi”. No, asiat tulee mainiosti selväksi noinkin, mutta tarkempi suomennos olisi minusta noissa parempi.

Vivahteita ja olennaisia sanoja tippuu välillä pois kun hieman oikaistaan. Esim. tuon merijalkaväen sotilaan kertomuksesta jää pois se, että hän itse myös teki ikäviä asioita Vietnamissa eikä vain nähnyt niitä. Puuttuvat sanat ”ja tekoja” olisivat mahtuneet kuplaan. Ja kun Jesse tapaa Muorinsa vuosien jälkeen, jätetään pois Muorin repliikki, että Jesse tapasi nyt Jumalan, jota hän etsi - sekin olisi mahtunut kuplaan, koska tilalle on keksitty suomeksi muuta.

Enimmäkseen kieli toki toimii tarkastikin. Se on koko ajan erittäin sujuvaa suomea ja jopa suvereenia suomalaista slangia ja kiroilua. En olisi itse ymmärtänyt kaikkia enkunkielisiä kohtia saatikka löytänyt suomenkielisiä ilmauksia niille. "Kyllä lähtee!" ja "Heti luuli, kumihuuli!" olivat hienoja oivalluksia.

Kannattaa tutustua tähän hätkähdyttävään sarjaan kunhan muistaa, että se on tarkoitettu aikuisille.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Petteri Oja - 15.03.2016, klo 19:42:49
Jos esim. yhden luvun alkuperäinen otsikko on ”When The Story Began”, millä oikeudella kääntäjä laittaa otsikon muotoon ”Tulee kuin ohjus”? Ehkä alkuperäinen otsikko oli suomentajasta liian tylsä ja sen sai siksi muuttaa omin päin pahamaineiseen 60-luvun elokuvanimien suomentamisen tyyliin? Tuo suomalainen ilmaisu viitannee siihen kuinka Saarnamiehen äiti tapaa merijalkaväen sotilaan, tulevan rakastettunsa, yllättävästi.

Itse asiassa otsikon käännös noudattaa uskollisesti valittua linjaa, joka liittyy laulunsanojen lokalisointiin. Preacherin englanninkielinen versio alkaa Willie Nelsonin Time of the Preacherin sanoilla, suomenkieliseen on valittu Hassisen Koneen Jeesus tulee. "When the Story Began" viittaa samaan Nelsonin kappaleeseen, ja "Tulee kuin ohjus" viittaa samaan Hassisen Koneen kappaleeseen.

Eri asia sitten on, onko valinta onnistunut. Vaikka itse pidän Silaksen lokalisointeja enimmäkseen toimivina, niin tämä hieman ontuu, sillä tuo Nelsonin biisi jatkuu viittauksella miehen ja naisen väliseen rakkauteen, Alangon biisi ei.

Mutta on siinä joka tapauksessa ajatus takana.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 15.03.2016, klo 22:23:59
Kiitos valaistuksesta. On näemmä jokin idea takana.

Hassisen Koneen kappale ei tullut mieleeni, koska luvun otsikosta puuttuu lauseen alku ”Jeesus tulee”. Suomalainen kipale tosiaan ei liity alkuperäisen kappaleen aiheeseen, ja rakkauteenkin se liittyy vain kielteisessä mielessä: ”Rakkautta tänään halvalla myy”. Iso ero on myös siinä että Nelsonin laulu ei ole lainkaan ivaava.

Jos sarjakuva halutaan aloittaa jostakin suomalaisesta laulusta löytyvällä ”saarnaaja”-sanalla ja tuohon otsikkoon halutaan samasta kappaleesta jotakin ”aloittamiselle”, Juicen ”Ei elämästä selviä hengissä” –laulusta löytyisi ehkä vähän osuvammat säkeet: ”Sua saarnaajat ajaa satimeen” ja ” Enkä vielä kaikkea kertonut oo”. No, tosin tämäkään biisi ei liity miehen ja naisen rakkauteen. Lokalisoinnit eivät ole aina mahdollisia.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Chemo - 29.03.2016, klo 10:18:34
Arvostelussa hieman moitittu laulujen lokalisointi on minusta ok. Jos alkuperäiset kappaleet eivät ole kovin puhuttelevia suomenkielisille lukijoille, ne voi IMHO muuntaa suomalaisiksi. En kuitenkaan hyväksy samaa vapautta sellaisiin kohtiin, jotka voisi kääntää suoraan ilman pulmia. Valitettavasti tällaista omaa sooloilua esiintyy ekassa kokoelmassa paikka paikoin.

Minä kyllä kritisoin lokalisointia kovastikin. Se aiheuttaa ikäviä rikkoja tarinan tapahtumapaikkoihin, aikakauteen ja tyyliinkin. Lisäksi huomauttaisin, että eivätpä ne kotimaisetkaan artistit todellakaan kaikkia puhuttele. Tuskinpa ne artistitkaan haluaisivat minään kunnianosoituksena tällaista, missä heidän taiteestaan on lähinnä haittaa kokonaisuudelle.

Okei, minua Froikkareiden juomalaulu hymähdytti, debyyttilevyn Teksasiin-biisi on hyvässä muistissa (juu ei se biisi tässä ollut, mutta kuitenkin). Ja kantrihan sopii toki kuvaan. Mutta siis, ehdottomasti antaisin alkuperäisten biisien olla.

Muilta osin käännös on mielestäni ihan toimivaa ja nokkelaakin, kuten parru-sanan käyttö tupakointiin liittyvässä homosanailussa (oletan, että alkuperäiskielellä sana on ollut fag). Kirjat ovat tietysti komeita, ja on muikeaa että nämä saadaan suomeksi. Kaikenkaikkiaan plussan puolella, ja reilusti.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 30.03.2016, klo 21:00:15
Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta jos alkuperäinen enkunkielinen laulu ei soita suomalaisessa lukijassa mitään kelloja, se voi olla turhaa jättää sellaiseksi. Osittain tämä lienee makukysymys. Myös Man Made Lifestylen arvostelija (http://www.manmadelifestyle.com/2016/03/preacher-ensimmainen-ja-toinen-kirja/) piti suomalaisista lauluista.

Olen aloittanut RW:n toista kirjaa ja täytyy sanoa, että tarina paranee ekaan kirjaan nähden, vaikka ekakin on hyvä!


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 30.03.2016, klo 21:34:20
Myöhemmin selviää että päähenkilökolmikolla on varsin erilaiset musiikkimaut. Tulip diggaa kantrista, Cassidy brittirockista ja Jesse Elviksestä.

Mutta yhteinen suosikkilaulu ei kuulu mihinkään näistä kategorioista. Saas sitten nähdä mikä se on suomeksi.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: koivumäki - 02.04.2016, klo 14:25:39
Ensimmäiset 1,5 kirjaa kääntänyt Petri Silas kotoutti myös biisit. Siitä eteenpäin jatkan minä, ja pääsääntöisesti olen jättänyt biisit ennalleen.

Nämä ovat makuasioita, mutta itsekin kallistun sille kannalle, että suomalaisen musiikin soiminen 90-luvun Amerikassa rikkoo tunnelmaa. Silaksen valinnat ovat kuitenkin olleet hyvin pohdittuja, joten sitä myöten puolustavat paikkaansa.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 05.04.2016, klo 23:29:59
Myös The Boysista on tv-sarja tekeillä. Aikaisemmin oli puhetta elokuvasta, eli etenee samalla tavalla kuin Preacherkin.

http://birthmoviesdeath.com/2015/10/12/seth-rogen-is-shopping-an-adaptation-of-the-boys-to-cable-nets


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: koivumäki - 11.04.2016, klo 00:14:12
Tulip diggaa kantrista, (...)

Ei, hän diggaa gansta rap -genreä.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 11.04.2016, klo 14:12:13
Älä. Yhtä häiriintyneitä tekstejä kuin jossakin kuuntelemissani kantrikappaleissa. Ilmankos en tunnistanut mistä biiseistä.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 12.05.2016, klo 15:57:32
No jaa... En RW-kustannuksen ensimmäisen Preacher kirjan lukeneena voi sanoa sen kritisoineen uskontoa tai yhteiskuntaa oikeastaan yhtään. Ainakaan millään vakavasti otettavalla, saati tuoreella tavalla. Varhaisteini lukija voi ehkä pitää ajatusta jos Jumala on hyvä, miksi maailmassa on niin paljon pahaa todella diippinä kamana, mutta hei oikeasti. Ihan höpöhöpö tarinointia tämä Preacher todellisuudessa on, mutta pirun viihdyttävää sellaista. Aion jatkaa lukemista.

Onko mielipiteesi uskonnon käsittelystä muuttunut toisen kirjan lukemisen jälkeen? Tokassa kirjassa esiintyy minusta aika rankkaa katolisen kirkon pilkkaamista ja hieman myös danbrownmaisia elementtejä (salainen veljeskunta, joka suojelee kirkon salaisuutta).

Jos muuten Preacher 1:stä otetaan joskus uusintapainos, toivottavasti siihen korjataan yksi pois lipsahtanut puhekuplan teksti sekä pari peilikuvakantta. Pois jääneessä puhekuplassa lukee englanniksi ”missing”.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: VesaK - 12.05.2016, klo 17:43:28
Jos haluaa pikakurssin Ennisin mietteisiin Katolisesta kirkosta (ja uskovaisista ylipäänsä), kannattaa lukea hänen varhaistöihinsä kuuluva True Faith.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 12.05.2016, klo 20:02:48
Onko mielipiteesi uskonnon käsittelystä muuttunut toisen kirjan lukemisen jälkeen? Tokassa kirjassa esiintyy minusta aika rankkaa katolisen kirkon pilkkaamista ja hieman myös danbrownmaisia elementtejä (salainen veljeskunta, joka suojelee kirkon salaisuutta).

