Kirjoittaja Aihe: Franklin Bishop: sarjakuvapiirtäjän käsikirja  (Luettu 14182 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Hazart

  • Jäsen
  • Viestejä: 3 171
  • YARRRR!
Re: Franklin Bishop: sarjakuvapiirtäjän käsikirja
« Vastaus #30 : 05.04.2007 klo 12:27:29 »
Mielenkiintoista pohdintaa. Heitän lusikkani soppaan toteamalla, että tuntemalla teorioita ja lukemalla oppaita oppii toistamaan kliseitä, mutta myös välttämään niitä. Valinta on sitten oma, että kumpaa haluaa.

Oma linja on se, että tutki kaikkea ja ota se, mikä istuu omaan juttuusi. Oli se sitten mistä 'koulukunnasta' tahansa. Lukkoonlyödyt asenteet on sarjakuvantekemisessäkin ehkä kuitenkin enemmän haitaksi kuin hyödyksi. Suuntaan tai toiseen.

Tekemisen iloa!

 8]

Neittis

  • Jäsen
  • Viestejä: 199
  • Sitä sattuu.
Re: Franklin Bishop: sarjakuvapiirtäjän käsikirja
« Vastaus #31 : 05.04.2007 klo 21:04:27 »
Perinteisiin, 40 vuotta vanhoihin sarjakuvan sääntöihin tutustumalla ja niiden kautta harjaantumalla voi hyvinkin kehittyä korkeatasoiseksi sarjakuvantekijäksi, eikä omista sieluntöistä välttämättä tule jo syntyessään vanhentuneita belgialaisen sarjakuvan uudelleenkierrätyksiä.
Mitä sarjakuvan sääntöjä keksittiin 1960-luvulla?  ??? Draama, oli se sitten esitetty näyttämöllä tai kansien välissä taitaa olla hieman vanhempaa perua...
Heitetään halit!

tertsi

  • Vieras
Re: Franklin Bishop: sarjakuvapiirtäjän käsikirja
« Vastaus #32 : 05.04.2007 klo 21:07:26 »
Tarkoitin, että 60-luvulla päteneet (sarjakuva)kerronnan säännöt pätevät yhä. "Kehitys" ei ole tuonut mitään olennaista lisää.   Tyylit ja efektit ovat toki vaihtuneet moneen kertaan.


En ole missään väittänytkään että jotain keksitiin silloin tai tällöin.

Sisälukutaito, hoi!
« Viimeksi muokattu: 05.04.2007 klo 21:10:51 kirjoittanut Tertsi »

Antti Vainio

  • Karpaattien nero
  • Jäsen
  • Viestejä: 4 164
Re: Franklin Bishop: sarjakuvapiirtäjän käsikirja
« Vastaus #33 : 06.04.2007 klo 00:10:37 »
Minustakin tuntuu että lukuunottamatta jotain kuvakerrontaan liittyviä oivalluksia mitään kauhean mullistavaa ei ole tapahtunut tuon jälkeen näissä perusasioissa. Isoin muutos on varmaan se että nykyään piirtäjät luottavat siihen että lukijat ovat fiksuja, tekstillä ei tarvitse varmistaa että on ymmärretty se mikä näkyy kuvassa
"This country sucks. It's all about the nature and who the fuck cares about the nature".

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 496
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Re: Franklin Bishop: sarjakuvapiirtäjän käsikirja
« Vastaus #34 : 06.04.2007 klo 01:08:11 »
Mitä sarjakuvan sääntöjä keksittiin 1960-luvulla?  ??? Draama, oli se sitten esitetty näyttämöllä tai kansien välissä taitaa olla hieman vanhempaa perua...

No just kun pääsin sanomasta jotta:
Eipä sotketa draaman perusteita ilmaisuvälineen omaan kielioppiin ja tekniikkaan. Sarjakuva menee samalla tavalla eteenpäin kuin elokuva. 1900-luvun leffakerronta on erilaista kuin 2000-luvun alun. Draaman perusteet puolestaan on ja pysyy.

EDIT
Lukaiskaa McCloudin kirjasta Sarjakuva - näkymätön taide sivut 157 - 160, niin näette mitä tarkoitan kun puhun sarjakuvakerronnasta. Draama on se tarina, mutta kerronta muuttaa sen sävyjä ja tunnelmia. Tarina ei ole valmis vielä silloin kun käsikirjoitus on tehty.

