Vagabond

[kaltsu]

Tarinankerronta ei vaan kertakaikkiaan kulje, kuvitus haahuilee minne sattuu. Joistain sivuista ei osaa sanoa pitäisikö niitä lukea alhaalta oikealle vai ylhäältä vasemmalle vai miten.

Eli melkoisen välteltävä tapaus minunlaisilleni puristeille joille kerronnan sujuvuus on lähes yhtä tärkeää kuin varsinainen sisältö. Kiitos Jarmo.

[Marsumestari]

Ainakin omasta mielestäni Vagabond on äärimmäisen helppolukuinen. Ainakaan itse en muista yhtään kohtaa, jossa joutuisi hakemaan katseilla oikeaa ruutua tai lukusuuntaa.

[Lönkka]

No ei nyt napannut, harmillista. Alkuperäinen kirja on hyvä. Kuvitus on sinäänsä ok, jokainen kuva muista irroitettuna on vähintään ihan hyvä. Tarinankerronta ei vaan kertakaikkiaan kulje,

Aika lailla samoilla linjoilla.

Joskus aikoinaan ostelin kasan sarjan alkupäästä ja petyin pahasti kun ei imaissut mukaansa romaanin tavoin.

[puro]

Suomennoksesta tai ylipäätään sarjasta en osaa (vielä) sanoa mitään, mutta huomasiko kukaan että painojälki oli oudon harmahtavaa? Vai olikohan vika vain siinä kappaleessa jota selailin?

Minun kappaleessani oli ihan 1-2 aukeamaa, jossa musta oli mustaa, muuten tuommoista harmaata. Lisäksi joissain sivuissa ihan kuin originaali olisi painettu lasilevyltä tms, jossa on likaa eli siellä oli tumma köntti, jota ympäröi ohut alue, jossa ei ollut väriä. Paha heittää esimerkkiä, kun ei ole sivunumeroita.

Päinvastoin kuin muutamat, minusta tarina oli hyvä intro, meinaan kyllä ostaa ainakin pari osaa ja katsotaan tarkemmat arviot sen jälkeen...

[haplo]

Jos haluaa piirrostyyliltä hieman Gooseki Kojiman tyylistä mangaa, kannattaa tutustua Hiroshi Hiratan Satsuma Gishideniin. Englanniksi on julkaistu kolme ekaa osaa.

Näin offina totean että siihen se Satsuma onkin tainnut jäädä. Käsittääkseni ranskaksi löytyy kyllä enemmänkin jos kiinnostaa - siis japanin ohella.

Mutta todella, Vagabond on tosiaankin todella helppolukuinen sarja ensimmäisen osan perusteella. Osansa kai kunnia käännöksellekin, mutta eipä tullut kyllä omalta osalta ihmettelyä että mikä ruutu seuraavaksi.

Tässä vähän ajan sisään on nyt tullut aloitettua japanilaisen miekanheiluttelu-genren sisältä kolme sarjaa Vagabond mukaan luettuna. Kaksi muuta ovat Blade of the Immortal ja Lone Wolf and Cub. Kaikista ensimmäinen osa takana. Niiden perusteella sanoisin Vagabondista että hakkaa Immortalin mutta häviää roimasti yksinäiselle sudelle. Siinä missä Lone Wolfia jää pohtimaan pidemmäksikin aikaa ja jossa joihinkin kohtauksiin palaa yhä uudelleen ja uudelleen (samoin kuin koko kirjan pariin) ovat kaksi muuta sarjaa pelkästään mukavaa viihdettä. Kuitenkin viihdyttävyydessä Vagabond hakkaa kilpailijansa. Tiedä häntä mikä tässä niin kivaa on, mutta ennemmin jatkan tätä suomeksi kuin BotI:a englanniksi Dark Horsen hinnoilla, saatikka että lähtisin ulkomailta tilaamaan kun saa suomeksikin jotain parempaa.

[rama]

Näin offina totean että siihen se Satsuma onkin tainnut jäädä. Käsittääkseni ranskaksi löytyy kyllä enemmänkin jos kiinnostaa - siis japanin ohella.

Mutta todella, Vagabond on tosiaankin todella helppolukuinen sarja ensimmäisen osan perusteella. Osansa kai kunnia käännöksellekin, mutta eipä tullut kyllä omalta osalta ihmettelyä että mikä ruutu seuraavaksi.

Tässä vähän ajan sisään on nyt tullut aloitettua japanilaisen miekanheiluttelu-genren sisältä kolme sarjaa Vagabond mukaan luettuna. Kaksi muuta ovat Blade of the Immortal ja Lone Wolf and Cub. Kaikista ensimmäinen osa takana. Niiden perusteella sanoisin Vagabondista että hakkaa Immortalin mutta häviää roimasti yksinäiselle sudelle.

Lisää off topicia: en kyllä luokittelisi Immortalia miekanheiluttelumangaksi. Enkä varsinkaan yrittäisi rinnastaa Vagabondin kaltaista puolitylsää proosaa Immortalin kuolemattomaan runouteen 


Huoh, saadapa jostain käsiinsä Shiratoa kielellä jota ymmärtää...

[Jarkko Sikiö]

Etusivulla on nyt arvostelu Vagabondin ensimmäisestä numerosta.

EDIT: Jätin kylmästi kaikki nimet siihen muotoon, jossa ne olivat pokkarissakin. En ole vakuuttunut, että kyseessä on paras ratkaisu, mutta ainakin se on jossain määrin johdonmukainen.