Ja tästä mennään vielä paljon paljon pidemmälle....

Jos haluaa pikakurssin Ennisin mietteisiin Katolisesta kirkosta (ja uskovaisista ylipäänsä), kannattaa lukea hänen varhaistöihinsä kuuluva True Faith.

Komppaan iloisesti, mainio teos.
Myös Garthin DClle vääntämiä The Demon ja Hellblazer kokoomia kannattaa lueskella aiheen parista. Teemaa sivutaan kyllä ihan kautta tuotantonsa.

Heinäkuulle lupaillaan ei yhtä vaan kahta Garthin sarjakuvaa Red Team : double tap minisarjassa Red Teamin jälkimainingit pistävät nikkeliä ihmisiin varmistushenkisesti ja Code Pru taas New yorkilais ensihoitajasta, jolle käy vähän huono nakki kun päätyy sille osastolle jonka tehtävä on paikata Nykin yliluonnollisia hirviöitä... Jotenkin jälkimmäisen kohdalla maininta mustasta huumorista enemmän sariolismi a la "Kolmihenkinen laulutrio".


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 12.05.2016, klo 21:40:06
Niin joo AMCn sarjan myötä uusintajulkaistaan ainakin Preacher #1 tuoreella Steve Dillonin kannella
(https://67.media.tumblr.com/5c0a1f7d1f568dd4d058ec2b8bedcd57/tumblr_o72rvbA9Od1tj339ho1_540.jpg)



Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Gothicus - 13.05.2016, klo 09:33:32
Onko mielipiteesi uskonnon käsittelystä muuttunut toisen kirjan lukemisen jälkeen? Tokassa kirjassa esiintyy minusta aika rankkaa katolisen kirkon pilkkaamista ja hieman myös danbrownmaisia elementtejä (salainen veljeskunta, joka suojelee kirkon salaisuutta).
Hauska tilanne, että tämä tuli puheeksi juuri nyt, sillä sattumoisin toinen kirja on minulla menossa viimeisillä sivuillaan. Mielipiteeni uskonnon tai yhteiskunnan oletetusta kritiikistä ei ole muuttunut, sillä niitä kirjoista ei juuri löydy. Mainitsemasi pilkka on harvoin vakavastiotettavana kritiikkinä kovin hedelmällistä, tai keskustelua herättävää. Toisaalta en koe Ennisin tarinointia edes katolisen kirkon tai uskon pilkkana, vaan ihan puhtaana viihteenä.

Merkillepantavaa Preacherissa on siitä huokuva periamerikkalainen asenneilmasto, kainous ja häveliäisyys. Näitä tietysti määrittävät paitsi kustannustalon asettamat rajat julkaisulleen, mutta varmasti myös taiteilijoiden kulttuurinen tausta. Vaikka tietynlainen shokeeraaminen on teosten keskiössä, niin silti mennään käsijarru päällä. Ollaan mukarankkoja. Jos halutaan hätkähdyttää, niin miksi ei vedettäisi aidosti roisilla asenteella?

Edelleen Preacher on jaksanut minua viihdyttää ja se on osoittanut olevansa hyvää sarjakuvaa. Preacher on erittäin mukaansa tempaavaa hupsuttelua, jota ei pidä ottaa liian vakavasti. Kirjan lukemisen aloitettuaan ei sitä halua jättää kesken. Preacher on sarjakuvaa, jolle on aikansa ja paikkansa ja josta nauttiminen vaatii tietynlaisen mielentilan. Näiden perusteella Preacher vertautuu kohdallani luontevasti vaikkapa Aku Ankan taskukirjoihin.







Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 13.05.2016, klo 09:55:33
Kannattaa lukiessa pitää mielessä että Preacher on alunperin ilmestynyt jo 20 vuotta sitten. Silloin se oli rankinta mitä saattoi kuvitella.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Petteri Oja - 13.05.2016, klo 12:18:06
Joo, kyllä se silloin hätkähdytti. Ei kyllä nyt uudelleenlukemiskerrallakaan tullut mieleen, että sarja olisi jonkun mielestä liian kesy...

Vaan eipä se rankistelu Preacherin sydän edes ole, yksi palanen sitä vain.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Gothicus - 13.05.2016, klo 12:55:23
En väittänytkään Preacherin olevan liian kesy tai liian rankka. Se on hyvä ihan sellaisenaan. Preacherin ns. rankistelusta kuitenkin huokuu varovaisuus, johon ei voi olla kiinnittämättä huomiota. Vähän kuin pieni lapsi, joka sanoo epävarmana ensimmäisen varovaisen kirosanansa; hiljaisella äänellä, ympärilleen pälyillen ja sanktiota peläten.

Rankistelu ei ole Preacherin sydän, mutta se on yksi sitä selkeästi määrittelevistä osatekijöistä. Keskustelun aiheenakaan se ei ole kovin mielenkiintoinen.  Amerikkalaisittain ongelmatonta ja hyväksyttävää populaarikulttuurin kuvastoa ovat mm. aivojen ampuminen pellolle, jatkuva kiroilu ja peitellyt kaksimieliset seksuaaliviittakset (joo puiseva ikuisuusaihe, tiedän). Enkelin velton pippelin näyttäminen ei puolestaan tule kysymykseen ja sellaiseen verrattavat asiat kierretään joillakin kömpelöillä ja konservatiivisilla ratkaisuilla. Mutta kuten sanoin, se on täysin ymmärrettävää, enkä sellaisesta Preacheria moiti. Se on pelkästään merkillepantavaa ja tälle sarjakuvalle ominaista.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 13.05.2016, klo 18:17:45
Taidan, Gothicus, olla kanssasi samaa mieltä. Sarjan "uskonto- ja yhteiskuntakritiikki" on oikeastaan enemmän hätkähdyttämisyritystä, sensaatiota kuin oikeaa kritiikkiä. Mutta mielestäni kakkoskirjassa edettiin kiroilusta ja uudelleen kirjoitetusta teologiasta syvemmälle, nimittäin instituution herjaamiseen. Kiintoisaa, jos jatkossa on edelleen lisää kyseenalaistamista luvassa.

Sarjan rankkuus riittää minulle hyvin. Erittäin hyvä havainto kuitenkin tuo tietty kesyys tietyissä aiheissa!


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 16.05.2016, klo 22:14:44
Itse asiassa ei: kyse ei ole kirjoittajan hätkähdytysyrityksestä, Garth Ennis kun on toistuvasti haastatteluissa lausunut olevansa
Lainaus
“more and more hardcore atheist with each passing year.”

Linja jonka ymmärrän oikein hyvin.
Ennisin uskonnonvastaisuus löytyy kautta tuotannon Preacherista Demoneihin, True Faithiin, Chronicles of Wormwoodiin ja lukuisista sotasarjakuvistaan.
Garth ei usko satuhahmoihin saati vaadi että muiden tulisi elää satuhahmoihin uskovien normien mukaan, osaltaan varmastikin pohjois-irlantilaisen taustansa takia.

Jos jossain on sievistelty syypää löytynee juurikin mainitusta DCn toimituskunnasta, ei Enniksestä tai Dillonista. The Demonin ajoista lähtien Ennisin tekstiä on tarkasteltu ihan varmuuden varalta.

Itselleni Ennisin uskonnonvastaisuudessa ei ole ongelmaa, en pidä uskontoja (mitään niistä)järjestäytyneessä muodossaan muuna kuin yhteiskunnallisena ongelmana ja vain ongelmana.
Usko on kunkin yksityisasia ja vain sellaisena pysyvänä ihan ok, järjestäytyneellä uskonnolla en näe arvoa.
Tämä ei tietääkseni ole 1:1 Ennisin näkemys mutta tästä perspektiivistä nähtynä tilanne on toinen: uskonto on silkkaa aku ankan taskukirjaa ja sen käsitteleminen vakavasti otettavan ilmiönä yksinomaan absurdia jonka voi vain tehdä naurettavaksi.

Uskonnon sisältä toki tämä näkemys näyttäytyy vain infantiilina herjaamisena, mutta uskonnon ulkopuolelta taas täysin loogisena päättelynä.

Tämän Ennisin tuotannon piirteen olen nähnyt yhtenä syynä miksi monet haluavat korostaa vain sen huumoria ja räävittömyyttä, sivuuttaa ateistisen maailmankuvan jotta voi keskittyä vain tarinaan.
Ei siihen mitä tarina sanoo.
Silloin uskonnon sisäinen logiikka pitäisi korvata johdonmukaisuudella ja logiikan määritelmä ei pätisi siihen.

Itse olen miettinyt onko juurikin tekijänsä maailmankuvan yhtäläisyys ateismissaan ja feminismissään omaani yksi syistä miksi nautin Ennisin kyvystä kertojana, sen ei-yksiselitteisestä mutta humanistisesta maailmankuvasta.
Varmaankin.

Toinen on tietenkin aihevalintansa kuten sodat ja kriisitilanteet joiden käsittelyssä Garth Ennis on mielestäni omaa luokkaansa.
Ennen muuta koska ei sorru yleisimpiin sudenkuoppiin, ne normaalisti kovan karskit suorittajat kun eivät ole silkkoja samaistumismalleja ja uransa edetessä kerrontansa "hyvien" ja "pahojen" harmaasävyjen kirjo on moninkertaistunut.