Timo
« Viimeksi muokattu: 06.04.2007 klo 02:11:01 kirjoittanut Timo Ronkainen »

tertsi

  • Vieras
Re: Franklin Bishop: sarjakuvapiirtäjän käsikirja
« Vastaus #35 : 06.04.2007 klo 06:34:00 »
Nyt heräsi uteliaisuus:
Mitä olennaista 2000-luvun sarjakuvassa on erilaista kuin vaikkapa 70-luvun sarjakuvassa?
Tarkoitan mitä uutta esim. sivusommitelmien rakentamisessa, yksittäisen ruudun sommittelussa, siirtymistä ruudusta toiseen.
Mitkä lainalaisuudet ovat muuttuneet tai mullistuneet? En tarkoita piirrostyyliä enkä tarinan sisältöä.

Siis kaipaisin pientä todistelua, miksi L'Art de la BD -kirja ei pätisi tänä päivänä?

Neittis

  • Jäsen
  • Viestejä: 199
  • Sitä sattuu.
Re: Franklin Bishop: sarjakuvapiirtäjän käsikirja
« Vastaus #36 : 06.04.2007 klo 20:53:35 »
Tarkoitin, että 60-luvulla päteneet (sarjakuva)kerronnan säännöt pätevät yhä. "Kehitys" ei ole tuonut mitään olennaista lisää.   Tyylit ja efektit ovat toki vaihtuneet moneen kertaan.


En ole missään väittänytkään että jotain keksitiin silloin tai tällöin.

Sisälukutaito, hoi!

Jos Pekka on syntynyt vuonna 1910, hän ei ole 40 vuotias vaikka olikin olemassa vuonna 1967.
Heitetään halit!

JanneT

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 125
Re: Franklin Bishop: sarjakuvapiirtäjän käsikirja
« Vastaus #37 : 07.04.2007 klo 14:14:14 »
Nyt heräsi uteliaisuus:
Mitä olennaista 2000-luvun sarjakuvassa on erilaista kuin vaikkapa 70-luvun sarjakuvassa?
Tarkoitan mitä uutta esim. sivusommitelmien rakentamisessa, yksittäisen ruudun sommittelussa, siirtymistä ruudusta toiseen.
Mitkä lainalaisuudet ovat muuttuneet tai mullistuneet? En tarkoita piirrostyyliä enkä tarinan sisältöä.

Siis kaipaisin pientä todistelua, miksi L'Art de la BD -kirja ei pätisi tänä päivänä?

Ei kai mitään uusia yleispäteviä sääntöjä ole keksitty enää aikoihin, mutta ehkä myöskään vanhan koulukunnan sääntöjä ei pidetä enää yhtä yleispätevinä. Seuraavat ovat aikalailla omia huomioitani ja siksi varmaankin melko epävarmalla pohjalla, mutta yritetään:

Monet tekijät ovat hylänneet klassisen yleiskuva - lähikuva -käsityksen ja monen tekijän sarjakuvat perustuvat lähes yksinomaa yleiskuvalle. Tai kuvakokojen vaihtelua käytetään enemmän melkein graafisena elementtinä kuin luomassa rytmiä perinteisessä muodossaan: erilaisia kuvakokoja niputetaan esimerkiksi omiksi ryppäikseen samalle aukeamalle tai jopa sivulle, jolloin kerronnan visuaalinen rytmi muuttuu ensiajatuksena yleisluontoisemmaksi, mutta toisaalta myös hienovaraisemmaksi, sillä se saattaa perustua pieniin nyansseihin tekstissä.

Kaksoiskerronnasta on toki pyritty entistä tiiviimmin eroon, mutta taas toisaalta blogeissa ja muissa luonnosmaisissa päiväkirjan omaisissa sarjakuvissa kuvien tehtävänä on yhä enemmän havainnollistaa kertojan tekstiä - siis sama asia kerrotaan kuvin ja tekstein. Samalla liikutaan osittain myös sarjallisuuden raja-alueilla. Pätevätkö perinteiset sarjakuvan määritelmät myös loistavaan Naisen kanssa-sarjakuvaan: onko kyseessä oikeastaan sarjakuva vai sarjakuvan hengessä kuvitettu pakina? Kuvat ovat kyllä sidoksissa tekstiin, mutta eivät toiminnan kautta toisiinsa. Ja perinteisen sarjallisuuden puuttuessa sarjakuvan ei myöskään tarvitse kumartaa perinteisiä sarjallisuuden sääntöjä.

