Minä lakkasin luottamasta tuohon kavereitten ja itseni käyttämiseen mallina sen jälkeen, kun näin eräästä kirjasta kuvia missä vertailtiin atleettista ja huonokuntoista mallia samoissa asennoissa. Ero oli aika huomattava. Koska piirrän useimmiten hyväkuntoisia ihmisiä ja verrattain realistisesti, niin haen sitten mieluummin referenssit muualta, kuten kirjoista tai netistä.
Totta kai jonkinlainen malli on aina parempi kuin ei mallia lainkaan, jos asento ei ole aivan tuttu. Mutta itse olen sen verran perfektionisti, että haluan tietää, miten kunto, lihasmassa jne. vaikuttaa liikkumiseen ja tasapainoon, ennen kuin rupean ottamaan vaikkapa skroden äijän piirtämiseen mallia ruipelosta naisenpuolikkaasta.