Mies on jälleen nosteessa sarjakuvapiireissä.
Pride &Joyn ja  Bloody Marien lisäksi kun uudelleenjulkaistaan englanninkielisessä maailmassa myös Adventures of Rifle Brigade eli suomeksikin nähty Karkeajännityksen Kiväärikompania ,siinä kuin The Demonia ja Hitmania sekä Punisherin tuomarointia (nähtävästi  viimeksimainittua tarinoitten sisäisessä kronologisessa aikajärjestyksessä, ei julkaisujärjestyksessä) kokoomina.

Jo ketjussa aiemmin mainittujen (ateisti)ensihoitaja Pru yliluonnollisten ökkömönkiäisten maailmassa -sarjakuvan ja Red Teamin jatko saavat seurakseen nähtävästi nettipelin(jonka pelaajille jotka eivät ennestään Ennistä tunne, Garth voi tuottaa ..sanotaanko yllätyksen) kylkiäiseksi/mainokseksi tehdyn World of Tanks sarjakuvan jossa Ennis saa pitkästä aikaa (minusta) kuvitus-aisaparikseen Carlos Ezquerran
(http://66.media.tumblr.com/9fa2011bc31e42dc1d6cebd97f9ff67e/tumblr_o73hhohzrG1riu867o1_500.jpg)

Ihan suoraan peruskorkkaria odottavalle tuo( aiempien näyttöjen pohjalta) lienee karvaampaa kalkkia.
Itse olen pitänyt aiemmista sotasarjakuvistaan kautta linjan.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Petteri Oja - 17.05.2016, klo 00:01:38
Ennis-kokoomia tulee nyt tosiaan kivasti.

Avatar julkaisi juuri War Stories -kokoelmat 1-3, joista kaksi ensimmäistä kuuluivat aiemmin Vertigon katalogiin. Kolmatta ei liene koottu ennen. Neljäs kirja ilmestyy heinäkuussa.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: tmielone - 17.05.2016, klo 10:44:28
War Stories on pitänyt sisällään vakuuttavia sotatarinoita (lähes samaa tasoa kuin Sodan lieskat), joten hienoa kuulla, että lisää on vielä tulossa. Mitä tuohon World of Tanks -mainoslipareeseen tulee, niin vaikea kuvitella, että siitä löytyisi mitään ikimuistoista. Todennäköisesti vain kierrätetään vanhoja juttuja. Mutta toisaalta, Ennisin tankkitarinat ovat olleet hyviä ja eka numeron perusteella Shadowman-pelin mainossarjis oli ihan luettavaa, joten voihan se olla, että tuohonkin on saatu upotettua tarinallista syvyyttä. 


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 17.05.2016, klo 11:19:08
Itse asiassa ei: kyse ei ole kirjoittajan hätkähdytysyrityksestä, Garth Ennis kun on toistuvasti haastatteluissa lausunut olevansa
Linja jonka ymmärrän oikein hyvin.
Ennisin uskonnonvastaisuus löytyy kautta tuotannon Preacherista Demoneihin, True Faithiin, Chronicles of Wormwoodiin ja lukuisista sotasarjakuvistaan.
Garth ei usko satuhahmoihin saati vaadi että muiden tulisi elää satuhahmoihin uskovien normien mukaan, osaltaan varmastikin pohjois-irlantilaisen taustansa takia.

Ennis saattaa olla ateisti, mutta mielestäni Preacheristä ei kuitenkaan välity ateistinen maailmankuva. Jumala ja enkelithän ovat sarjakuvan maailmassa oikeasti olemassa, joskin surkuhupaisalla tavalla. Päähenkilö ei pelkästään usko Jumalaan vakaasti, vaan tietää hänen olevan olemassa ja myös tekee ”sanallaan” ns. yliluonnollisia asioita.

Eli mainitsemasi ”satuhahmot” ovat sarjakuvassa oikeasti olemassa, mutta ihmiset ovat tulkinneet ne/heidät aivan väärin ja lisäksi vääristäneet uskonnot vallankäytöllään. Kyllä tuo on jonkinlaista uskontokritiikkiä, joskin roisilla ja hätkähdyttävällä tavalla.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: VesaK - 17.05.2016, klo 16:24:48
Sanoisinpa jopa, että mielestäni Ennis on enemmän anarkisti kuin ateisti. Eli vihaa organisoitua uskonnon harjoittamista, upseereita, ylivertaisia supersankareita, jne. sääntöjen mukaan tallaajia. Plus sitä mihin sellainen johtaa.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Gothicus - 17.05.2016, klo 17:20:08
Sanoisinpa jopa, että mielestäni Ennis on enemmän anarkisti kuin ateisti. Eli vihaa organisoitua uskonnon harjoittamista, upseereita, ylivertaisia supersankareita, jne. sääntöjen mukaan tallaajia. Plus sitä mihin sellainen johtaa.
Luulen VesaK:n tässä lähestyvän jo jonkinlaista totuutta. Henkilökohtaisessa elämässään Ennis saattaa olla ateisti, mutta sarjakuvansa ovat luonteeltaan ennemminkin anarkistisia. Garth Ennis myös käsittelee sarjakuvissaan ateistille hyvin epätavanomaisia aihepiirejä ja osoittaa niitä kohtaan kiinnostusta. Aivan kuten Sampsakin tuossa aikaisemmin jo mainitsi.

Mielestäni Curtvile vetelee yhtäläisyysmerkkejä olemattomien asioiden välille ja yksinkertaistaa niitä.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jiksi - 17.05.2016, klo 17:27:05
Kyllä Sampsa siinä oikeilla linjoilla on, että Ennis runttasi sarjaan kaiken mitä valtavirtasarjoissa ei tuolloin voitu esittää.

Ennis paalutti uuden rajalinjan sarjakuvataiteen ja sovinnaisuuden välille, jonka Comics Code, sittemmin kustantajat ja myös lukijat, oli määrittänyt.

Vertigo oli myös korkeatasoisesti toimitettu, vaikka taitaa osa Preacherin hölmöimmistä ratkaisuista mennä tekijöiden sijaan toimituksen tilille.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 17.05.2016, klo 18:47:50
Ennis saattaa olla ateisti, mutta mielestäni Preacheristä ei kuitenkaan välity ateistinen maailmankuva. Jumala ja enkelithän ovat sarjakuvan maailmassa oikeasti olemassa, joskin surkuhupaisalla tavalla. Päähenkilö ei pelkästään usko Jumalaan vakaasti, vaan tietää hänen olevan olemassa ja myös tekee ”sanallaan” ns. yliluonnollisia asioita.


On Garth Ennis kirjoittanut Teräsmiehestäkin Hitmanissa mutten usko että siihenkään uskoo saati pitää hyvänä asiana...Tai Boysin porukkaa.

Koska olen lukenut vain alkukielisenä en suomeksi en mene vannomaan miten käännös Preacherissa funkkaa mutta jos "surkuhupaisalla" tarkoitetaan totaalisia runkkareita ihan ilman seuraajiaankin on sanakirjani aika pahasti vanhentunut.
Preacherissa kun jota kuinkin kukin uskova taho esitetään joko jälkeenjääneenä tai tavalla tai toisella sadistisena.
Jumalaan Jesse Custer uskoo mutta ei tavalla jumala on suuri ja hyvä vaan: jumala on kaveri joka ansaitsee saada turpaansa.

Suomenkielessä kuin ateismia käytetään antiteismin sijasta.

Luulen VesaK:n tässä lähestyvän jo jonkinlaista totuutta. Henkilökohtaisessa elämässään Ennis saattaa olla ateisti, mutta sarjakuvansa ovat luonteeltaan ennemminkin anarkistisia. Garth Ennis myös käsittelee sarjakuvissaan ateistille hyvin epätavanomaisia aihepiirejä ja osoittaa niitä kohtaan kiinnostusta. Aivan kuten Sampsakin tuossa aikaisemmin jo mainitsi.

Mielestäni Curtvile vetelee yhtäläisyysmerkkejä olemattomien asioiden välille ja yksinkertaistaa niitä.

Se on mielipiteesi, omani pohjaa Ennisin sarjakuviinalakaen troubled soulsista ja True Faithista Preacherista ja Goddessista jossa ei siinäkään uskottu jumaluuksiin, Hellblazeriin ja jo mainittuihin War Storiesien jaksoihin joissa mm ammutaan tarinan sankareiksi eniten sopivien toimesta pilkkaa krusifikseihin.
Jonka näen jostain hassusta syystä uskonnonvastaisena.


war storiesista puhuen
War Stories on pitänyt sisällään vakuuttavia sotatarinoita (lähes samaa tasoa kuin Sodan lieskat), joten hienoa kuulla, että lisää on vielä tulossa. Mitä tuohon World of Tanks -mainoslipareeseen tulee, niin vaikea kuvitella, että siitä löytyisi mitään ikimuistoista. Todennäköisesti vain kierrätetään vanhoja juttuja. Mutta toisaalta, Ennisin tankkitarinat ovat olleet hyviä ja eka numeron perusteella Shadowman-pelin mainossarjis oli ihan luettavaa, joten voihan se olla, että tuohonkin on saatu upotettua tarinallista syvyyttä. 

Tämä mainossarjis on viisiosainen, 32 sivua/osa jossa vihreähkö(ei siis puoluekannaltaan) Cromwell tankin miehistö Ranskassa saa peräänsä saksalaisten panssariosaston



Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: VesaK - 17.05.2016, klo 19:48:59
Troubled soulsissa Ennisillä uskonto oli sivuroolissa, osana koneistoa joka johti Pohjois-Irlannin sotatilaan - ja uhreja tuli siinä molemmin puolin. Toki Ennis on tähän(kin) lempiaiheeseensa palannut monta kertaa ja tunnustanut värinsä.
True Faithissa hyökättiin nimenomaan (Katolista) kirkkoa vastaan, poltettiin muutamakin tabernaakkeli ja irvisteltiin uskovaisille nuorille. Yliluonnollisia elementtejä ei siinä tarinassa vielä ole, vaan ihan ihmisten pystyttämien uskonnollisten savijalkojen potkimisella mennään. Tietysti pahin piru kaikista on rouva pääministeri.