Sarjallisemmassakin tuotannossa on hylätty toisinaan ruutujaot, erityisesti eurooppalaisessa tuotannossa. Ja Eisneriläiset ajatuksen ajan kulumisesta sarjakuvissa on... no, ei nyt hylätty, sillä ovathan ne tehokkaita, mutta ehkä niitä ajatellaan enemmän yhtenä mahdollisena keinona muiden joukossa. Yhtä dynaamista kerrontaa luodaan vaikkapa tasakokoisella 3x3-ruutujaolla, tai lukemattomilla muilla keinoilla, jotka eivät kunnioita sarjakuvan dinosaurusten 'klassisia' periaatteita.

Myös draaman lakeja murretaan jatkuvasti: jopa monet eturivin tekijät rakentavat sarjakuvaansa sivu kerrallaan, eikä lopputulos noudata välttämättä lainkaan klassisia draaman kaaria käännekohtineen, vaikka "esittely" ja "kriisi" yleensä syntyvätkin tälläkin tekotavalla luonnollisesti alkuun ja loppuun. Monessa teoksessa kapinoidaan myös taloudellista "Jos ruudun voi jättää pois, niin jätä!" -ajattelua vastaan ja päähenkilön pöntöllä istumiselle voidaan uhrata sivu tai vaikkapa aukeama.

Mutta mikään näistähän ei kumoa vanhemman oppikirjallisuuden sarjallisia sääntöjä, jotka ovat paljon vaikkapa tässä mainittuja esimerkkejä yleispätevämpiä. Ja draaman lakeja vastaanhan on kapinoitu aina. Aika nostaa vain tiettyjä tyylikeinoja toisia enemmän esille.

« Viimeksi muokattu: 07.04.2007 klo 14:31:59 kirjoittanut JanneT »
Kuvitukset       Sarjakuvat         Animaatiot       Käsikirjoitukset                 http://www.jannetoriseva.fi

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 496
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Re: Franklin Bishop: sarjakuvapiirtäjän käsikirja
« Vastaus #38 : 07.04.2007 klo 16:13:25 »
Nyt heräsi uteliaisuus:
Mitä olennaista 2000-luvun sarjakuvassa on erilaista kuin vaikkapa 70-luvun sarjakuvassa?
[...]
Siis kaipaisin pientä todistelua, miksi L'Art de la BD -kirja ei pätisi tänä päivänä?

Kuten Janne T:n viestistäkin jo selviää, kerrontatavat ja -tyylit ovat laventuneet, sivusommitelmissa ja taitoissa ei kylläkään ole paljon uutta, mutta jotain kuitenkin ja manga on tuonut länsimaiseen sarjakuvaan paljon meille uutta kuvakieltä - lisää on tulossa - kerrontatekniikoita ja rakenteita murretaan ja uutta kokeillaan aina, aika näyttää mitä jää. Enhän minä väittänyt etteikö L'Art de la BD -kirja enää pääosiltaan pätisi. Sitä pitäisi vain päivittää muutamilta osiltaan. Välillä 1980 - 2000 on tietenkin tapahtunut vähemmän, kuin välillä 1896 - 2007, mutta kuitenkin.

Timo

keijoahlqvist

  • Sarjakuvaneuvos
  • Jäsen
  • Viestejä: 3 553
  • -
Re: Franklin Bishop: sarjakuvapiirtäjän käsikirja
« Vastaus #39 : 07.04.2007 klo 17:24:51 »
Asiallinen katsaus JanneT:ltä.

Mariginaalin kokeilut sietää myös ottaa huomioon. Oubapon konstailut vaikuttavat itsetarkoituksellisilta mutta kyllä niitäkin on ujutettu hyötykäyttöön, ja yleensähän avant gardesta valikoituu raikkaita keinoja kerronnan rikastamiseksi. Kerronnan haarautuminen McCloudin (vai kenen alunperin) tapaan ei ole konstailua, vaan ihan mielekäs tapa tutkia tapahtumisen vaihtoehtoja ja niin edespäis.

