Ihmisten piirtäminen ja oikeat mittasuhteet

[Turre]

Yllättävän hyvät kuvat ja ohjeet ihmisen piirtämiseen löytyy ikivanhasta kirjasta nimeltä Suuri piirustus- ja maalauskirja (Bodo W.Jaxtheimer) ss 107-146. Löysin sellaisen joskus divarista. Painettu 60-luvulla, mutta ihan käyttökelpoinen opus moneen asiaan. On saattanut olla joskus ihan ainoa suomenkielinen opas piirtämiseen ja maalaamiseen. Eli kannattaa aina pitää silmät auki. Tosin minä voisin jo välillä laittaa silmät kiinnikin ja olen joskus toivonutkin ikuista porttikieltoa kaikkiin kirjakauppoihin, divareihin ja taidemuseoiden myymälöihin, mutta eipä ne halua luopua hyvästä asiakkaasta...

[biuve]

Omat piirustukseni alkaa aina silmistä. Piirrän siis ensin pään ja otan sitten ihanan käteni apuun.  ensin mittaan pään pituuden sormillani ja alan mittaamaan ja vetelemään viivoja väliin (ja kaikki tajuavat mitä puhun.. yllättävää ) O___o Yksi pää leuasta alas päin.. siinä kohtaa on noin rinnat(piirrän naisia. en miähiä.).seuraavassa on taas lantio..polvet jne.. käsien pituudet voi itsekkin arvioida ensin peilistä katsomalla.Muitamitta suhteita on myös helppo katsoa muiden piirroksista sekä peilistä katsomalla. Itse olen niin paljon piirtänyt tällätavalla etta piirtäminen oikeisiin mittakaavoihin tulee joluonnostan.hrjoitus tekee mestarin^o^

[AthaMaarit]

Minä itse en ole koskaan oppinut käyttämään mitään runkomallennuksia tai apuviivoja, vaan olen kokenut ne ennemminkin töitäni häiritseväksi. Voisin siis sanoa, että tyylini piirtää on Vapaa Käsi. Koulussakaan ei mitään piirustusmallennuksien käyttöä opeteltu (ei ala-asteella, yläasteella eikä lukiossa), eikä kyllä pahemmin muutakaan piirtämistä. Värikartta korkeintaan! Kaikki on pitänyt selvittää siis itse ja vapaasta kädestä on tullut oma juttuni. Anatomia saattaa heittää paikoitellen esim. kämmenten ja sormien suhteen, mutta noohh... Enhän minä photorealismiin  pyrikään 

 Päässä aloitan aina silmistä, seuraavaksi muotoilen nenää, kasvon kehyksen jne. Suu tahtonee jäädä aina viimeikseksi. Sivuprofiilia tehdessäni aloitan aina nenästä. Muutenkin kaikkein fiksuintahan on aloittaa piirtäminen päästä. Hahmottelen yleensä vartalon ääriviivat suoraan, sitä mukaa miten työ etenee.

Kannattaa piirrellä ehdottomasti paljon malleista (mielellään omaa silmää miellytäviltä, eri tyylisiltä taiteilijoilta ja kuvittajilta) ja katsella kuvia ihmisvartaloista. Kyllä sieltä nimittäin aina jää jotain mieleen. Itse en ole missään vaiheessa opettelemalla opetellut anatomiaa, vaan olen piirtänyt ihan piirtämisen ilosta. Sillälailla jos millä asiat jäävät parhaiten muistiin ,) Omaa tyyliä ja tapaa kannattaa haeskella - ennen kaikkea AJAN kanssa! Aina voi antaa toiselle suosituksia ja vinkkejä, miten ihminen kannattaisi piirtää, mutta lopullisen tyylinsä jokainen valitsee ja tuottaa itse.

Omalla kohdallani naisten piirtäminen on jäänyt melkeinpä täysin unholaan ja asia pitäisi ottaa jossain vaiheessa opiskelun alaiseksi. Piirtelen pääasiassa vain miehiä, lyijykynillä.

