Oh! My Goddess!

[Rouhu]

Kupolin sivuilta poimittua:

Egmont aloittaa syksyllä toisenkin mangan. Suomeen saapuu taikatyttöinen insinöörimanga Oh! My Goddess

 Yea!

[Esa]

Egmont aloittaa syksyllä toisenkin mangan. Suomeen saapuu taikatyttöinen insinöörimanga Oh! My Goddess

Ja sekös vasta ärsyttää kun on alkanut päästä hyvään vauhtiin enkunkielisten ostamisessa kahellakympillä kappaleelta.

[Esa]

Siis syyskuussa Conania ja lokakuussa Goddessia. Mielenkiintoista nähdä minkä nimen Egmont antaa Goddessille vai pitääköhän se sen alkuperäisenä.

[Rouhu]

Mielenkiintoista nähdä minkä nimen Egmont antaa Goddessille vai pitääköhän se sen alkuperäisenä.

 Voi Eih! Jumalattareni!  

 Toivottavasti pitävät alkuperäisenä. Onkos tuo muuten kuinka hyvä mangana? En ole itse koskaan tutustunut.

 Itse pelkään että joku lafka alkaisi julkaisemaan Love Hinaa suomeksi sillä sain juuri kerättyä koko sarjan kasaan enkkujulkaisuina.

[Tuuk42]

Muutaman Ah! Megami-saman olen lukenut ja hyvinhän se toimii manganakin vaikka animeversio (ainakin käsittämttömän hieno elokuva) viekin voiton.

Vielä kun joku ymmärtäisi tuoda suomeen jotain kunnon animeakin muuten kuin yksittäisinä dvd julkaisuina.

[Veli Loponen]

Mulla on mennyt jo maku. On tullut yliannostus mangaan. Eikä siihen tarvittu kuin 8 numeroa Dragonballia ja 5,5 numeroa Ranmaa.
Tota Oh my goddesia oon Akateemisessa ja kirjastoissa selaillu, mutta en usko, että sitä lähden lukemaan...

[Tuuk42]

Mulla on mennyt jo maku. On tullut yliannostus mangaan. Eikä siihen tarvittu kuin 8 numeroa Dragonballia ja 5,5 numeroa Ranmaa.
Tota Oh my goddesia oon Akateemisessa ja kirjastoissa selaillu, mutta en usko, että sitä lähden lukemaan...

Minulla oli sama homma tässä vuoden vaihteessa. Oma piirrostyyli oli niin pseudomangaa kuin olla voi ja muutenkin joka tuutista tuli pelkkää samaa propagandaa. Nyt olen taas pikkuhiljaa jaksanut pieninä annoksina lukea ja seurata animea&mangaa.

Vaihtelu virkistää ja kyllähän kaupan lehtihyllyllä on kiva nähdä muutakin kuin Marvel & DC lehtiä ja Aku Ankkaa.

[Veli Loponen]

Vaihtelu virkistää ja kyllähän kaupan lehtihyllyllä on kiva nähdä muutakin kuin Marvel & DC lehtiä ja Aku Ankkaa.

Onhan se ihan totta. Näkisin silti kyllä mieluusti enemmänkin DC-lehtiä.

[Janne Kuusinen]

 Minusta tämän mangainvaasion suurimman ongelman muodostavat kauhukuvat siitä, kun hyllyssä on miljoona pokkarillista joutilasta välimallin ranmaa ja dragonballia. Itse rakastan mangan lennokkuutta, mutta hintana on, ettei homma ole kovin tiivistä.

 Tähän nojaten hiukan harmittaa, että esim. Akiraa, jonka pituus ei ole mahdottoman montaa kilometriä, julkaistaan kovin kovin harvakseltaan. Lyhyemmät kokonaisuudet odottavat ja vaativat suomentamistaan ja julkaisemistaan!

 Onkohan kukaan missään vaiheessa miettinyt lehtimuotoista manga-mahdollisuutta? En panisi sitä ollenkaan pahakseni, jos esim. Lone Wolf & Cubia tulisi lehtikokoisena -Dark Horsen kirjathan ovat ihan postimerkin kokoisia- ...hommaa on toteutettu Ruotsissa nimellä "Samurai", kerran näin lehtiä kirpparilla, selailin, ja mielestäni toimi ihan hyvin. Ulkoasuun ammattimaisuutta, kunnon suomennos, ja ihan varmasti tulisi tilaajia sen verran, että kannattaisi. Utopiaako, naiiviutta?

[Wilpuri]

Perhana, kun tulee taas uusia sarjakuvia. Kumpaa kannattaisi ryhtyä keräämään, jos ei ole aikaa tai varaa paneutua molempiin? Detective Conania vai Oh! My Goddessia? Jos Ranma kolisee ja Shirown ja Otomon mangat ovat lähellä sydäntä?

[Reima Mäkinen]

Uutisoinnin tiimoilta olen näitä uutukaisia katsastellut. Ihan ensinnä sanoisin, että sarjakuvia ylipäätään ei kannata keräillä keräämisen vuoksi. Minäkin väsyin Dragonballiin luettuani kaikki johonkin seiskaan asti. Tarkistin vielä asian ysipokkarin kanssa ja nyt on yhdestoistakin ilmestynyt...