Ennisin Teräsmies esitettiin ainakin Hitmanissa vähän yksinkertainena maalaispoikana jolla sattuu olemaan supervoimat.

Goddessissa "maajumalat" - jumalattaret - saavat selvästi enemmän sympatiaa kuin Preacherin perinteinen partaukko. Sympatiaa Saatanalle tihkui varsinkin Ennisin tulkinnassa Hellblazerista, siinä isä Jumala piilotteli taustalla ja antoi omien kuviensa riehua keskenään, mitä nyt yhdelle langenneelle enkelille lausui suorat sanat ja nakkasi ulos pirtistään.

No, Ennis on Ennis, joka "siviilissä" mm. Bryan Talbotin mukaan tykkää juottaa ihmisiä pöydän alle samalla kun jorisee loputtomia sotahistoriallisia katsauksia.    


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Lurker - 21.05.2016, klo 16:54:35
Garth Ennis tykkää sotaleffoista, tässä kymmenen kärki:
http://cbldf.tumblr.com/post/144663069964/garth-ennis-favorite-war-movies


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 21.05.2016, klo 18:12:39
Kuka muka ei? Noista näkemättä vain Midnight Clear joka kyllä näyttelijöidenkin pohjalta kiinnostaa.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 20.07.2016, klo 16:55:29
(https://66.media.tumblr.com/053de9dc0a77acabb89af8570b5c1e6a/tumblr_inline_oam5c9rq8N1qhg45e_540.jpg)

Hitmanista karannut "supersankariryhmä" tekee ilkeää pilkkaa kaikesta mitä DCn sankarit ovat ja ennen muuta All-Star Batman and Robinista kuin All-star Supermanista.

Sixpackin, Dogwelderin, Bueno Excellenten ja Baytorin ympärille kehittynyt osasto kahdeksan on palaamassa tositoimiin ja kaipaa kahdeksatta jäsentä ja tällä kertaa rima on korkealla, sankarien a-sarjassa.

Ennis ei pidä supersankareista, mutta hämmentävää kyllä tarjoaa ehkä onnistuneimpia kuvauksia sankarien syvimmästä luonteesta savisin jaloin seisten.
Batmanin koko historian ikonisimmat kohtaukset lepakkoauton parkkisakon ympäriltä ovat jo yksin riittävä syy lukea irstas opus
(https://67.media.tumblr.com/1388e0eece1a0b6ea47663ae4294abe4/tumblr_inline_oam5hjnP5R1qhg45e_540.jpg)

mutta varsinkin Marsilaisen Ihmismetsästäjän ja Ihmenaisen/Wonder Womanin osiot räjäyttävät pankin täysillä.
Jonn Jonnz parka kantaa puhtaimman ja viattomimman sankarin viittaa hienosti mutta hillittömin tasa-arvon ja feminismin puolestapuheenvuoro jää Ihmenaisen tarinalle.
Ennisin ja McCrean käsittely ei ole silkkihanskoin vaan hitonmoisella lekalla runnovaa ikonoklastisuutta mm termin "ei" merkityksestä ja tärkeydestä
(https://65.media.tumblr.com/1083153cbf3de6a83ad4764d97d31863/tumblr_inline_oam5wsTtrv1qhg45e_540.png)
(https://66.media.tumblr.com/0312299da1e777eeaec10604a7fb6f60/tumblr_inline_oam5vg0UBd1qhg45e_540.jpg)

Räävittömyys ja kieroutuneisuus lyövät kättä huumorin kanssa, mutta räkäilysikailun glofioinnin sijaan tämä on oikeasti melko älyllistä hauskaa, edellyttäen tietenkin että oma huumoritaju on palavan hirsipuun musta.

John McCrea on aliarvostettu piirtäjänä ja pääsee tässä irrottelemaan ja näyttämään kykynsä monin tavoin. Näennaisen yksinkertainen tyyli on rikas ja tulvillaan yksityiskohtia:
(https://65.media.tumblr.com/90e6ed223ad170df806a68ed89110b5b/tumblr_inline_oam5qohQFB1qhg45e_540.jpg)

Kaikkien makuun tämä ei missään nimessä ole. Ennis ja McCrea vetävät tietoisesti ja , paremman termin uupuessa, tyylitajuisesti lokaan sankarit ja osin myös heidän edustamansa arvot. Niin yleisinhimillisen raadollisuuden kuin alhaisten naurujenkin nimissä.

Mutta sangen nautittava kokemus sarjakuvanharrastajalle. Itse toivoin luettuani että Ennis kirjoittaisi Ihmenaista enemmänkin mutta DC-Warner tuskin ottaa moista riskiä yhdellä keulakuvistaan/lippulaivoistaan. Koskaan. Eikä ikinä milloinkaan. Harmi sinänsä.

Mainion sarjakuvan kokoomateos on tutustumisen arvoinen. Ja hei, tässä on Baytor
(https://67.media.tumblr.com/8b693662cf8f7ff6b83a13189448b1dd/tumblr_inline_oam6bzUKKI1qhg45e_540.jpg)


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 18.08.2016, klo 13:15:55
Kävin pyörähtämässä läntisessä naapurissa, tukholman sarjakuvakauppojen tilin riemuksi.

Tämä toki sopisi vaikka Aftershockin sarjakuvien ketjuun (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,17155.0.html) sotasarjakuviin (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,6932.0.html) tai Rotukysymykseen sarjakuvien teemana (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,16584.0.html) mutta Dreaming Eagles on vaikuttavan erinomaista sarjakuvaa

(http://66.media.tumblr.com/6d00f17a386efd71599788184701854d/tumblr_oa0gsx5dTK1qcy5lco3_1280.jpg)

tästä uupuu machismo ja aikalaisrasismin käsittely on vaikuttavaa, omaan mieleen tulee sarjakuvista lähinnä Harlem Hellfighters sekä Incognegro.
Palopuheen sijasta Ennis maalaa ihmishahmoja kautta linjan ja Simon Coleby on erinomainen piirtäjävalinta.

Näiden hajalehtien kaveriksi tulee hankittua se kokooma pehmytkantisena jahka on saatavilla, mutta jo yksin ykkösnumerolla mennään monesta täyspitkästä albumista/sarjasta ohi.

(http://66.media.tumblr.com/7ca7416d4b234f6adf05a9aea7c9f5c7/tumblr_o1agidyDTs1u496xso2_400.jpg)(http://67.media.tumblr.com/21f2f4d0937cb0003306160866609fca/tumblr_o1agidyDTs1u496xso3_400.jpg)



Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: tmielone - 07.11.2016, klo 17:51:53
Preacher Deluxe 3 ja 4 nyt arvioitu myös Kvaakissa (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2367).


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 27.11.2016, klo 20:40:57
Preacher Deluxe 3 ja 4 nyt arvioitu myös Kvaakissa (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2367).

Nyt on nämäkin tullut luettua. Parin tutun kanssa olen ollut samaa mieltä siinä että kolmoskirja menee alussa pahasti puuduttavaksi Tappajien pyhimyksen ylipitkän osuuden kanssa. Vampyyrien kanssa kuitenkin tulee myöhemmin ok viihdettä. Nelonen on erittäin nautittava kirja; etenkin Herr Starr ja Graalin paluu räjäyttävät pankin.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: tmielone - 28.11.2016, klo 10:32:02
Nyt on nämäkin tullut luettua. Parin tutun kanssa olen ollut samaa mieltä siinä että kolmoskirja menee alussa pahasti puuduttavaksi Tappajien pyhimyksen ylipitkän osuuden kanssa. Vampyyrien kanssa kuitenkin tulee myöhemmin ok viihdettä. Nelonen on erittäin nautittava kirja; etenkin Herr Starr ja Graalin paluu räjäyttävät pankin.

Samoilla linjoilla itsekin. Tappajien pyhimys on hieno hahmo, mutta syntytarinassa on hieman tiivistämisen varaa eikä se taidekaan niin vakuuta. Pidin kuitenkin todella paljon helvettiosiosta. Niin ja neloskirja on todellakin täyttä timanttia.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: VesaK - 28.11.2016, klo 13:22:37
Tappajien pyhimyksen tarina on muokattu suoraan italo-kostowesternien kliseistä + helvettijakso. Yhdelläkin lehdellä olisi juttu tullut selväksi, kuten herr Starrin ja Cassidyn taustatarinakin selkisi.

Mutta muuten hyvin iskee pakan sekoitus keskelle juonen kaarta, vaikka sitten taas "Salvation" on aika pitkä välisoitto.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 03.01.2017, klo 19:34:40
Graalin järjestön tukikohdassa taisi tapahtua ”pikkuisen”. :) Herr Starrin lisääntyvää kettuuntumista ja myös kirjaimellista hajoamista eli ulkonäön konkreettista muuttumista on hauska seurata!

Sivu on peräisin kolmannesta Preacher Deluxesta.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 03.01.2017, klo 23:46:35
Eihän Cassidy ole kuolematon. Häntä ei vaan saa helposti tapettua. Alkutekstissä on "unkillable".


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Gothicus - 04.01.2017, klo 07:51:49
Eihän Cassidy ole kuolematon...
Jep, mutta asian yksityiskohtaisia taustoja tarkemmin tuntemattomalle ja Cassidyn kaltaiseen olentoon ensi kertaa "tutustuvalle" - kuten Herr Starrin tapauksessa - tilanne saattaa erittäin perustellusti vaikuttaa tuolle.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 04.01.2017, klo 16:23:42
Ei, kyllä tuo kuulostaa vain ja ainoastaan kääntäjän valinnalta.
Todennäköisesti kupaln koon ja merkkimäärän sanelema.