Tuossapa periaatteessa aika perushahmotelmani:
www.virhe.org/kuva.php?id=55307
Ja sama kuva valmiina
www.virhe.org/kuva.php?id=56528

[MarkZero]

... Päässä aloitan aina silmistä, seuraavaksi muotoilen nenää, kasvon kehyksen jne. Suu tahtonee jäädä aina viimeikseksi. Sivuprofiilia tehdessäni aloitan aina nenästä. Muutenkin kaikkein fiksuintahan on aloittaa piirtäminen päästä. Hahmottelen yleensä vartalon ääriviivat suoraan, sitä mukaa miten työ etenee. ..

Piirtämisessä ei ole sääntöjä. Mutta täytyyhän tämä sanoa. Esim. Hogarth, legendaarinen Tarzan piirtäjä opetti näin. Ensin piirretään torso haluttuun asentoon, (se on ikäänkuin ihmisruumiin isoin "raaja). Sitten tehdään jalat ja katsotaan, että asento on haluttu ja tasapainossa. Sitten tehdään kädet, jotka jo voivat olla missä asennossa tahansa, koska jos torso ja jalat ovat tasapainossa kädet eivät tätä balanssia horjuta. Ja viimeiseksi tehdään pää ja ihan lopuksi se irvistys!

Mutta ehkä olen jo unohtanut miten se järjestys oikein menikään? Ehkä joku korjaa. Tärkeintä piirtämisessä mielestäni on oppia ja unohtaa. Ei ole oikeaa metodia, siis muuta kuin oma

Marko

[Veli Loponen]

Esim. Hogarth, legendaarinen Tarzan piirtäjä opetti näin.

Viimeksi tänään taisin kirjastossa selailla Hogarthin kirjoja dynaamisesta anatomiasta eikä minun mielestäni niiden mukaan kannata harjoitella. On ne sen verran järkyttävän näköistä tuubaa...Tai ehkä pitäisi tutustua niihin tarkemmin.

[MarkZero]

Viimeksi tänään taisin kirjastossa selailla Hogarthin kirjoja dynaamisesta anatomiasta eikä minun mielestäni niiden mukaan kannata harjoitella. On ne sen verran järkyttävän näköistä tuubaa...Tai ehkä pitäisi tutustua niihin tarkemmin.

Niinkuin sanoin, opi ja unohda. Muutenhan maailma olisi yhä litteä. Vai onko se yhä

Hogarthin kirjoista opin aikoinaan paljon hyödyllistä, toisin kuin koulujen opettajilta (yksi oppi per koulu). Kaikki hyvälaatuinen piirtämisoppi on harvinaista ja sekin vaihtelee. Hogarth-kirjoihin tutustuminen kyllä kannattaa, vaikkei oppeja lopulta allekirjoitakaan (kuten minä nykyään, mutta ymmärrän nuo periaatteet).

Marko

[Veli Loponen]

Joo, ihan tottahan turiset. Kuten myös tuo opi ja unohda -neuvo.

[Lateksu]

Mä en oikein ole ikinä oppinut piirtämään niillä sellasilla rautalanka-hahmotelmilla, vaan piirrän ihan vapaa-kätisesti. Mallistakaan en oikein osaa piirtää, mitä nyt joskus jostain sarjiksesta otan vähän mallia..

[yoshimi]

Kauppojen vaatekuvastoja kannattaa haalia. Mulla oli ennen muuttoa melkoinen määrä Anttilan, HM:n, Cellebesin jne. kuvastoja.

Äkkäsin itsekin tuon taannoin tuskaillessani ihmisvartalon piirtämistä. On muuten aikas hyödyllinen ja halpa apuväline
Minulla on paha tapa piirtää heti liian valmista. Nyt olen kai pääsemässä siitä irti ja yritän tehdä jotain pientä luonnosta, ennen varsinaista piirtämistä. Aloitan päästä ja seuraavaksi hahmottelen ruumiin muodot. Vaikeinta on kuitenkin saada olkapäät oikeaan suhteeseen. Yksityiskohdat, kuten silmät, jne, tulevat vasta myöhemmin. Niihin pitää nähdä enemmän vaivaa. Tai jotain.