kalastajanvaimo

  • Pohjan Akka
  • Jäsen
  • Viestejä: 32
Re: Franklin Bishop: sarjakuvapiirtäjän käsikirja
« Vastaus #40 : 10.04.2007 klo 10:54:55 »
Osaan kertoa, ilman hienoja termejä, vain sen, että Bishopin kirjan palautin, mistä sen tilasinkin.
Mielestäni se oli aika lapsellinen, ei antanut mitään konkreettista; kertoi vain sen, että "näin voi tehdä".
Ärsytti jo alkumetreillä se, kun kaveri kertoi, että kaikista voi tulla sarjakuvapiirtäjäammattilaisia. Syy siihen, miksi se ärsytti: mielestäni, jos aikoo tällä alalla olla tosi hyvä, niin tämä on pirun vaikea taidemuoto. Pitää osata kerronta, piirtää, laittaa jutunjuoni tosi mielekkääseen pakettiin ja hyvin.
Olen tehnyt aina maalauksia, osaan piirtää ja hallitsen oman taiteenlajin hyvin, mutta kun yritän piirtää sarjakuvaa tai parin kolmen ruudun jutun, ei se, totta vie, ole helppoa niin, että siitä tulee hyvä.
Jotenkin ei vain saa paperille. Ja eikö jokainen halua olla tosi hyvä, tekee sitten, mitä tahansa.
Sarjakuvapiirtämistä arvostetaan aivan liian vähän..täytyy todeta tämän vähän tutustumiseni perusteella, että mielenkiintoista on. Ihan oma maailmansa. Ja porukat tosi viksuja.
Varmasti olisi ollut parempia suomennettavia teoksia kuin tämä hyvin kevyt teos. Tahtoisin yksityiskohtaisempaa ja laadukkaampaa suomennosta. Tietoo??


Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 496
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Re: Franklin Bishop: sarjakuvapiirtäjän käsikirja
« Vastaus #41 : 10.04.2007 klo 12:15:53 »
Tahtoisin yksityiskohtaisempaa ja laadukkaampaa suomennosta. Tietoo??

Aika vähän on suomennettu. Näin piirrät sarjakuvia ja pilapiirroksia / Peter Maddocksin kirja on kai suht kelpo, Kustannus-Mäkelältä sekin. Sitten on supisuomalainen Keijjo Ahlqvistin ja Ari Kutilan tekemä Piirrä sarjakuvaa! (siinä on huutomerkki). Se on aloittelevalle vallan mainio. Muuta ei suomen kielellä liene.

Timo

kalastajanvaimo

  • Pohjan Akka
  • Jäsen
  • Viestejä: 32
Re: Franklin Bishop: sarjakuvapiirtäjän käsikirja
« Vastaus #42 : 10.04.2007 klo 17:05:47 »
Mielenkiintoista pohdintaa. Heitän lusikkani soppaan toteamalla, että tuntemalla teorioita ja lukemalla oppaita oppii toistamaan kliseitä, mutta myös välttämään niitä. Valinta on sitten oma, että kumpaa haluaa.

Oma linja on se, että tutki kaikkea ja ota se, mikä istuu omaan juttuusi. Oli se sitten mistä 'koulukunnasta' tahansa. Lukkoonlyödyt asenteet on sarjakuvantekemisessäkin ehkä kuitenkin enemmän haitaksi kuin hyödyksi. Suuntaan tai toiseen.
Tätä nimenomaan tarkoitin..jos jollekin jokin kirja ja sen opit on tarpeen, mieleen jne. OK.
Bishop liikaa varmaan yleistää...
Hazart oikealla tiellä... ::)

Korjasin lainauksen. -Veli
« Viimeksi muokattu: 10.04.2007 klo 17:28:37 kirjoittanut Veli Loponen »

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 496
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Re: Franklin Bishop: sarjakuvapiirtäjän käsikirja
« Vastaus #43 : 10.04.2007 klo 17:12:53 »
mä en kai sitte opi koskaa tota.. :'( :'( :'(
Anteeksi..heitän pyyhkeen pensaaseen ja meen itte peräs.. :'(

Opi mitä? Eläny pyyhkeitä mihkää heitä. Elä lannistu.  :)

Timo

Veli Loponen

  • Isoveli
  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 11 080
  • <><
Re: Franklin Bishop: sarjakuvapiirtäjän käsikirja
« Vastaus #44 : 10.04.2007 klo 17:26:10 »
mä en kai sitte opi koskaa tota.. :'( :'( :'(
Anteeksi..heitän pyyhkeen pensaaseen ja meen itte peräs.. :'(
Kirjoita /quote-tagin jälkeen viestisi, niin sitten toimii. Jos haluat muokata (lyhentää esim.) lainattua viestiä se näkyy noiden quote-tagien välissä ja sitä voi normaalisti muokata.
Perry Rhodan ei polta tupakkaa!
http://www.veliloponen.com/sarjakuva