Kuolemattomalla ja mahdottomalla tappaa kun on merkitysero, vaikka lopputulemassa samaa onkin.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jiksi - 08.07.2018, klo 06:41:03
A Train Called Love (Dynamite 2017) on hyvä nimi komedialle. Kuvittaja Mark Dos Santos oli pitkään syy, miksi en tähän tarttunut. Ei ole kuitenkaan kuvittajaa opuksen puutteista syyttäminen, koska Ennis on suoraan sanoen huono. Huono, huono, huono.

Tämä on ylipitkä. Kymmenosaisessa minisarjassa on kaksi kolmannesta tyhjää. Ja parhaat jutut tulevat jo siinä ensimmäisen kolmanneksen aikana.

Hauskat jutut tulevat yllätyksinä ja melkein kaikki yllätykset alussa. Moni muu juttu pedataan monta numeroa etukäteen niin, etteivät ne ole enää lainkaan hauskoja, kun ne lopulta tapahtuvat.

Ennis on parhaimmillaan törkeilyissä, mutta tämä on kumman kiltti. Kun sitten törkeillään, tulee mieleen että Ennisistä on jo aika ajanut ohitse. Otetaan nyt  vaikka esimerkkinä nuorempaa näyttelijää hyväksikäyttävä näyttelijä... hei, eikös tämä ole vähän kuin se Kevin Spaceyn juttu... Joo, tämä varmaan jo riittikin.

Viiden tähden asteikolla tämä on heikko yhden tähden suoritus.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 09.07.2018, klo 00:00:26
Minulla ja Jiksillä on selekitä näkemyseroja monessa kohtaa tämä:

Ennis on parhaimmillaan törkeilyissä, mutta tämä on kumman kiltti.


on se selkein. Onneksi Ennis ei juurikaan törkyile tai ole räävitön Dicks 1 &2 ja Adventures of the rifle brigaden ulkopuolella.
Moni haluaa niputtaa Wormwoodin ja Preacherin samaan syssyyn, itselle ne ovat lähinnä tutkielmia ihmisen loputtomasta itsekritiikin menetyksestä keksittyjen dogmien edessä.

Jimmy's Bastards on sekin satiiri kuten Section 8, mutta maalina on supersankarien sijaan heidän verrokkinsa; James Bond. Ennis ymmärtää mikä hahmossa toimii muttei jätä osoittamatta kaikkia epäkohtia mitä yleensä kohteliaassa seurassa lakaistaan maton alle.
Ennis kun on parhaimmillaan henkilökuvaajana ja tuo sitä tähänkin.

On helppoa kirjoittaa hyvä tyyppi joka on kritiikittömästi puhtoinen ja oikeassa, ei töppää, ei petä itseään ja muita, ei jänistä tai pelkää tosipaikan tullen.
Mutta silloin kirjoittaja on joku muu.

Minulle Ennisin voimavara on humaani korva silloinkin kun kyseessä on absurdi tausta.
Ollaan vilpittömiä: lepakoksi tai hämähäkiksi pukeutuvat omankäden oikeudessään erehtymättömät hahmot ovat kevyttä kauraa johonkin niin hapokkaaseen kuin Hanna-Barberan piirroshahmot.
Kun hoksasin että Garth Ennis kirjoittaa Dastardly and Muttley sarjaa, tunnetaan kotimaisella Kapteeni Sählänä ja Matti-koirana.
Ja Ennis.

Siirto ensimmäisestä maailmansodasta moderniin maailmaan johon lisätään kaikki animaation omituisuudet...sen ei pitäisi toimia.
Ei millään ilveellä.
Mauricetin taide on hyvää mutta Ennis tässä sitoo karrikatyyrihahmot lihaksi ja vereksi.
Oman oikean maailmamme jatkaessa sujuvaa luisuaan kohti absurdia ei-hauskaa dadaa on tässä hienosti juuri sisäisen mielettömän logiikan ja totutun vakion ristiriita se mikä kantaa tämän maaliin asti .

Toki sen voi lukea vain räkä-ja-roiskis revittelynä mutta silloin ei varmastikaan jaa lopun liki nihilistisen ilkeää osuutta voimavarana vaan lässähdyksenä.





Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: VesaK - 09.07.2018, klo 13:01:38
Kun hoksasin että Garth Ennis kirjoittaa Dastardly and Muttley sarjaa, tunnetaan kotimaisella Kapteeni Sählänä ja Matti-koirana.

Myös nimellä "Pahainen Paroni".

Aikoinaan kaksikko Ennis & Steve Dillon oli pahamaineinen pubien tuhopartio. Kumpikin rauhoittui myöhemmin, ainakin Dillon ehti siirtyä kokonaan vesilinjalle. Se ei kuitenkaan pelastanut häntä kohtalokkaaksi koituneelta umpisuolen puhkeamiselta.

Ennisin henk. koht. tuntevien mukaan mies on kävelevä sotien ensyklopedia, jolle Irlanti on rakkauksista suurin. Ura lähti väkevästi alkuun sellaisilla "törkyilyillä" kun irkkuhaikailu Troubled Souls ja True Faith, joka vedettiin pois myynnistä uskonnollisten ryhmittymien yhteismielenpahoituksen takia.

Ennis inhoaa omiin asemiinsa kaivautuneita uskontoja ja itse kehittelemiensä normien mukaan käyttäytyviä uskonsa harjoittajia. Putkiaivoja.

Preacheria, Hellblazeria ja Punisheria on varmasti ollut mukava kirjoittaa, mutta joskus pitää päästää piru irti - ja laskutkin täytyy maksaa. Kun kysyntää on niin naputellaan pois. Suorastaan kumma, ettei Ennis ole (ainakaan virallisesti) käynyt vielä Suomessa, tässä Korkkarimaassa jossa talvisotakin käydään uusiksi joka vuosi. Tuliskohan tuo Necroon?   


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Hui_hai - 09.07.2018, klo 13:46:17
Myös nimellä "Pahainen Paroni".


Garth Ennis käsikirjoittanut Pahaista paronia!?!?!? Elämäni ensimmäiset omat sarjakuvat ovat siis olleet hänen kässäröimiään. No, se ehkä selittääkin paljon ;-p


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 09.07.2018, klo 19:02:21
No eivät ne 70-luvulla suomeksi tulleet Ennistä olleet. Tämän vuosituhannen minisarja on.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jiksi - 09.07.2018, klo 19:04:30
World of Tanks: Roll Out (Dark Horse, 2017) on tankkisotaa, joka pohjautuu peliin. Kyse on siis lisenssisarjasta, mutta tämä ei menoa rajoita. Toisaalta voi sanoa, ettei Ennis myöskään venytä lisenssin rajoja.

Tässä mennään hyvällä korkkarifiiliksellä alusta loppuun. Kovin vakavaksi ei mene missään vaiheessa, mitä nyt muodon vuoksi joku kerran henkäisee, kuinka kamalaa sota on. Sitten jatketaan kuin ei mitään. Tyylilajina on siis sellainen reipas, kunnon miesten sota. Sodan jaloista pakenevia siviilejä on Ranskassa kaksi.

Tyypillisesti vihaan sitä, että kuvittaja vaihtuu kesken opuksen, mutta nyt ei syystä tai toisesta vaivannut lainkaan. Carlos Ezquerra on kuvittanut alkujaan viisiosaisesta minisarjasta kaksi ensimmäistä osaa. Tästä eteenpäin kuvitus on P.J. Holdenin jälkeä.

Ezquerra oli todellisuudessa ratkaiseva tekijä, että opukseen edes tartuin. Kumma, ettei edes Wikipedia mainitse Holdenia. Onneksi sentään kokoelman nimisivu kertoo selvästi kuka mitäkin on tehnyt. Ei tullut vaihdos kesken kaiken yllätyksenä.

Ezquerra kuvittaa omalla, jäljittelemättömällä otteellaan. Holden kiskoo loppuun myös moitteitta.

Tätä ennen otin ensikosketuksen näihin Ennisin sotajuttuihin niin ikään Ezquerran kuvittaman Adventures in the Rifle Brigade (Image 2016) kautta. Opus kokoaa kaksi kolmeosaista Vertigo-sarjaa yksiin kansiin.

Tämä olikin sitten just sitä pahinta Ennisin per*eilyä, jossa hauskinta maailmassa ovat säkkipilli ja homovitsit. On näitä pahempiakin parodioita, mutta eipä kiinnostanut tämä sotilasfarssi.

Ezquerra on parhautta, mutta tässä mies vetää ihan tunnistamattomalla otteella. Vasta sitten aavikkosotaan siirtyessä tunnistaa taas kenestä on kyse.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jiksi - 10.07.2018, klo 00:03:43
Tartuin hieman varovaisesti ensimmäiseen War Stories -kokonaisuuteen (Avatar).

Tässä mennään realistiseen toisen maailmansodan kuvaukseen, jossa rintamalle lähetettiin poikia kuolemaan.

Ennisin jutuissa on sellaista mukavaa sankarimyytinmurtajahenkeä, eli kaikki ei mene suunnitelmien mukaan ja sotakoneetkin hajoaa alta. Tätä on mukava lukea tasapainoksi, kun korvista tursuaa sellainen elokuvista tuttu jenkkipatriotismi, jossa kaikki sujuu kuin, no, elokuvissa konsanaan.

