Erikielisen sarjakuvan kerääminen on ihan hauskaa. Itseäni kiinnostaa se näkökulma, että teos on omimmillaan alkukielisenä, tai että se on niin kansallinen, ettei sitä ole katsottu ylipäätään järkeväksi kääntää. Näin voi sarjakuvan avulla hivuttautua vähän lähemmäs vieraan kulttuurin ydintä. Itselläni on tässä hengessä puolalaista ja ranskalaista sarjakuvaa, sekä enemmän kuriositeettihengessä mm. tšekin- ja venäjänkielistä, kun noiden kielten taitaminen on paljon heikommissa kantimissa.