EDIT2: Viittaus Kauppalehden numeroon (30.5.2008) liittyy Lehtipisteen tuotepäällikön Minna Raappanan toteamukseen. Hänen mukaansa mangassa ikärajasuositus pitäisi aina olla ja lisää sen yleensä olevan 12 vuotta.

[Lönkka]

EDIT2: Viittaus Kauppalehden numeroon (30.5.2008) liittyy Lehtipisteen tuotepäällikön Minna Raappanan toteamukseen. Hänen mukaansa mangassa ikärajasuositus pitäisi aina olla ja lisää sen yleensä olevan 12 vuotta.

Miksi juuri mangassa?

Onko vastaavia ikärajasuosituksia kaikissa muissakin Lehtipisteen myymissä tuotteissa? Esmes länsimaisessa sarjakuvassa?

Kummastuttaa...

[rama]

EDIT2: Viittaus Kauppalehden numeroon (30.5.2008) liittyy Lehtipisteen tuotepäällikön Minna Raappanan toteamukseen. Hänen mukaansa mangassa ikärajasuositus pitäisi aina olla ja lisää sen yleensä olevan 12 vuotta.

Eikö tämä ole joku ihmeen väärinkäsitys joka on syntynyt siitä että jenkeistä tulevissa mangapokkareilla on ikälätkä kannessa. Käsittääkseni Suomessa ei ole minkäänlaista lainsäädäntöä joka pakottaisi laittamaan ikärajoituksia/suosituksia sarjakuviin.
PTJ varmaan tietää?

[Jarkko Sikiö]

Arvostelussa käytin sanaa "käytäntö" ikärajasuosituksen yhteydessä. Lisäsin maininnan lähinnä siitä syystä, kun siihen kerran oli kiinnitetty huomiota.

Miksi Raappana sitten puhuu ainoastaan mangasta, mene ja tiedä.

Ottamatta asiaan sen kummemmin kantaa, tässä tapauksessa ikärajasuositus olisi kohdallaan, ulkoapäin kun ei pokkarin sisällöstä ole mitään viitteitä.

[PJ]

Ikärajasta ei ole koskaan puhuttu, lähinnä kustantajien itsesensuurista.

Terminä ikäsuositus on oikea, eikä sille ole laillista perustetta tai vaatimusta.

Ikäsuositus yleistyi jossakin vaiheessa suomalaisten manga-julkaisuissa. Ideana oli antaa kuluttajille (lähinnä vanhemmille) varmuus siitä, että ostaessaan penskalleen mangaa, hän ei osta ikäryhmälle moraalisesti arveluttavaa painotuotetta - ja vanhempi on voinut varmistua tästä yhdellä vilkaisulla takakanteen lukematta silti koko teosta tai teossarjaa.

Ivrean kohdalla on hankalaa se, että se on ulkomainen kustantamo, joka toistaalata voi toimillaan mukavasti piristää suomalaista mangakustannusskeneä mutta samalla ei ole tietoinen suomalaisen kaupan konventioista. Tulevaisuus näyttää, aiheuttaako Vagabondin ikäsuositukseton myynti ongelman (ei nyt ihan Dragon Ballia, mutta kuitenkin), joka vieläpä koskettaa kaikkia muitakin kustantamoita, vai vapauttaako se ja päästää kustantamot tuottamaan "erilaista" materiaalia myös R-kioskeille.

[Lönkka]

Perusteet prosedyyrille oli jo aiemmin selvät, mutta miksi mainitaan ainostaan manga?

Esmes ei kai Mustikselle, Willerielle tai Korkkareillekään ole vaadittua vastaavia vaikka porukkaa pistetään kylmäksi parhaimmillaaan kuin liukuhihnalta.

Vähän painottuu esimerkit Egmonttin mutta tulivat ekana mieleen...

[Marsumestari]

Onhan Spawnissa ja oikeastaan Hämähäkkimiehessä ja Ryhmä-Xssäkin ollut aika rankkaa verellä läträystä.

[Jarkko Sikiö]

Terminä ikäsuositus on oikea

Ikärajasuositus onkin kömpelö sana. Käytin sitä tuossa viestissäni, kun se siinä muodossa Kauppalehden jutussa esiintyi.

EDIT: Muokkasin nyt kuitenkin tuota kohtaa arvostelussa, että "pitäisi" on nyt "on tapana". Se riitelee nyt alkuperäisen viittauksen kanssa, mutta antaa lukijalle paremman kuvan tilanteesta. Samalla korjasin "alaikäsuosituksen" "ikäsuositukseksi", mikä lie ajatusfiba tuosta sanahirviöstä kirjoitushetkellä sitten päässä kummittelikaan.

Perusteet prosedyyrille oli jo aiemmin selvät, mutta miksi mainitaan ainostaan manga?

EDIT2: Jos tämä oli minulle suunnattu kysymys, niin Kauppalehden jutussa Raappana puhuu vain mangasta. Tarkemmin jutussa ei asiaa käsitellä.

[Dennis]

Vaga tuli hankittua, ennakkoplärääminen ja  tutustuminen antoivat hyvän vaikutelman, en kokenut tuota mitenkään yliväkivaltaiseksi, mutta varmaan tarkka lukeminen tuo lisää valoa aiheeseen.

Ihan hyvä manga-sarjaa taas Suomen markkinoille.