Kummasti heti ensimmäisen osan jälkeen vaihtuu kuvittaja, mutta minut tämä alku jo kiskaisi mukaansa. Tämän parissa menee alkuviikko.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jiksi - 10.07.2018, klo 18:40:33
Avatarin julkaisemat War Stories -jutut ovat täyttä rautaa. Huh sentään, oli luettava kaikki putkeen kun kerran aloitin.

Toistaiseksi kaikki kolmen tai neljän numeron mittaiset lyhyttarinat sijoittuvat toiseen maailmansotaan, mitä nyt yksi vie lukijan Israeliin ja vuoteen 1973.

Ote on lopulta varsin humaani. Sodan pahimpia kauheuksia sivutaan, mutta usein rintaman tapahtumia seurataan yksilölähtöisesti.

Sotilaat ovat keskellä epäinhimillisimpiä olosuhteita samoja pikkumaisia, puutteelisia ihmisiä jotka toimivat omien motiiviensa perusteella. Sankarillisten tekojen taustalta löytyvät usein juuri nämä motiivit, joissa toimintaa ohjaavat aivan muut arvot kuin isänmaallisuus.

Tietyllä tavalla taustalla tuntuu – katsottiin sotaa jenkki- tai saksalaissotilaan näkökulmasta – painostavan hahmoton, yksilöitä ja kärsimystä huomioimaton sotakoneisto. Tietyllä tavoin sotilaat vielä pahuuteen liukuessaan vain jauhautuvat tuon petomaisen sotakoneen kidassa.

Tietyllä tavoin tätä lukiessa nousee mieleen täällä käyty keskustelu siitä, kuinka Ennis ikään kuin vihaa järjestäytynyttä, valtaa käyttävää osaa yhteiskunnasta. Tämä kuvaa varsin osuvasti War Stories -tarinoita.

Tämän lisäksi tarinoissa on paljon kakkaa tulettimeen -juttuja, kuten hajoavat tankit, typerästi suunnitellut hävittäjät jne. Eri aselajit saavat kaikki tasapuolisesti osansa. Tarinoissa vaihdetaan sujuvasti ilmavoimista laivastoon jne.

Sotahistoriaa Ennis ei sen suuremmin avaa, mutta jos nyt edes Dunkirk ja Iwo Jima sanovat jotain, saa taustoista riittävästi irti. Sen syvempää suhdetta ei toiseen maailmansotaan tarvita, lentäjien slangi ja ampujan kopin suunnitteluvirheet selvitetään hyvin, mikäli tämä puoli kiinnostaa.

Kuvittajaksi ensimmäisten numeroiden jälkeen vakiintuva Tomas Aira työstää perin latteaa jälkeä, johon joku studio sitten on vetäissyt digimaalit pintaan.

Kuvitus vaivaa ajoittain, mutta siihenkin tottuu. War Stories on yhtä kuin Ennis, eli vahvasti tarina edeltä mennään. Aira myös itse näyttää ymmärtävän heikkoutensa. Usein kuvittaja keskittyy lähes impressionistiseen vaikutelmaan, jättäen paljon tyhjää pintaa digiväritettäväksi. Toimii se niinkin.

Lentokoneet ja muu kalusto on ihan kelpoa katseltavaa, mutta on vaikea tottua korvien paikalle vetäistyihin mollukoihin. Ihmisten kuvaajana Aira on heikoimmillaan. En yhtään ihmettele, jos tämä jää väliin ihan vain näytesivuista johtuen.

Olisipa tätä enemmän. Onneksi sarja näyttää vielä jatkuvan. Vanhemmat Vertigo-tarinat on varmaan joskus tullut luettua, sillä tarinoiden nimet, kuten "D-Day Dodgers", kuulostavat tutulta.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jiksi - 11.07.2018, klo 18:11:42
Chronicles of Wormwood (Avatar 2007) kuulostaa selitettynä typerältä. Tämähän on kuitenkin Preacher kuuteen numeroon puristettuna!

On kapinaa, lätinää baaritiskillä, road trip, persnaama ja katolisen kirkon mollaamista. Crossed-sarjasta mieleen jäänyt Jacen Burrows on aivan mainio Dillonin korvike.

On tämä siinäkin mielessä ihan täyttä Preacheria, että kerran tämän lukee nolona naureskellen. Sitten siihen ei koskaan loppuelämässä tule koskettua.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 11.07.2018, klo 19:01:27
... ja katolisen kirkon mollaamista. ...

aivan kuin vaihtoehtokin olisi olemassa. Yksittäiset uskonnon edustajat toki ovat luku sinänsä, mutta katolinen kirkko ei vuosisatoihin ole antanut syytä mihinkään muuhun kuin mollaamiseen.
Siis juutalaisvainojen, ristiretkien noitavainojen ja prostestantteja vastaan käytyjen sotien jälkeenkin.

Todellisuuteen verrattunahan Ennis paijaa silkkihansikkain ja lausuu vielä pari ave mariaa päälle.

Sehän siinä, Ennis ei kumarra typeryyttä ja nosta sitä alttarille, ateismistaan huolimatta muistaa aina näyttää että uskovaisuudestaan huolimatta monet ovat hyviä ja ainakin pyrkivät tekemään oikein.

Lisäsyitä miksi Preacheriin ja Wormwoodiin tulee palattua siinä missä vaikkapa Fury My War Gone By:hyn ja Punisher the Platooniin.
Eivat eroa Dreaming Eaglesista tai War Storiesin vastaavista.

Kiväärikomppania ja Dicks ovat sitten oma lukunsa.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jiksi - 11.07.2018, klo 19:38:45
Wikipedian mukaan Ennis on ateisti. Jos näin on, minusta on aika kilttiä lähestyä uskontoa siltä kantilta, että kuka tahansa voi päästä taivaaseen ja taivas on mitä kukin siitä itselleen tekee.

Tietysti itsemurhapommittajan taivas muistuttaa erästä klassista Fingerporin strippiä.

Kun näitä Ennisin töitä on nyt lukenut useamman putkeen, sitä enemmän tuntuu että Ennis on varsinainen pehmo.

Katolinen kirkko sen sijaan ansaitsee kaiken kritiikkinsä, ja enemmän.

EDIT: Jäi kirjoittamatta, että puolustaako Ennis töissään uskonvapautta, vai onko hänen käsityksensä (ateistina) sellainen liberaali, lähes suomalainen, että kirkkoa ei tarvita ihmisen ja Jumalan väliin. Toisaalta jälkimmäiseen ei sovi se, että Wormwoodissa taivas on hyvä paikka mutta jumala on, öh, se mitä Wormwood kuvaa tämän olevan.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jiksi - 17.09.2018, klo 05:11:26
War Is Hell - The First Flight of the Phantom Eagle (Marvel 2008) on viisiosainen minisarja, kuvittajana puikoissa Howard Chaykin.

Tämä sopii hyvin sotajuttuja odotellessa. Ensimmäisen maailmansodan ilmasota kuvataan hyvin ennismäisellä otteella, eli sota on murhaa ja johto niin tyhmää, että kenraalien voisi kuvitella taistelevan vihollisten riveissä.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 27.10.2018, klo 18:28:57
Tuli Preacher Deluxen suomennettu vitoskirja luettua. Sinänsä hätkähdyttävää, viihdyttävää ja suositeltavaa menoa edelleen, mutta taso tippuu väistämättä upean neloskirjan jälkeen, koska sellaisiin eeppisyyksiin ei voida aina kohota. Mutta kyllä myös hahmogalleria tuntuu vajaalta, koska Tulipia ja Cassidyä ei juurikaan näytetä.

(E: Lisätty selvennys vitoskirjasta.)


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: tmielone - 30.10.2018, klo 22:24:03
Preacherin viidennen Deluxe-kirjan arvio löytyy nyt kvaakin etusivulta (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2566).

Tässä vaiheessa sarjassa vedetään vähän happea, jotta jaksaa seuraavassa kirjassa rymistellä tarinan loppuun saakka.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Gothicus - 31.10.2018, klo 09:19:32
Hyvä arvio erinomaisesta teoksesta. Kiitos. Mielestäni poliittissävyiset subjektiiviset tulkinnat toisen valtion kansalaisten taantuneesta henkisestä tilasta eivät kuitenkaan kuulu tämän kaltaiseen kirja-arvosteluun. Sellaisille on oma kirjallinen kenttänsä. Tämä siitäkin huolimatta, että viimeaikaiset evidenssit vaikuttaisivat tuollaisia tulkintoja vahvasti tukevan.

Arvostelussa nähdyn kaltaiset kannanotot ovat tietysti tällä hetkellä suosittuja ja sellaisten tekeminen on määrittynyt helpoksi ja jopa suotavaksi. Jonkun toisen valtion, kuin Amerikan yhdysvaltojen, ihmisten henkistä tilaa julkisesti arvioidessa joutuisi jo olemaan huomattavasti varovaisempi. Jopa Kvaakissa.

Ei tuo silti minua - avautumisestani huolimatta - hirveästi haitannut. Koin sen vain jonkinlaisena kauneus- ja tyylitajuvirheenä.  


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: VesaK - 31.10.2018, klo 13:50:05
Mielestäni poliittissävyiset subjektiiviset tulkinnat toisen valtion kansalaisten taantuneesta henkisestä tilasta eivät kuitenkaan kuulu tämän kaltaiseen kirja-arvosteluun. Jonkun toisen valtion, kuin Amerikan yhdysvaltojen, ihmisten henkistä tilaa julkisesti arvioidessa joutuisi jo olemaan huomattavasti varovaisempi. Jopa Kvaakissa.

Ei tuo silti minua - avautumisestani huolimatta - hirveästi haitannut. Koin sen vain jonkinlaisena kauneus- ja tyylitajuvirheenä.  

