Ei perhana, keksinpä yhden sarjakuvan, jota en pidä minään. Sepä on tämä turkulainen
Kirjaston kissat. Se mokoma kun ei aiheuta erityisiä fiiliksiä mihinkään suuntaan: ei sitä nyt sydämensä pohjasta inhoa, mutta ei siitä kyllä pidä puolen pisarankan vertaa. Ehkä pitäisi olla keski-ikäinen täti siitä nauttiakseen - monet moiset kun Kirjaston kissoista tuntuvat tykkäävät. Vaan koska en tätikansaa lie, enkä keski-ikäinenkään, jää koko tekele etäiseksi. Sellaiseksi, jota en kyllä pidä sisältönsä tai ulkoasunsa puolesta minään.
No, on siinä ihan hyvä sydän.
