Jos paperilla on aikomus saada mustaa ja paljon, on Anssin suosittelema instrumentti oiva valinta. Itsellä on yhä käytössä kolme (no, 2,5 ehkä) vuotta vanhat Raphael 8404-sarjan siveltimet, jotka ovat kyllä hintansa jo maksaneet takaisin. Tussimusteena toimii Talensin Indian Ink. Minulle se on kelvannut, mutta ehkä parempaakin on tarjolla. Pelikanista (muistaakseni se oli merkki) on huonot muistot ainakin hajun perusteella.
Aikoinaan kehuin Cansonin papereita täällä, mutta nyt olen tykästynyt Lanan 1590 Esquisseen, jota saa akateemisesta A3:na kohtuu hintaan (A4 on porvareille). Toimii vesiväreilläkin loistavasti. Bristolin kiiltopapereita en ole koskaan ymmärtänyt. Ehkä joku piirtäjä osaa arvostaa niitä, ehkä.
Hahmotteluun tuo 2B on hyvä valinta. Itse en lyijikyniä sarjakuvia piirtäessä käytä, mutta uskaltaisin väittää, että 4B:kin olisi ihan käytökelpoinen, mutta tämä kaikki riippuu niin paljon omasta työskentelystä ja tyylistä.
Kumi? Ne ovat sellaisia pikkuisia objekteja, jotka tuhraavat paperit ja roskaavat koko työpöydän. Suosittelen siis käyttämään luonnosteluun sinikynää eli tavallista sinistä värikynää, jota skanneria ei ota siirrettäessä sarjakuvaa digimuotoon. Säästää aikaa turhalta kumittamiselta.
Tarvitsetko muuta tähän tarkoitukseen? Rauhaa. Sitä ei aina helpolla löydä, mutta näinä yön pikkutunneilla se saattaa ryömiä kolostaan. Onnea mestäksykseen!