Kuten sanottu. Nuo suomennettavat ovat minusta yllättävänkin erilaisia. Mangasta on siis turha puhua yhtenä blokkina. Dragonball on ehkä kaikkein nuorimmille, sitten Ranma suurin piirtein murkkuikäisille. En sano, etteikö näitä vanhemmatkin saisi ja voisi lukea.
Conan sekä Goddessit vaikuttavat aiheistoiltaan ja aiheiden käsittelyltään hieman aikuisemmalta. Ja aivan eri genreähän nämä kaksi uutuutta ovat! Dekkari ja nörtti(insinööri)-fantasia-hupailu. Lukekaa ite, jos yks kirja maksaa vitosen niin ei siinä kannata paljon arpoa, jos homma yhtään kiinnostaa. Paitsi tietenkin jos omasta mielestä ilmestyy jo tarpeeksi hyvää seurattavaa.
Jannen kanssa olen samaa mieltä siitä, että markkina saattaa äkkiä pilaantuakin jos tulee aivan tuubaa. Pääkohderyhmänä on kuitenkin aika nuoret ja niiden aivoituksistahan ei nyt tunnetusti ota selvää. Näistä pidän eniten Takahashin piirrosjäljestä, mutta toisaalta Conaniin en ole vielä kunnolla perehtynt.
Sitä eppäilen, että toimisko Lone Wolffi lehtenä. Nimittäin olen kuullut, että senkin hienous on paikoin aika verkkainen kerronta, eihän silloin yksiin kansiin mahtuisi kuin yksi taistelukohtaus?!

[isokana]

Sitä eppäilen, että toimisko Lone Wolffi lehtenä. Nimittäin olen kuullut, että senkin hienous on paikoin aika verkkainen kerronta, eihän silloin yksiin kansiin mahtuisi kuin yksi taistelukohtaus?!

Mukavaa olisi saada Saksassa ilmestyviä 480-sivuisia lehtiä Suomeen asti. 5 euroa ei siitä määrästä sivuja ole todellakaan paljon. Parannuksena niihin vain se, että julkaistaisiin vain about neljää sarjaa, jolloin niissä ehtisi juonikin vähän kulkea.
http://www.manganet.de/magazine.jsp

[bgt]

Itse kaipaisin (poika-)Mangan aikakausilehteä, Shonen Jump:ia. Ei vain amerikkalaisen toimittajan asiakaspalvelu ole kovin kummoista...

[Osku]

Mitenköhän tästä nyt kirjoittaisi pilaamatta tarinaa liikaa uusilta lukiojoilta?

Olen jenkkiversiota lukenut kirjastossa jonkin verran, eikä sarja sinänsä oikein minua vakuuttanut. Piirrosjälki on tyylikkään siistiä, joskin hieman steriiliä. Piirroksen takia olenkin sarjaa lukenut/selaillut.

Minulle ongelmana ovat tarinat. En yksinkertaisesti ole kohderyhmää, sillä pitkään jatkuvat "tykätään mutta ei tunnusteta sitä" tarinat päähenkilöiden välillä käyvät todella hermon päälle (ei tosin haittaa esim. Ranman kohdalla, jossa homma vedetään ihan överiksi). Kun koneet eivät lisäksi kiinnosta ("taikatyttöinen insinöörimanga" lienee aika hyvä ilmaus), niin sarjan ainoaksi valopilkuksi itselleni muodostuivat sivuhenkilöt ja heihin liittyvät tarinat.

Itse en sarjaa suosittelisi lapsille, mutta nuoret/aikuiset saattavat siihen tykästyäkin.

[vesa saarinen]

Tässä ketjussa puhuttiin hieman manga-lehdistä.

Ruotsissa ja Tanskassa viime päivinä ollessani huomasin, että siellähän on paikallinen manga-lehti, nimeltä Manga Mania. Lehti on ilmestynyt vuoden 2003 kesästä lähtien, viime vuonna joka toinen kuukausi, tänä vuonna joka kuu. Se maksaa pyöristäen semmoiset 4,8 euroa.

Lehti on Full Stop -yhtiön kustantama, joka muistaakseni on Egmontin joku osa. Melko paksussa, nidotussa läpyskässä julkaistaan neljää mangaa: Love Hina, Chobits, Great Teacher Onizuka ja Blade of the Immortal.

Julkaisu on ilmeisesti ihan pirun hyvin menestynyt. En yhtään yllättyisi, että tismalleen sama lehti tuotaisiin jonakin päivänä Suomeen - onhan hyvin edullista tehdä suuria yhteispainatuksia, johon vain tekstit ja muutamat maaspesifit sivut vaihdetaan (malliin Aku Ankan taskukirjat).

Ennemmin tai myöhemmin. Manga ja anime ovat nyt niin hurjassa myötätuulessa, että oma lehti on väistämätön. Mitään saksalais- tai japanilaistyylistä puhelinluettelomangapläjäystä ei Suomessa varmasti markkinoiden pienuuden vuoksi nähdä vielä vuosiin (jos milloinkaan), mutta tuollainen pienempi, 100-sivuinen (?) kuukausijulkaisu saattaisi hyvinkin tulla kysymykseen.