Vesallakin on oikeus kirjoittaa, spekuloida ja tehdä virheitä yksityishenkilönä, minkä hän tekeekin ellei erikseen mainitse että kyse on AB:stä tai Sarja-Infosta.
On oikeus tehdä virheitä, mutta ei virheen tehtyään ole oikeutta teeskennellä, että sitä ei tapahtunut.
Tottahan tämä on sikäli, että ilman elokuvaa Wartijoiden suomennos olisi jäänyt harvojen huviksi, jos olisi moista koskaan laisinkaan nähty...
Korostus minun.
Vasta sitten, kun valkokankaille alkaa ilmestyä Watchmenin menestystä apinoivia teelmiä parin vuoden sisällä useampikin, olo alkaa tuntua tukalalta.
Nyt kun J. Michael Straczynski on tavoittanut Hollywoodin aikuisten (eli Clint Eastwoodin ikäluokan) huomion Changelingin käsikirjoituksella, ehkä joku päättää rangaista meitä myöntämällä rahoituksen Rising Stars -filmatisoinnille, jonka JMS tietenkin itse kirjoittaa, tuottaa ja ohjaa. Siitä tulisi vähintään yhtä hyvä kuin siitä viimeisimmästä suoraan DVD:lle menneestä Babylon 5 -produktiosta...
Mutta vakavasti, nyt ollaan pelottavalla tavalla lähestymässä Hollywoodin sarjakuvasovituksissa samaa tilannetta, mikä vallitsi 80-luvun lopulla jenkkien sarjakuvateollisuudessa. Mitä muuta Yön ritarin (paluun) ja Vartijoiden vanavedessä voidaankaan odottaa kuin pinnallisten ja väkivaltaisten supersankaritarinoiden irvikuvien tulvaa? Viime vuonnahan Warnerilta kantautui sensuuntaisia tietoja, että kaikista
DC:n supersankarisovituksista haluttiin yhtä mustanpuhuvia kuin Yön ritari -- riippumatta siitä, kuinka se hahmoihin sopii -- koska kyseisen elokuvan menestyshän oli selitettävissä ainoastaan tuolla yhdellä piirteellä.
Rotten Tomatoesin arvostelukokoelma Watchmenistä sisältää tällä hetkellä enimmäkseen genrekamaan suuntautuneiden nettisivustojen arvioita, joiden reaktiot ovat olleet pääasiallisesti positiivisia ("tuoreus" 81%).
Artikkelissa tehdään yhteenvetoa siitä, miten elokuva on arvostelujen mukaan onnistunut eri osa-alueilla. Se, mihin ei jostain syystä kuitenkaan kiinnitetä huomiota, on elokuvallinen kokonaisuus. Nopean vilkaisun perusteella muutamat negatiiviset arviot (5 kpl) ovat kokeneet juuri tämän puolen puutteelliseksi.
Kun yrittää sovittaa elokuvaksi niinkin massiivista teosta kuin Vartijat, miten voi olla samaan aikaan niin uskollinen alkuperäismateriaalille kuin Snyder on selvästi pyrkinyt olemaan, ja silti saada kokonaisuus toimimaan toisessa välineessä? Elokuvalla täytyy olla oma rytminsä, ja elokuvantekijän täytyy käyttää rakennusaineinaan materiaaleja, jotka palvelevat ensisijaisesti lopputulosta, ei lähdeteosta.
Siksi hyväksyn täysin ne mielivaltaiselta vaikuttavat muutokset, jotka Wachowskit tekivät V niin kuin verikostoon, siitä huolimatta että se suurelta osin kuitenkin pyrki olemaan hyvin uskollinen sovitus. Tekijöiden täytyy tehdä teoksesta omansa, ja silloin kaikkiin ratkaisuihin ei välttämättä ole ulkoisia, pakottavia perusteita.
Tässä vaiheessa minua siis pelottaa enää se, että Watchmen tuntuu sarjalta hyvin toteutettuja kohtauksia, eikä kokonaiselta toimivalta elokuvalta. Mutta tämä on hyvin subjektiivinen asia, ja monet ovat jo elokuvan nähneet kokematta tällaista ongelmaa, joten voin aika turvallisin mielin sanoa, että Snyder on onnistunut siinä, mitä niin monet väittivät mahdottomaksi.