[Mustekyynel]

En käytä nukkia apuna, vaikka kaksi omistankin. Käytän mallina kuvia ja eläviä ihmisiä ja mallaan itse jotkin asennot, vaikka en mallinkroppaa omistakaan...

  Aloitan ihmisen piirtämisen lähes poikkeuksetta päästä, johon joskus piirrän apuristikon. Ensin hahmottelen kallon muodon sekä piirrän yksityiskohtaisesti korvan/korvat, jatkan piirtämällä useimmiten suun, sitten nenän ja silmät. Silmien kanssa täytyy aina olla erityisen tarkkana, etteivät silmäterät mene vinoon.
  Sitten on kropan vuoro, ensin hahmotellaan summittainen asento ja suhteet ja sitten vaatteet päälle.
  Ihan viimeisenä lisään hiukset.

Jos jokin kohta kropasta tuottaa vaikeuksia, harjoittelen kurillisesti yksinomaa sitä kohtaa kunnes osaan piirtää sen.
Esim. kuten tapahtui käden kohdalla joskus 6. luokalla, otin esille paljon paperia nostin käteni esiin ja piirsin ja piirsin. Minulla oli monta arkkia täynnä käteni kuvia kaikissa mahdollisissa asennoissa, ja sen jälkeen osasin piirtää käden.
Onnekseni omaan ominaisuuden, joka on hyödyllinen piirtämisessä. Opin nimittäin useimmat asiat kerrasta, kuten jalkaterän kohdalla onnellisesti kävi. Soveltaminenkin onnistuu kohtuuhyvin.

Olen silti huono piirtäjä.

[Mustekyynel]

Rakastan tuota periaatetta: "Opi ja unohda". Sillä se pätee itseeni.

[Tintti]

Ihmisten piirtäminen on se helpoin asia. Vaatteet ovatkin sitten jo ihan eri juttu. Perhana, saisivat ihmiset alkaa kulkemaan alasti, ettei tarviisi vaivautua riepuja piirtelemään.

Olisiko muuten vapaaehtoisia alastonmalliksi? Nimittäin kun en ole koskaan mallista piirtämistä harrastanut

Emulella löytyy jotain
Photography - 63 Classical Model Poses.pdf
Photography Classical Model Man Poses.pdf

Kaveri on sen verran hoikka, että lihakset ja luusto näkyvät hyvin.Tuosta alemmasta saa mailia lähettämällä lisää kuvia. 

[JJ Naas]

Joo, vaatekauppojen kuvastot ovat parasta oppimatskua vaatteiden piirtämiseen. Ellloksen parikiloiset syys- ja kevät/kesäkuvastot ovat loistavia, tilaan aina uuden kun sellainen tulee( kun ilmaiseksi voi nettisivulta tilata ), vaikken koskaan itse vaatteita tilaakaan.

On tärkeää opetella myös piirtämään erilaisia vaatteita, ettei aina vain samoja farkkuja ja t-paitoja.

[Iletys]

Aluksi piirrän pallon pään paikaksi, sitten piirretään pää valmiiksi. Sitten pään kokoisia palloja 7 alekkain, että näkee vartalon mitat... Loput teen sitten joksus tikku-ukolla, joskus (eli yleensä) vaan tyhjästä piirrän...

[pertti jarla]

Akateemisesta irtoaa parillakympillä vähän helvetin hyvä Szunyoghyn ja Fehérin "Anatomy drawing school". n.570 sivua, ihmisen anatomiaa, paljon hevosten piirtämisestä ja muita eläimiä. Tästä oppii piirtämään mm. kuuntelevan hevosen. Toivoa sopii että realististen sarjakuvien vääntäjät tutkiskelisivat tällaista.