Amerikan imperiumin rappion kuvausta koskevat valitukset kannattaa suunnata suoraan käsikirjoittaja Ennisille.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: tmielone - 31.10.2018, klo 14:09:12
Hyvä arvio erinomaisesta teoksesta. Kiitos. Mielestäni poliittissävyiset subjektiiviset tulkinnat toisen valtion kansalaisten taantuneesta henkisestä tilasta eivät kuitenkaan kuulu tämän kaltaiseen kirja-arvosteluun. Sellaisille on oma kirjallinen kenttänsä. Tämä siitäkin huolimatta, että viimeaikaiset evidenssit vaikuttaisivat tuollaisia tulkintoja vahvasti tukevan.

Arvostelussa nähdyn kaltaiset kannanotot ovat tietysti tällä hetkellä suosittuja ja sellaisten tekeminen on määrittynyt helpoksi ja jopa suotavaksi. Jonkun toisen valtion, kuin Amerikan yhdysvaltojen, ihmisten henkistä tilaa julkisesti arvioidessa joutuisi jo olemaan huomattavasti varovaisempi. Jopa Kvaakissa.

Ei tuo silti minua - avautumisestani huolimatta - hirveästi haitannut. Koin sen vain jonkinlaisena kauneus- ja tyylitajuvirheenä.  

Kiitokset palautteesta, Gothicus! Pistetään korvan taakse.

Joo, tuo pätkä on tosiaan siinä mauttomuuden rajoilla mutta päätin sen tekstiin jättää, kun arvioitava teoskaan ei ole mikään hyvän maun ylistys. Kommentin taustalla on mediassa paljon huomiota saaneet häirintätapaukset/syytökset sekä lähes päivittäiset joukkoampumiset Yhdysvalloissa. Kyseessä ei siis ollut poliittinen kannanotto vaan kommentti amerikkalaisten näennäiseen piittaamattomuuteen kanssaihmistensä hyvinvoinnista. Tiedostan kyllä, että kyseessä on iso maa ja sinne mahtuu monenlaista hiihtäjää, joten tällaiset yleistykset ei tieteenkään kata lähellekään kaikkia. Tähän liittyy myös turhautumiseni amerikkalaiseen viihteeseen, jossa ainoa ratkaisu erimielisyyksiin tuntuu olevan väkivalta. Keskustelun ja kompromissien etsimisen sijaan vastapuoli piestään ja/tai ammutaan, ja asiat hoidetaan vahvemman mielen mukaan. Asiat ja ihmiset esitetään mustavalkoisina ja hyvikset voivat tehdä kyseenalaisia tekoja, sillä he ovat lukijan/katsojan puolella ja sen vuoksi oikeassa. Todelliseen maailmaan verrattuna tuollainen tarinointi tuntuu nykyaikana turhan yksikertaiselta.

Amerikan imperiumin rappion kuvausta koskevat valitukset kannattaa suunnata suoraan käsikirjoittaja Ennisille.

Tosiaan, Ennis ei kohtele amerikkalaisia silkkihansikkain.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Punapila - 01.11.2018, klo 13:59:17
Minulla on pehmeäkantiset Teksasin rajamailla ja Alaston kaupunki sarjakuvat(2002) ovatko ne tässä Preacher Deluxe - Ensimmäinen kirja jaonko tässä ekassa osassa lisääkin tarinoita vaiko vain nuo kaksi?


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: TOSA - 01.11.2018, klo 14:20:17
Noissa kahdessa on numerot 1-7. Preacher deluxe ykkösessä on numerot 1-12


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 01.11.2018, klo 14:54:02
Mulla on alkuperäinen Preacher-TPB-sarja. Ekassa osassa ovat juuri nuo numerot 1-7.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Trix - 25.11.2018, klo 16:09:12
Tartuin hieman varovaisesti ensimmäiseen War Stories -kokonaisuuteen (Avatar).

Tässä mennään realistiseen toisen maailmansodan kuvaukseen, jossa rintamalle lähetettiin poikia kuolemaan.

Ennisin jutuissa on sellaista mukavaa sankarimyytinmurtajahenkeä, eli kaikki ei mene suunnitelmien mukaan ja sotakoneetkin hajoaa alta. Tätä on mukava lukea tasapainoksi, kun korvista tursuaa sellainen elokuvista tuttu jenkkipatriotismi, jossa kaikki sujuu kuin, no, elokuvissa konsanaan.

Kummasti heti ensimmäisen osan jälkeen vaihtuu kuvittaja, mutta minut tämä alku jo kiskaisi mukaansa. Tämän parissa menee alkuviikko.

Tämähän on jatkoa Vertigon aikoinaan julkaisemaan sarjaan jossa myös on sekalaisia lyhyitä sotatarinoita. Koottu kahdeksi TBP:ksi.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Toni - 20.12.2018, klo 20:48:39
Hilipatihippaa!

Joulun ihmeen ja hiljentymisenajan kunniaksi Tähtivaeltajablogissa arviossa nyt Preacher Deluxe 5:

https://tahtivaeltajablogi.com/2018/12/20/sarjakuvat-preacher-deluxe-5/ (https://tahtivaeltajablogi.com/2018/12/20/sarjakuvat-preacher-deluxe-5/)

”Jokainen vihaa lietsova mulkku, joka pitää itseään muita parempana vain ihonvärinsä takia, saa puolestani suksia vittuun.”

Jehnaa!


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 21.02.2019, klo 15:55:19
Tekemättä jäänyt Preacher-spinoff oli Enniksen mielessä. DC tyrmäsi sen liian rajuna. Se olisi kertonut "seksietsivistä" Bobista ja Freddiestä. Wizardin haastattelussa Ennis totesi että sen verran voisi vielä palata Preacherin maailmaan että tuon tekisi vielä.

Haastattelu oli vaan Wizardin numerossa 101, vuonna 2000.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jiksi - 05.03.2019, klo 17:19:06
TKO Studios on uusi kustantaja, joka koettaa menestyä hieman erilaisella reseptillä.

Viiden lehden mittaiset tarinat julkaistaan samaan aikaan sekä kokoelmana, että koko nippuna (siis viisi lehteä niin, että kokonaisuuden voi lukea saman tien).

Comixologyssä kustantajan sarjojen (toistaiseksi kaikkiaan neljä) ensimmäinen numero on ilmainen.

Sarjoista Sara on selkeästi markkinoinnin keihäänkärki, tekijöiden ansiosta. Käsikirjoittaja on Garth Ennis ja taiteesta vastaavat Steve Epting ja Elizabeth Breitweiser (värit).

Tämän paremmalta ei toinen maailmansota ole koskaan sarjakuvissa näyttänyt. Tämän melkein voisi kuitata nimeämällä tekijät, mutta mainitaan asia ihan näin erikseen. Upeaa, realistista kuvitusta.

Tapahtumat sijoittuvat itärintamalle Saksan joukkojen edettyä jo syvälle Neuvostoliiton alueelle. Tarinan pääosassa on neuvostojoukkojen naisista koostuvalle tarkka-ampujayksikölle.

Ennis tuntee toisen maailmansodan, mutta nyt soitetaan hieman toista sävellajia kuin Avatarin ja Dark Horsen sarjoissa. Tämä on sitä vakavampaa, kireälle ruuvattua Ennisiä.

Tätä kylmempi ei sota enää voisi olla. Sotilaiden vihollisia kohtaan tuntema viha on yhtä kouriintuntuvaa kuin epäilyksistä syntyvä epäluottamus omaan johtoon. Tätä ei sotaviihde usein tuo esille lainkaan.

Sarjakuvaharrastajan tuntema Ennis näkyy yksin sotilaiden puheissa, sieltä tulee se musta huumori mitä lukija puolittain odottaa. Jos tapahtumissa näkee huumoria lainkaan, se on veren värjäämää.

Ennis ei taustoita sotaa tekstilaatikoin tai ylikirjoittamalla. Tämä on hieno ratkaisu, sellainen lukijaa palkitseva. Ei kuitenkaan liiaksi tarvitse tuota pelätä, lähinnä tuo sotatietous on sellaista yksityiskohdissa esiin tulevaa. Koulusivistys sodasta riittää Suomessa, amerikkalaiselle ehkä tässä on useampi ohi menevä juttu.

Ennis rakentaa yksilön kautta kuvan sotakoneistosta, joka on lopulta vain osa suurempaa, ihmiset systemaattisen julmasti raatelevaa koneistoa.

Harvoin sotajutut jäävät mieleen, mutta tämä on vuorokauden mittaan noussut toistuvasti mieleen.

Jos luet tänä vuonna vain yhden sotasarjakuvan, varmista että se on tämä.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 05.03.2019, klo 17:56:32

Viiden lehden mittaiset tarinat julkaistaan samaan aikaan sekä kokoelmana, että koko nippuna (siis viisi lehteä niin, että kokonaisuuden voi lukea saman tien).


Viiden? Jännästi ilmoittaa sivuillaan kuudesta numerosta mutta odotan jahka ne fyysiset kappaleet ilmaantuu. Tilauksessa yllätys mm. Sara.

En ole digisarjakuvan ystävä paljoa kovakantisia enempää.

Ennis on luottonimi ja vaikka montaa asiaa on käsitelty täältäkin on uupunut A Walk Through Hell
(https://66.media.tumblr.com/0d532a7b60e8e73f20c9cf2f4505c76d/tumblr_plwol0qUWI1qj34j2o1_1280.jpg)

Ennisin töistä tässä on se vakavampi sävy kuten vaikkapa Unknown Soldierissa, Red Teamissa ja Preacherissa. Tämä on silti kauhua, yliluonnollinen kohtaa eksistentialistisen.

Taannoin luin toisen muutoin sangen vaikuttavan kauhusarjakuvan Imagen riveistä, Infidelin joka omasi voimakkaan perusidean mutta sisällön vesitti minulle uskonnon ja jumaluuden auttava ja pelastava voima joka vei kärjen siltä mitä käsitteli.

Tässä sitä ei ole eikä löydy.
The Warehouse kokooma osoittaa Ennisin olevan huima ihmisten kirjoittaja. Henkilöillä on historiat joita ei selitetä puhki.
Mutta se missä juuri muutoin mainion Infidelin kohdalla koin pettymystä tässä Sudzukan toteava kuvitus tukee tarinaa.
Keskeneräistä ei pitäisi kauheasti kommentoida mutta judeokristillisen mytologia huppadappan sijasta tämä kävely halki helvetin on kuin Twin peaks tapahtuisi Joseph Conradin Pimeyden sydämessä.
Ei kevyintä viidelukemistoa mutta hyvinkin suositeltavaa.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jiksi - 05.03.2019, klo 22:09:41
Viiden?

Kuusi, juu, ihan vakiokokoelman mittaisia. En tiedä, mistä tuo viisi tuli.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: VesaK - 29.07.2019, klo 11:33:00
The Boys:in tv-versio tai miksi bloody striimaussarjoiksi näitä piräis kutsua on nyt ensimmäisen viikonloppunsa ajan viihdyttänyt Amazon Primessä.
On varsin onnistunut tulkinta, vaikka päälimmäinen niljaisuus on siistitty ja esikuvat paistavat entistä selvemmin läpi. Ennis sanoikin jo, että Marshal Law olisi pitänyt filmata, mutta budjettisyistä tarttuivat ensin Poikiin. Yli-ihmisten johtaja  Homelanderin esikuva pitäisi olla Teräsmies, mutta muistuttaa enemmän Public Spiritiä ja Kid Miraclemania.
Karl Urban (Judge Dredd) on kostonjanoinen Butcher, joka ryhtyy kokoamaan supersankarien vastaista ryhmittymää, samaan aikaan kun Supet paistattelevat mediassa ja kansansuosiossa. Julkisuuden ulkopuolella todellisuus on verinen ja karvas.
Ennisin tavaramerkkejä löytyy pitkin matkaa. En matkustaisi lentokoneella, mikäli Ennis sattuisi olemaan samassa terminaalissa. Hurmoksellinen uskonnollisuus on tekopyhää paistattelua ja kielenkäyttö lievää törkeämpää. 


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Doc Lomapäivä - 25.08.2019, klo 17:42:00
Sananen jos kaksikin The Boys tv-sarjasta:
https://kulttuuritoimitus.fi/kirjoittaja/petri-hanninen/supersankarit-ahneuden-valtakunnassa-the-boys-piirtaa-raadollisen-kuvan-amerikkalaisesta-yhteiskunnasta/


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jukka Laine - 03.02.2020, klo 17:29:07
The Boys saa jatkoa sarjakuvana. Dear Becky on neliosainen minisarja. Hughie joutuu tekemisiin kamalan menneisyyden tapauksen kanssa 12 vuotta myöhemmin.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Curtvile - 04.02.2020, klo 23:52:49
Upshot now tuli hankittua, pari sarjoistaan on jo tilauksessa ja näytteet olivat mustavalkoista herkkua.
Takakannesta bongasin että Garth Ennikseltä tulee myös tämän uuden Awa studios / Upshot studios kautta aikamatkustus-aiheinen sarjakuva.
Marjorie Finnegan, temporal criminal.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jiksi - 25.02.2020, klo 19:16:15
Onhan The Boys melkoinen sovitus tv-sarjaksi katsoi sitä miltä suunnalta tahansa.

Urbanin epäkiitollisena tehtävänä on lausua Ennisin paremmin paperilla toimivat monologit milloin mistäkin aiheesta, mutta muutoin ei tässä suuremmin vikaa ole, jos esikuvaan on ehtinyt tutustua, vaikka monesti tuli mieleen, että menikö tämä tosiaan näin.

Tarttuisin melkein sarjaan katsoakseni pääsisinkö sen kolmannella yrittämällä loppuun saakka, mutta koko Dynamiten Ennis Humble Bundle -tiedostot ovat jälleen kadoksissa.

Tv-sarja jäi jännään kohtaan, joten jatko alkoi kutkuttamaan.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jiksi - 30.06.2020, klo 03:50:27
Tartuin Curtvilen vinkkaamaan A Walk Through Hell -sarjaan (12-osaa, kustantajana Aftershock).

Tässä yliluonnollinen on heikointa antia, ja tosimaailman kauheudet lasten silpomista myöten vaatii hyvän vatsan. Kuvottavinta osuutta myöten kamaluudet esitetään lukijalle tyynen toteavasti.

Visuaalisen kauhukuvaston – jota on verrattain vähän – sijaan Ennis kahmii ihmismielen syövereistä sellaista pahuutta mitä Dean R. Koontz 90-luvulla monisanaisemmin koetti tavoitella.

Koontz nousi mieleen siinä, että joku joskus 90-luvulla kuvasi kauhun kirjoa akselilla, jonka eri päihin hän asetti Kingin ja Koontzin. Jos sietää latistavan lähtökohdan, niin Ennis on jälkimmäisen kanssa samassa päädyssä siinä mielessä, ettei tarinassa ydinperhe ole kuin lihamyllyn jauhamaksi päätyvää materiaa.

Goran Sudžuka tavoittaa kylmäävän tarkasti Ennisin hakemat sävyt. Kuvituksen tasainen eleettömyys työntää kamaluudet lukijan silmiä kohden voimakkaammin. Osaltaan minimaalisuus yliluonnollisen kuvaamisessa on saman vaikutelman hakemista, mutta monesti nousee mieleen epäilys, että olisivatko laskeneet elokuvatärppinä sen varaan, ettei tässä paljon lavastusbudjettia vaadita.

Sen sijaan selvä kauneusvirhe on, että suurten kuvioiden jo liikahtaessa eteenpäin, lehden päätteeksi pakotetaan kauhusäväyksiä. Tavanomaisesti juuri lehtiformaatin luoma rytmitys hallitaan mestarillisesti, mutta tässä rutiini toimii pahasti itseään vastaan.

Ennis kauhoo kauhulaarista kaksin käsin mikä vain koossa pysyy. Taustatarinaan, joka kertoo kahden FBI-agentin työstä vastenmielisen tapauksen parissa, on lisätty syytetyn lisäksi näiden agenttien taustatarinat sekä JFK-salaliittoa hipovan tason juonikudelma ja yleisempää reaktiivista kommentointia Trump-landian menosta.

Koontzin lisäksi mieleen juolahtavat saman kauden Vertigo-sarjat, joita Suomessakin julkaistiin antologiaformaatissa (Hellblazer, Shade). Tässä on ikään kuin samankaltaista kaikkea yhdistelevää energiaa.

Kaikkineen tämä on kuitenkin liian sotkuinen paketti. Tunnustan, että kokoelmamuodossa tämä olisi varmaan jäänyt kuudenteen numeroon. Kuitenkin se paras osuus, mikä lupaa kokonaisuuden ryhdistäytyvän tulee vasta sen jälkeen.

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi piilotetun sisällön)

Spoilerin sisältämän huomioiden tämä pitäisi lukea toiste lävitse, mutta minusta tuntuu etten tahdo tähän koskea enää koskaan.

Huolimatta siitä, etten tästä pitänyt – henkilökohtaiseen makuun tarpeettomasti kaikella pahuudella mässäilevä, ja vaikeasti kenellekään suositeltava – ei tarkoita etten näkisi tämän arvoa teoksena.

Kertalukemalla tulkitsin tarinan nimeään myöten allegoriaksi siitä, kuinka ihminen/ihmiskunta tekee oman helvettinsä.


Otsikko: Vs: Garth Ennis- sarjakuvien Tarantino
Kirjoitti: Jiksi - 01.07.2020, klo 02:06:12
Toista maailmansotaa Ennis on kynäillyt runsaasti Avatarin War Stories -jutuissa.

Dreaming Eagles (Aftershock, 2016) on samaa maata. Kuusiosaisen minisarjan on kuvittanut Simon Coleby ja värittänyt John Kalitz. Kuvituksen osalta nämä ovat War Stories -materiaalia parempia, mutta takautumana usein tekstilaatikoissa kerrottu tarina ei ole järin vauhdikas. Tästä syystä kuvitus on lähinnä jähmettynyttä tunnelmointia, joka ei niin taitoja vaatisikaan.

Taustatarinassa Martin Luther King on sytyttänyt kipinän nuoressa miehessä. Hänen isänsä on toisen maailmansodan musta taistelulentäjä, joka istuu alas kertoakseen sodasta pojalleen. Siinä sodassa kaikki viholliset eivät pitäneet hakaristiä, vaan löytyivät omalta puolelta rintamalinjaa.

Ennis tuntee toisen maailmansodan, joten muttereiden voi uskoa olevan kohdallaan. Suurin ongelma syntyy isä-poika-asetelmasta, eikä keskustelu ole täysin luontevaa. Tarinan päätöksestä johtuen juuri tämä valinta osoittautuu perustelluksi, mutta se ei korjaa ydinongelmaa.

Tämä on ruma ja, valitettavaa kyllä, nykymaailmassa jälleen aivan yhtä ajankohtainen tarina kuin 1960-luvulla, johon se sijoittuu.

Suositellaan realististen sotatarinoiden ystäville enemmän kuin Ennisin faneille.